TIEDÄN että tästä aiheesta on keskusteltu jo vaikka kuinka paljon mutta jos vain jaksatte niin KERRAN vielä
Kellarin lämpöeristys ja salaojitus VIELÄ KERRAN
Kellarin lämpöeristys ja salaojitus VIELÄ KERRAN
Kertokaa nyt hyvät ihmiset lyhyesti ja ytimekkäästi miten te olette toimineet ja onko ollut ongelmia ja mikä on ollut onnistunut ratkaisu
TIEDÄN että tästä aiheesta on keskusteltu jo vaikka kuinka paljon mutta jos vain jaksatte niin KERRAN vielä
TIEDÄN että tästä aiheesta on keskusteltu jo vaikka kuinka paljon mutta jos vain jaksatte niin KERRAN vielä
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Sama ajatus. Olisiko tästä apua?
Yritän tässä jakaa ongelman osiin. Allaoleva sepustus on vain loogista päättelyä vailla varsinaista asiantuntemusta.
Perusongelma on, että kosteus tiivistyy kylmälle pinnalle kun pintojen lämpötilaero kasvaa yli +19 asteen. Tätä alemmassa erossa kosteutta tulee mutta se ei tiivisty tehokkaasti. Vrt. olutpullo jääkaapista helteellä. Tällaisen tilanteen saa aikaiseksi, kun lämmittää betonisen kellarin ja ulkolämpötila tulee olosuhteiden vaikutuksesta sopivaksi.
Ylälämpö
Ulkolämpötila vaihteluväliltään -32 - +32 astetta.
Maanlämpö
Maan peruslämpö on noin +7 - +8 astetta. Routasyvyys riippuu maalajista ja suojaavan lumipeitteen määrästä. Routimissyvyyteen 1,5m (etelä Suomessa) saakka maan lämpötila voi laskea olosuhteiden vaikutuksesta alle nollan asteen.
Sivulämpö
Kellarin lämpötila +8 - +27 astetta.
Eristeet sisäpuolella ja täydellinen kosteussulku
Hidastavat lämmön siirtymistä ulos alalämpöä nostamaan. Eristeen pitäisi olla täydellinen eli kosteutta ei saisi päästä eristeen läpi yhtään. Ongelmaksi tulee kosteus, joka tulee jostain muualta. Tällöin kosteus ei pääse siirtymään sisäänpäin. Tätä eristämistapaa pidetään yksimielisesti riskirakenteena.
Eristeet ulkopuolella ja kosteussulku
Seinää vasteen pystysuuntaisilla eristeillä pyritään estämään maalämmön nousua ja vastaavasti sen vaikutusta sisäänpäin. Maanpinnan-/vaakasuuntaisesti asennetuilla eristeillä pyritään vähentämään ylälämmön vaikutusta tai ehkä jopa estämään sen häiriövaikutus.
Patolevyn on tarkoitus toimia kosteussulkuna/tiivistymispintana erityisesti ulkoapäin tulevaa vesi-invaasiota vastaan. Sisältäpäin se voinee toimia tiivistymispintana ainoastaan, jos tuo lämpötilaero yli 19 astetta betoniseinän ja patolevyn kohdalla toteutuu ts. lämpöä vuotaa riittävästi betoniseinästä ulos. Tuulettumisajatus on hyvin olematon.
Sisältäpäin tulevan kosteuden osalta Fuktisol tyyppisen salaojittavan eristeen ajatus on antaa marginaali sen asennusalueelle. Jos tavoiteltu tiivistymislämpötilaero ei toteudu aivan betonin ja fuktisolin rajalla niin jossain kohtaa eristeen sisällä sen toivotaan toteutuvan. Ulkoa päin tulevan kosteuden osalta se toimii patolevyn tavoin.
Patolevyn ja fuktisolin toimintaa sekoittaa ylälämmön vaikutus. Samoin tekee sisältäpäin vuotava lämpö joka nostaan ulkopuolisen maan lämpötilan.
Tavoitetilana voisi pitää sitä, ettei ulkopuolinen maa lämpene ja ylälämmön sekoittava vaiktus olisi olematon. Lisäksi kosteuden tulisi tiivistyä ulkopuolella ja valua suoraan salaojaan.
Täällä on esitetty, että tehokkaiden lämpölähteiden vaikutus voisi tulla olemattomattomaksi 30cm EPS tyyppistä eristettä. Suositusten mukaan 20cm olisi riittävä, mikä täällä on kyseenalaistettu. Arvioisin tehokkaiksi lämmönlähteiksi lämmitysjärjestelmän ja suoran auringon paisteen.
Ei kun kommentoimaan ...
Perusongelma on, että kosteus tiivistyy kylmälle pinnalle kun pintojen lämpötilaero kasvaa yli +19 asteen. Tätä alemmassa erossa kosteutta tulee mutta se ei tiivisty tehokkaasti. Vrt. olutpullo jääkaapista helteellä. Tällaisen tilanteen saa aikaiseksi, kun lämmittää betonisen kellarin ja ulkolämpötila tulee olosuhteiden vaikutuksesta sopivaksi.
Ylälämpö
Ulkolämpötila vaihteluväliltään -32 - +32 astetta.
Maanlämpö
Maan peruslämpö on noin +7 - +8 astetta. Routasyvyys riippuu maalajista ja suojaavan lumipeitteen määrästä. Routimissyvyyteen 1,5m (etelä Suomessa) saakka maan lämpötila voi laskea olosuhteiden vaikutuksesta alle nollan asteen.
Sivulämpö
Kellarin lämpötila +8 - +27 astetta.
Eristeet sisäpuolella ja täydellinen kosteussulku
Hidastavat lämmön siirtymistä ulos alalämpöä nostamaan. Eristeen pitäisi olla täydellinen eli kosteutta ei saisi päästä eristeen läpi yhtään. Ongelmaksi tulee kosteus, joka tulee jostain muualta. Tällöin kosteus ei pääse siirtymään sisäänpäin. Tätä eristämistapaa pidetään yksimielisesti riskirakenteena.
Eristeet ulkopuolella ja kosteussulku
Seinää vasteen pystysuuntaisilla eristeillä pyritään estämään maalämmön nousua ja vastaavasti sen vaikutusta sisäänpäin. Maanpinnan-/vaakasuuntaisesti asennetuilla eristeillä pyritään vähentämään ylälämmön vaikutusta tai ehkä jopa estämään sen häiriövaikutus.
Patolevyn on tarkoitus toimia kosteussulkuna/tiivistymispintana erityisesti ulkoapäin tulevaa vesi-invaasiota vastaan. Sisältäpäin se voinee toimia tiivistymispintana ainoastaan, jos tuo lämpötilaero yli 19 astetta betoniseinän ja patolevyn kohdalla toteutuu ts. lämpöä vuotaa riittävästi betoniseinästä ulos. Tuulettumisajatus on hyvin olematon.
Sisältäpäin tulevan kosteuden osalta Fuktisol tyyppisen salaojittavan eristeen ajatus on antaa marginaali sen asennusalueelle. Jos tavoiteltu tiivistymislämpötilaero ei toteudu aivan betonin ja fuktisolin rajalla niin jossain kohtaa eristeen sisällä sen toivotaan toteutuvan. Ulkoa päin tulevan kosteuden osalta se toimii patolevyn tavoin.
Patolevyn ja fuktisolin toimintaa sekoittaa ylälämmön vaikutus. Samoin tekee sisältäpäin vuotava lämpö joka nostaan ulkopuolisen maan lämpötilan.
Tavoitetilana voisi pitää sitä, ettei ulkopuolinen maa lämpene ja ylälämmön sekoittava vaiktus olisi olematon. Lisäksi kosteuden tulisi tiivistyä ulkopuolella ja valua suoraan salaojaan.
Täällä on esitetty, että tehokkaiden lämpölähteiden vaikutus voisi tulla olemattomattomaksi 30cm EPS tyyppistä eristettä. Suositusten mukaan 20cm olisi riittävä, mikä täällä on kyseenalaistettu. Arvioisin tehokkaiksi lämmönlähteiksi lämmitysjärjestelmän ja suoran auringon paisteen.
Ei kun kommentoimaan ...
Joo,aihetta on tosiaan käsitelty aika rutkasti tällä palstalla.Mutta tässä oma tilanne. Ulkopuolella salaojat anturan ALAPUOLELLA,josta kaivoon ja uppopumpulla ojaan.Salaojat laitoin myös sisäpuolelle kiertämään n. puolen metrin päästä seinästä,tod.näköisesti turhaan.Samaan kaivoon sadevedet.Antura n. metrin levyinen, joka pietty päältä ja anturan päällä kivijalka sekä sisäpuolen muurattu seinä.Seinärakenne ulkoa sisään:kivijalka n.40 cm paksu(pietty molemmin puolin),ilmarako 10 cm,muurattu seinä ja rappaus. Sisäpuolelle ei tule eristystä eikä sitä ole myöskään ulkopuolella,ainakaan vielä.No lattiarakenne on nyt seuraava:10 cm Fuktisol,10 cm EPS,suodatinkangas,raudoitus+20 mm PEX, n.8 cm valu.
Onko nämä rakenteet oikein vai väärin,mene ja tiedä.Lattian ei pitäs ainakaan kovin kaukana oikeasta olla.
Kun kylmä kellari muutetaan lämpimäksi,kukin tekee sen tavallaan,sen toimivuus tai pahimmassa tapauksessa toimimattomuus selviää mielestäni vasta usean vuoden päästä.
Ja kellariin tehokas ja hallittu ilmanvaihto,minun mielestäni se onnistuu vain asentamalla koneellinen iv. Mukavaa viikonloppua kaikille!!!
Onko nämä rakenteet oikein vai väärin,mene ja tiedä.Lattian ei pitäs ainakaan kovin kaukana oikeasta olla.
Kun kylmä kellari muutetaan lämpimäksi,kukin tekee sen tavallaan,sen toimivuus tai pahimmassa tapauksessa toimimattomuus selviää mielestäni vasta usean vuoden päästä.
Ja kellariin tehokas ja hallittu ilmanvaihto,minun mielestäni se onnistuu vain asentamalla koneellinen iv. Mukavaa viikonloppua kaikille!!!
