Salaojat lapiolla

[Cardan]

Juu ja se lapio painoi vettyneenä pikkasen enemmän kuin nykyinen ergonominen Fiskarssi.

On sitä tullut lapiolla heiluttua entisessä ammatissa kun koneella ei kaikkiin paikkoihin päässyt. Koneella hosuessa pitää vielä muistaa, että se käytännössä sotkee koko pihan varsinkin jos sattuu satamaan ja kaapelien sekä viemärien paikat tulee tietää ettei tule vahinkoja. Lapiolla saa montun rajattua tarkemmin ja materiaalia mene täyttöihin vähemmän. Kova homma mutta eipähän tarvitse lähteä zumbaamaan.

[kappalainen]

Kommentoidaan taas vanhempiakin... Järkeilin joskus kaivellessani...
Iso lapio homma on niitä harvoja töitä joita ei kannata tehdä itse. En muista miten sitä laskin. Jos uhraa koneeseen edes kaivuun. Se mitä kone maksaa ja mitä töistä tienaa oli muistaakseni verrokki suhteessa kuluneeseen aikaan tai ajan kulumisen suhteettomuuteen. Olen harrastuksena kaivellut sen verran, että jätän salaojan suosiolla koneelle.
Jos kaivan salaojan tänne lapiolla 70 metriä 1,4 metriä menee kaksi kuukautta, jos hyvin menee, tiukkaa savea päällä ja vettä alla. Savi on piikattava lapiotyönä. On jo rahan väärti aika nojailla vaan lapioon ja antaa koneen kaivaa. Köyhällekin. Perhe on sen rahan väärti.

[piippo]

Luin tänään erästä suomalaista "tieto"-kirjaa (en muista nyt nimeä millään...) 50-luvun alusta ja siinä oli kaikenlaista juttua rakentamisesta ja työmäärän laskemisesta yms. Siinä oli mainittu: Mies kaivaa lapiolla päivässä 6 kuutiota pehmeää maata, 2-3 kuutiota kovaa maata. Saattaa olla että jää nykymiehillä kaivamatta

[Juha_P]

Juu. Kaivoin yhden seinustan keväällä lapiolla aikataulusyistä ja kaivamiseen meni noin kolme päivää.
Myöhemmin kaivinkone kaivoi toisen sivun plus paljon muuta kolmessa tunnissa ja oikein nauratti katsellessa.
On ne vaan aikanaan ollu kovia jätkiä, jotka ovat kaivaneet talojen perusmontut käsipelissä. Heti sodan jälkeen vielä olemattomilla elintarvikesäännöstelyn aikaisilla korttiannoksilla.

[kappalainen]

On ne vaan aikanaan ollu kovia jätkiä, jotka ovat kaivaneet talojen perusmontut käsipelissä. Heti sodan jälkeen vielä olemattomilla elintarvikesäännöstelyn aikaisilla korttiannoksilla.

Syvä kunnioitus valtaa mielen, kun tuota välillä lapioidessa ajattelen. Siihen aikaan oli talkoohenkeä ja 20 äijää kaivamassa.

[KariFS]

Jep, meilläkin on tontti kivikovaa savea, kovin paljon ei kiviä seassa kylläkään. Jääkauden loppupuolella tässä taisi olla järvi, eli rantatonttihan tämä, tosin oli silloin siellä järven puolella rantaa Nyt se järvi on 20m alempana ja ranta parin sadan metrin päässä. Kellari on 8x9, kaivettu vajaaseen pariin metriin, eli kuutioita noin 140 plus sitten mitä kellarin ulkopuolelle piti tilaa jättää. Tämä oli kaivettu aikas tarkasti, hiekkatäyttöä sokkelin ympärillä oli n. 20 senttiä ja anturan reunalaudat olivat vielä paikoillaan. Mutta siis jotain 10 viikkoa yhdeltä ukolta olisi tämä monttu vienyt, täytyy sanoa että olisi minulta jäänyt tekemättä.

Saattaa tässä konekin olla ollut mutta tuo "tarkka" kuopan koko kertoisi kyllä muuta. Talkoissa jos on ollut tusinan ukkoa niin sittenhän se olisi ollut jo viikossa valmis mutta toisaalta isäntä sitten vastavuoroisesti kulki varmaan lapioineen muiden perustuksia kaivamassa tai valamassa... On se ollut melkoista hommaa. Hattu nousee kyllä.

EDIT niin salaojat tosiaankin kaivettiin koneella kuten kaikenlaiset parkkipaikat, terassinpohjat ym, ja täytettiin kanssa. Pintamatskuja eli mursketta olen levitellyt itse muutaman autokuorman, ja siinä on ihan tarpeeksi, näin jälkikäteen nekin olisi ollut järkevää tehdä koneella. No, puolet pihasta on valmista, lopuista saa sitten kone hoitaa nuo yli kuution siirtelyt

[tessu]

Niimpä tämänkin talon kellari on kaivettu sotien jälkeen auki lapiolla,rautakangella ja hakulla ja isäni sitten purki vanhan lattian ja kaivoi syvemmäksi ja ihan lapiolla vaan!
Kaivuria kellariin ei sais mahtumaan muutoin kun rikkomalla päädystä kivijalan, joten ei kannata.
On sitä kaivettu itekkin savea eräskin lapiollinen,viimekesänä maakaapelia tuli vedettyä kymmeniämetrejä.
Eriasiahan on jos koneen saa paikalle jostain mutta aina se ei ole mahdollista,suurintyö on aina se saven pois kärrääminen siihenkin jo aloin joskus miettimään että kumpa olis hihnakuljetin,menis paakut suoraan rinteeseen tai lavalle heh!

[Kuvaja]

Pahoittelunu kun sotken aihetta. Tästä on varmaan jossain toisessa osastossa puhuttu, mutta kirjastosta löytyy mielenkiintoine kirja. Kirja on käytännössä tekijöiden muisteloita rintamamiestalojen rakentamisesta. Siis ei meidän vaan alkuperäisten.... Voin käydä nimen tarkistamassa jos jotakuta kiinnostaa.

[vesahy]

Voin käydä nimen tarkistamassa jos jotakuta kiinnostaa.

Käy ihmeessä!

[Kuvaja]

Yritän muistaa käydä tänään, ettei unohdu. Nyt tuossa on vieressä kirja: Jälleenrakennusvuosien pientalo suomessa - Veikko Laukkonen.
Mielenkiintoinen sekin. Pääsääntöisesti pohjapiirrustuksia ja julkisivukuvia, mutta juttua myös kaavoituksesta ja Lakiasiaa siltä ajalta. ym. ym.

[Harri68]

Luin tänään erästä suomalaista "tieto"-kirjaa (en muista nyt nimeä millään...) 50-luvun alusta ja siinä oli kaikenlaista juttua rakentamisesta ja työmäärän laskemisesta yms. Siinä oli mainittu: Mies kaivaa lapiolla päivässä 6 kuutiota pehmeää maata, 2-3 kuutiota kovaa maata. Saattaa olla että jää nykymiehillä kaivamatta

Ilmeisesti samaa opusta on tullut tavattua, kun nauratti tuo sama juttu. Se on ollut erimies se

[Kiwikasa.]

Hattu nousee täälläkin alkuasukkaille jotka lapiolla on pohjat kaivanu.
Mutta muistakaa, jos kaivelette kovinkin syvälle niin se penkka voi tulla päälle siitä vierestä!
Riippuu tietysti paljon siitä maalajista, mutta syvemmälle mentäessä pitäis niitä reunoja vähän jaksaa luiskata.
Se voipi vähän ahistaa, jos se penkka tulee päälle, niitä on kuolemantapauksiakin sattunu...
Itse tykkään kanssa kovasti lapiohommista.

[Juha_P]

Pahoittelunu kun sotken aihetta. Tästä on varmaan jossain toisessa osastossa puhuttu, mutta kirjastosta löytyy mielenkiintoine kirja. Kirja on käytännössä tekijöiden muisteloita rintamamiestalojen rakentamisesta. Siis ei meidän vaan alkuperäisten.... Voin käydä nimen tarkistamassa jos jotakuta kiinnostaa.

Tätä on sivuttu ennenkin mutta Kalle Päätalon kirja "Oman katon alle" on melko seikkaperäinen kuvaus rintamamiestalon rakentamisesta siihen liittyvine taloudellis-ihmissuhde-pula-aika-kommervenkkeineen.

[kappalainen]

Kyll kohta on otettava lapio käteen kun ei kaivinkoneita tunnu löytyvän ja routa lähestyy...1,2m alkusyvyys ja siitä alaspäin reiluun 2 metriin kellarin kohdalla. Rakennettin ne pyramiditkin...Voi äiti.
Ei taida välilevyt kestää, saati tenniskyynärpäät

[Kuvaja]

Pahoittelunu kun sotken aihetta. Tästä on varmaan jossain toisessa osastossa puhuttu, mutta kirjastosta löytyy mielenkiintoine kirja. Kirja on käytännössä tekijöiden muisteloita rintamamiestalojen rakentamisesta. Siis ei meidän vaan alkuperäisten.... Voin käydä nimen tarkistamassa jos jotakuta kiinnostaa.

Kolme kertaa piti käydä ennen kuin löysin. Oli niin kryptisesti nimetty, että en ollut löytää. Siis: RINTAMAMIESTALOT Rakentajien muistikuvia (kust. rakennustieto). Suosittelen kaikille, jotka eivät ole vielä tuota lukeneet ja motivaatio on hukassa. Jos "meillä" on välillä hankalaa rempata vanhaa, niin ei ollut helppoa tehdä näitä uutenakaan...
Pari satunnaista lainausta: "Kun talohankkeemme täytti 13 vuotta, tuli taas askel eteenpäin. Hankimme perheeseen auton, ensimmäisen". "...En tiedä, mitä uusi omistaja on talolle tehnyt. Mutta palvellakseen vielä vaikka toiset 40 vuotta se tarvitsee huolellisen kunnostuksen, joka toivottavasti tehdään - jos tehdään - talon henkeä ja ominaispiirteitä kunnioittaen. Suomessa arvioidaan olevan lähes 300 000 rintamamiestalon piirrustuksilla tehtyä omakotitaloa tai maatilan päärakennusta. Yleispätevät korjausohjeet olisivat tarpeen, ettei taloja korjattaisi uusilla materiaaleilla ja rakennustavoilla piloille".