sähkövastusten kuluminen

[rautarunnari]

moi.

Ostimme tuossa rintsikan ja tämän saitin loistavia vastauksia olen jo moneen käyttänyt, mutta yhteen en vastausta ole löytänyt.

talossamme on varaava sähkölämmitys, 2000 litran varaaja ja 2 vastusta. Lisänä puukattila vm. 59. Myös Danfossin sähkövastukset tuntuvat melko iän ikuisilta ja toisen vastuksen 2 vaihetta polttavatkin sulaketta jatkuvaan (lienee vastus jo vaihdon tarpeessa).

Kysymys kuuluukin, kannattaako pataan vaihtaa molemmat vastukset kerralla, eli sekä toimiva ylävastus, että 2/3 rikkinäinen alavastus, kuluvatko vastukset / kalkkeutuvat / muuten vaan tulevat heikoiksi aikaa myöten ja näin ollen antavat huonomman hyötytehon kuin uudet ?

Lisäksi, onko kenelläkään tietoa, onko puukattilan vesikierto oma kiertonsa, vaiko osa patteriverkoston vesimassaa? Kiertopumpun hana pudottelee silloin tällöin vettä ja mietin, milloin tyhjä putki palaa puhki....

shuntti on jumissa kuin ankka ja tämän ajattelin vaihtaa sähköiseen malliin, harkinnassa tiimin 3000-malli, onko muista malleista hyviä kokemuksia ?

vastauksista kiittäen
heze

[Asko]

Kysymys kuuluukin, kannattaako pataan vaihtaa molemmat vastukset kerralla, eli sekä toimiva ylävastus, että 2/3 rikkinäinen alavastus, kuluvatko vastukset / kalkkeutuvat / muuten vaan tulevat heikoiksi aikaa myöten ja näin ollen antavat huonomman hyötytehon kuin uudet ?

Sähkövastuksen hyötysuhde ei muutu, se on aina 100%. Mutta jos vastus kalkkeutuu pahasti, niin lämpö ei pääse siirtymään veteen ja vastus käy liian kuumana lyhentäen sen käyttöikää ratkaisevasti.
Vastusta vaihdettaessa varaaja pitää tyhjentää ainakin vastusyhteeseen saakka, ja toisaalta pelkät vastukset ei hirveästi maksa niin samalla vaihtorupeamalla ja varaajan tyhjentämisellä vaihtaa kaikki.

Lisäksi, onko kenelläkään tietoa, onko puukattilan vesikierto oma kiertonsa, vaiko osa patteriverkoston vesimassaa? Kiertopumpun hana pudottelee silloin tällöin vettä ja mietin, milloin tyhjä putki palaa puhki....

Koko lämmitysjärjestelmän vesimassa on normaalisti samaa, eli patterit, varaaja ja kattila. Käyttövedelle on varaajassa (tai varaajattomassa järjestelmässä kattilassa) lämmönvaihdinkierukka.

shuntti on jumissa kuin ankka ja tämän ajattelin vaihtaa sähköiseen malliin, harkinnassa tiimin 3000-malli, onko muista malleista hyviä kokemuksia ?

Tiimi3000 on hyvä lämmönsäädin, mutta tarvitsee kaveriksi toimivan shunttiventtiilin, eli shuntin joudut vaihtamaan tai kunnostamaan jokatapauksessa. Eli lämmönsäätimissä ei ole venttiiliä, vaan ainoastaan vettiiliä kääntelevä moottori.

[rautarunnari]

.. mutta lisää kaivataan.

ongelmana samassa kohteessa on lämpimän veden määrä. Hanasta vettä laskettaessa ensin tulee viileää (kattilalta hanalle), tämän jälkeen kuumaa (kierukka) ja sitten ensimmäistä viileämpää (kylmä vesi juoksee kierukan läpi).

Onko muilla tätä ongelmaa, vai onko järjestelmässä ehkäpä jotain vikaa ?
Ongelman ilmetessä (tänään sen huomasin), kattilan lämpötila oli noin 45 astetta, joten parantamista voisi sen suhteen olla... mutta johtuuko tämä lämpötilasta, vai onko kierukka vain "liian lyhyt" ? Lämpimän veden puute rassaa ainakin mammaa kovasti tiskatessa ja appiukko on jo myymässä erillistä varaajaa.. mitä tässä tekisi.

heze

[maanma]

Onko muilla tätä ongelmaa, vai onko järjestelmässä ehkäpä jotain vikaa ?
Ongelman ilmetessä (tänään sen huomasin), kattilan lämpötila oli noin 45 astetta, joten parantamista voisi sen suhteen olla... mutta johtuuko tämä lämpötilasta, vai onko kierukka vain "liian lyhyt" ?

45 asteinen vesiastia ei paljoa käyttövesikierukassa lämmitä. Miksi tuo varaaja on noin kylmä?

[rautarunnari]

kaipa kyseessä on ominaisuus. padassa on vain 4/6 vastusta päällä enkä tiedä, saavuttaako järjestelmä edes 85 asteen lämpötilaa (en ole käynyt aamuisin kurkkimassa). termostaatit tuntuvat toimivan ihan oikein. Kaipa kattila jäähtyy päivän aikana, muuta ratkaisua en keksi. pikkuisen tilanne parani, kun opettelin perusasiat ja laitoin kiinni kierron puukattilan ja padan välillä, kun en puuta poltellut

kaikki kommentit tervetulleita.
heze.

[VesA]

kaipa kyseessä on ominaisuus. padassa on vain 4/6 vastusta päällä enkä tiedä, saavuttaako järjestelmä edes 85 asteen lämpötilaa (en ole käynyt aamuisin kurkkimassa). termostaatit tuntuvat toimivan ihan oikein. Kaipa kattila jäähtyy päivän aikana, muuta ratkaisua en keksi. pikkuisen tilanne parani, kun opettelin perusasiat ja laitoin kiinni kierron puukattilan ja padan välillä, kun en puuta poltellut

kaikki kommentit tervetulleita.
heze.

Taitaa vehje toimia pelkällä yösähköllä. Jostain kytkimen takaa löytynee termari, joka kytkee sähköt päivälläkin ylävastukseen, jos lämpötila laskee liikaa. Kyllä ne vastukset ja kaikki muukin mitä keksii huonoksi kannattaa vaihtaa kerralla, koska ilman päästö systeemiin tuottaa kaikenmoista riesaa.

Vastukset väsyvät ajanmittaan äkillisistä lämpötilanmuutoksista: joko kuori vuotaa vettä sähkön sekaan, vastuslanka venyy/katkeaa...

[rautarunnari]

joo, järjestelmä on pelkällä yösähköllä, mietin vain, että onko tuo laskeminen normaalia tuossa mittasuhteessa, vai putoaako "liikaa".

[maanma]

No ensin sun tarttis käydä siellä kellarissa katsomassa lähtölämpötila, mistä alkaa laskea ja seurata sitä sellaisena päivänä jolloin kulutusta ei juuri oo eli kesällä.

Tähän aikaan vuodesta kulutus on jo kohtuullisen suurta, jos patterikierto on siinä samassa kiinni. Lopputulema on luultavasti ettei pelkkä yösähkö riitä lämmittämään enää helmikuussa.

[rautarunnari]

no mikä olisi teidän asiantuntijoiden mielestä sopiva alaraja tuolle pannun lämpötilalle, onko 55 astetta minimi ? Mielessä on käynyt, että päiväsähköllä olisi käytössä vain alaraja (55-65 astetta) ja sitten yösähköllä nostaisi ylemmäs. vai onko vain omaa kuvittelua ja mielikuvitusta, kytkeäkö vain reippaasti päiväsähkö päälle ja nauttia lämpimästä.

heze

[maanma]

Jos varaajan päällä on kunnon eriste niin tuo on ratkaisu. Myöskin se pesällisen -pari puiden poltto iltaisin kuuluu tuohon rakenteeseen näin talviaikaan (15.10-30.3).

[VesA]

no mikä olisi teidän asiantuntijoiden mielestä sopiva alaraja tuolle pannun lämpötilalle, onko 55 astetta minimi ? Mielessä on käynyt, että päiväsähköllä olisi käytössä vain alaraja (55-65 astetta) ja sitten yösähköllä nostaisi ylemmäs. vai onko vain omaa kuvittelua ja mielikuvitusta, kytkeäkö vain reippaasti päiväsähkö päälle ja nauttia lämpimästä.

heze

katso http://212.226.174.33/ow/heating.png
http://212.226.174.33/ow/boiler.png

Jälkimmäisessä näkyy, kuinka alaosan lämpö laskee melkein heti, yläosan lämpö pysyy jos kuumaa vettä ei käytetä. Lopulta illalla ylävettä lämmitetään hiukan, kunnes yösähkö tömäyttää alavastukset päälle.

Itse asiassa ylävastuksen rajalämpötilalla ei ole todellisuudessa suurtakaan merkitystä: vesi ei jäähdy tai sekoitu vaan kerrostuu ja kuuma ylävesi valuu shuntin kautta patterehin. Lopulta paluukierron kylmä vesi nousee ylös asti ja yläosan lämpö laskee yhtäkkiä. Sen jälkeen ylävastus lämmittää vain sen mitä kierto tarvitsee, ja alaosa + varaaja lämmitetään sitten taas yösähköllä.