Mitä maalia suosittelette kellaritiloihin SISÄPUOLELLE ?

[Avilla]

Terve,

mitä maalia suosittelette kellaritiloihin sisäpuolelle ?
Seinät on maalattu "jollakin", tod.näk lateksi tai vastaava.

Mikä maali kestää pientä kosteutta ja pysyy hyvin kiinni ?
Mihinkään kalkkimaalauksiin ei nyt ole saumaa, vaan jokin
"moderni" juttu olisi paikallaan.

Tiloissa on noin 15-17 astetta lämmintä talvellakin, ei koneellista ilmanvaihtoa.

[maanma]

Öljymaali muodostaa tietääkseni epätasaisen pinan johon jää rakoja. Tällöin kosteus pääsee läpi, mutta ei sekään vetisessä seinässä pysy.

Me laitoimme sadotex kalusteöljymaalin kellarin sisempiin seiniin ei siis ulkoseinään. Hyvin on pysynyt jo melkein kaksi vuotta. Tosin kosteudestakaan en tiedä onko sitä kun on lattialämmitys ja poistoilmaventtiili vessassa.

[KariFS]

Moi,
Meillä ei ole tietoa talomme mahd. salaojista, mutta "kellariksi kuivahko" tila on kyseessä. Seinät ovat siis viileät ja oletettavasti kosteammat kuin asuintilojen suositus olisi. No, eipä siellä asuta, tilassa on askartelu/työkalujen säilytyshuone, pannuhuone yms. Ulkoseinissä on tiilimuuraus sisäpuolella, välissä ilmarako tai sitten ei.

Maalasin seinät puolitoista vuotta sitten vesiliukoisella "Sisä-20" maalilla, joka on himmeä, ei-pesunkestävä (=halba) sisämaali. Vastaava tuote voisi olla myös esim siroplast. Tarkoitettu siis lähinnä sisäkattomaaliksi ja/tai seinien pohjamaaliksi, on huokoista ja nähtävästi päästää kosteuden kulkemaan kun ei kerran hilseile seinistä irti. Tarkoitus oli vain hieman "freesata" kellarin olemusta ja sitoa edellisten asukkaiden pölyt (tiloissa oli asunut joskus kaneja, ja olen niille allerginen). Hyvin on tosiaan pysynyt, pestä ei voi mutta strategia olikin alusta asti että maalataan uudestaan jos sotkeentuu

Lattiassa taas meillä ei betolux ota pysyäkseen, olisiko vinkkejä? Maalaamattomat osat lattiaa eivät ole erityisen kostean tuntuisia, mutta kylläkin rupuisen oloisia (pelkkä betoni). Olisiko joku laasti/tasoite hyvä hengittävä aine tähän?

[Avilla]

Morjensta,

vastauksesi osui juuri oikeaan osoitteeseen. Meillä on just sama idea että saadaan edellisten asukkaiden "pölyt piiloon". Lattiaan olen ajatellut tuota betoluxia, kosteusmittaus näytti noin 60% suht.kosteutta betonissa, joten kyllä siinä maali pitäisi pysyä MIKÄLI betoniliima ( joka valun yhteydessä tuppaa nousemaan pintaan ) on poistettu tai kulunut pois.

Betolux ei myyjän mukaan kestä autoa ( nastat huom.), mutta muuten se pitäisi pysyä ok vaikka työtilassa. Jos sinulla on jokin kosteusongelma lattiassa, niin silloin pitää miettiä tarkkaan mitä tekee. Yleensä betonilattian "kittaaminen" ohuella kerroksella vaan huonontaa tilanetta, kestävän pinnan betoni-kiviainestuotteilla saa vaan tiheällä verkolla, ja useamman sentin päällevalulla juuri oikeilla seoksilla. SIKA-tehtaalla on liimoja joilla saa kovemman pinnan. Yleensä liian märkä seos on se tavallisin syy, ei osata tehdä sitkeää massa, joka tasottuu pinnasta, mutta kaadot pitää osata vetää itse, vaan löysällä vellillä huijataan pinta kohdalleen. Itsellä ei tarkempaa kokemusta, mutta Isi osaa....

Ehkä jokin epoksipohjainen massa ( SIKA:lla on niitä ) olisi sitten parempi kuin tavallinen epoksimaali tai uusi valu lattian päälle. Kosteus betonilaatassa nousee sitten pikkuhiljaa 100%:iin mutta eipä se betoni siitä miksikään mene.

[maanma]

Lattiassa taas meillä ei betolux ota pysyäkseen, olisiko vinkkejä? Maalaamattomat osat lattiaa eivät ole erityisen kostean tuntuisia, mutta kylläkin rupuisen oloisia (pelkkä betoni). Olisiko joku laasti/tasoite hyvä hengittävä aine tähän?

Meillä vanhan lattian alla on 3-5cm salaojasoraa (hiekkaa). Vedenpinta on paikoin 10cm lattian alla, joten maakosteus nousee. Sen huomaa vaikka jättämällä tiiviin 2m2 muovin vähän pitemmäksi ajaksi lattiaan kiinni. Meillä en yrittäisi käyttää betoluxia enkä epoxia (kosteussulku), koska alkup. lattian kapilaarikatko ei toimi korjaamattomissa osissa.

[Avilla]

maanma Meillä en yrittäisi käyttää betoluxia enkä epoxia (kosteussulku), koska alkup. lattian kapilaarikatko ei toimi korjaamattomissa osissa.

Joo, epoksimassa aiheuttaa lattiaan saman ilmiön kuin "Muovimatto" tms. Mutta sinnepähän jää lattiapinnan alle se PAHA PAHA KAPILLAARI-KOSTEUS Ei se betoni siitä miksikään mene, mutta JOS lattian alla on multaa, rakennusjätteitä yms. eloperäistä tai muuta mukavaa, sitten voisi teoriassa alkaa jokin "alien" kasvusto elämään lattian alla ( jos saisi happea ).

Kaverin talosta kaivettiin lattiat ylös, aivan järkyttävä homekasvusto+komposti oli siellä lattioiden alla ! Yli metrin verran piti poistaa tuota SAASTUNUTTA maata. Korjaukset tehtiin muistaakseni lekasoralla, styroksilla ja sitten uusi betonivalu päälle.

Pyytäkääs Alanderin Matilta tutkimustuloksia noista betonilattioista. Erittäin hyvää luettavaa, suosittelen.

Sanoisin että kyllä lattian voi maalata ihan millä tahansa sopivalla maalilla, mutta alkukosteus on tärkeä selvittää, sekä mitä betonilattian alla on. Yleensä maali hilseilee pois, jos alla on jokin höyrynpaine/kosteuden nousu, ei ei siitä mitään vaaraa ole, meneepä vaan kalliit maalit hukkaan.

[KariFS]

Juu, en aio alkaa tonkia keltsin lattian alusia :D

Perimätiedon mukaan viime kesä oli ainut kerta kun on vettä tullut kellariin ja silloinkin vain muutama pikkupiskin lätäkön kokoinen lammikko pariin kohtaan (huokosesta läpi) kun sattui oikein kovat sateet .

Varmaankin annan petoluksin hilseillä ja lakaisen hituset roskiin. Jonkin ilmankuivaimen voisi tietty laittaa ja tehostaa tuuletusta ihan vain työkalujen ym. säilymisen kannalta.

Mutta tosiaan, jos tuon betonin päällystäisi jollain tasoitteella, saisikohan mukavamman näköisen pinnan?

[Avilla]

Mutta tosiaan, jos tuon betonin päällystäisi jollain tasoitteella, saisikohan mukavamman näköisen pinnan?

Mikäli satut tarvitsemaan: Erään huolellisen tekijän muistiinpanoista:

Tässä aikanaan tekemäni muistiinpanot autotallin lattian pinnoittamisesta
Sika-epoksihartsilla. On selkeästi betonimaalia parempi
kestävyydeltään, muttei kuitenkaan teollisuuslattian hintainen. Tiedot ovat
marraskuulta 2002, joten kannattanee tarkistaa tietojen
paikkansapitävyys, Sika:n neuvontapalvelu oli tosi hyvää (sieltä ovat nämäkin
tiedot peräisin.

---- Tekijät kertovat: ---------------

Käytin autotallin lattian pinnoitukseen vesiliukoista
kaksikomponentti-epoksihartsipinnoite Sikafloor 2530W:tä. Mielestäni pinta on kestänyt hyvin. Pajeron nastat/suola eivät ole tehneet
jälkiä, paitsi yksi kaveri kävi kylässä ja käänteli kovasti renkaita paikallaan ("vekslasi"), joten siitä tuli pieniä pintanaarmuja,
eikä ihme. Myös hallitunkkia ja hitsauskipinöitä on toistaiseksi kestänyt. Raskaan teräväreunaisen esineen (alasimen) pudottaminen
tekee toki pienen kolon.

Oheiset vinkit perustuvat Sika:lta puhelimessa saamiini neuvoihin ja niiden
perusteella tekemiini muistiinpanoihin. Tavaraa, ainakaan primeriä, ei ole rautakaupoissa muuta kuin tilaamalla.

Pohjustus on tärkeää. Pohjustus voidaan tehdä levittämällä ensimmäinen pintakerros 5-10% vedellä ohennetulla 2530W:llä.
Suositeltavaa on kuitenkin käyttää kaksikomponentti-epoksihartsiprimeriä Sikafloor 156.

Tämän idea on kovettaa ja sitoa betonin pinta (lujuus luokkaa K100!), jolloin juuri esim. nastat eivät riko pintaa. Yleisimmin tapahtuva pinnan hilseily johtuu juuri siitä, että alusta on "pehmeä". Huom tämä
kama ei ole vesiliukoista, joten välineet ovat kertakäyttöisiä. 2530W on muuten todella ohutta, joten lattian pinnan "struktuuri" muodostuu käytännössä viimeistään pohjustusvaiheessa (2530W ei siis peitä pinnan virheitä).

Vaatimukset:
Lattian tulee olla kuiva ja pölytön (imurointi). Sementtiliiman tulee olla hiottu
pois.

Valmistelu:
Itse tein lattian ja seinän liitoksen "kylpyhuoneen
vesieristysmenetelmällä", eli Cascon:n siveltävää vesieristysmassaa (alla Casco Primeri) ja 150mm leveää kulmavahvikenauhaa. Sika:n
mukaan aineet ovat yhteensopivia, kunhan vesieristemassa on täysin kuivunut. Vesieristys ei tietenkään ole pakollinen, jos esim. ei
ole lattiakaivoa.

Pohjustus (primer):
Seuraavaksi pohjustus Sikafloor 156:lla n. 150-300g/m2. Purkissa on muistaakseni
annettu sekoitussuhteet paino-osina (koko
kaksoisastiassa olevan satsin sotkemalla saa luonnollisesti oikean sekoitussuhteen,
täytyy vain olla varma, että ehtii käyttää kaiken ennen kovettumista).
Sikalta sain kuitenkin käytännöllisemmän sekoitussuhteen tilavuusosina, esim. 1 litra hartsia ja 4 dl kovetinta. (Tämä kannattaa
vielä varmistaa Sika:lta!). Levitys esim. kertakäyttötelalla.

Mahdollisten kolojen ja halkeamien paikkaus tai pienet kaadot tehdään seuraavana päivänä sekoittamalla pieni annos Sikafloor 156:tta
ja sekoittamalla siihen 0,1-0,6 mm kvartsihiekkaa tai suomalaista
hiekkapuhallushiekkaa (käytin rautakaupan Optiroc-säkkihiekkaa).
Hiekan määrällä voidaan säädellä laastin notkeutta. Huomaa huolellinen levitys, tätä kamaa et hio enää millään ja jokainen knööli
näkyy lopullisen pinnoitteen alta! (Joissakin kaupoissa hyllyssä tarjolla oleva Sikadur 42 tai 31 epoksisementtilaasti EI sovellu, koska
raekoko on 3 mm).

Epoksin alle EI pidä laittaa mitään lattiatasoitteita, kuten Vetonit !! Kolot on
paikattava mainitulla seoksella tai muilla paksummilla Sika-epoksilaasteilla. Vetonit:in kovuus ei riitä.

Primeri ei saa kovettua liikaa ennen pintakerrosten levitystä, muutoin
primerin pinta "lasittuu" ja pintakerroksen tartunta voi heiketä.
Primerin ja pintakerroksen levityksen väli mielellään 8 tuntia.

Pintakerros:
Levitykseen lyhytkarvainen mohairtela. Kaksi kerrosta, jälkimmäinen ensimmäisen
kovetuttua. Kerrokset telataan ristiin (huom.
Minusta nämä pintakerrokset kannatti levittää mahdollisimman "runsaina", jotta saa
kahdella levityksellä riittävän pinnan.
(Toisaalta käytin ehkä paikoin liian vähän primeriä..). Valmis pinta ei sinänsä
märkänäkään ole
liukas, mutta pienikin määrä lunta/öljyä/saippuaa muuttaa tilanteen. Jos haluaa
torjua liukkautta, kannattaa 1. kerroksen märälle
pinnalle sirotella kevyesti yllämainittua kvartsihiekkaa, pieni määrä riittää..

Viimeistely:
Tarvittaessa saumoihin/läpivienteihin Sikaflex 11FC:tä (pursotinpatruuna)

Muuta:
Varmistuksia ohjeisiini ja/tai lisäohjeita kannattaa kysyä Sika:lta, neuvovat
mielellään. Esim. ko. primeri on ns. ammattikamaa,
joten purkissa ei ole minkään valtakunnan käyttöohjeita.
<http://www.sika.fi> http://www.sika.fi