Ouman vs patteritermostaatit.

[KariFS]

tuotiin jo esille että ei se mitään haittaa jos tyrkkää kuumaa vettä verkkoon, samaa tilaa ne lämmittää kun patteritkin.. Jos patteriputket kiertävät ns pinta-asennuksena niin sitten kyllä, mutta miksi pitäisi lämmittää niillä putkilla kun radiaattorit toimivat tehokkaammin matalammilla lämpötiloilla ?

...Ja ainaskin mulla ne putket menee kellarissa, eristettynä toki, mutta turhan lämmin kiertovesi aiheuttaa vaan lähinnä energianhukkaa ja pattereiden naksumista kun termari aukeaa.

eikös lopputulos kuitenkin ole sama kuin jos nyt viestiketjun aloittaja haluaa ne kaksi huonetta lämpimimmiksi? eli säätää niiden huoneiden termarit kolmosesta kutoseen? Silloin ei tarvi koskea oumaniin lainkaan? jos siis tämä lämmön nousu riittää. Nyt jos näitä kahta huonetta lämmitetään vaikkapa takalla, niin termari katkaiseen kierron.

Pitäisi tietää onko venttiili koko ajan auki jo tuolla kolmosella. 22 asteisella menovedellä tuskin huone lämpenee vaikka termari olisi kuutosessa. Sen takia laittaisin itse tällaisessa tilanteessa Oumanista vähän lisää höökiä. Helppo homma ainakin tuossa minun versiossa.

Mulla on sellainen "resepti" että käyrä C:n ja D:n välissä, offsettia muutama aste ylöspäin ja max lämpö leikattu 55 asteeseen (mittari näyttää silloin 57 astetta). Tällöin lämmöt alkavat nousta suht jyrkästi kun ulkolämpötilat menevät lähelle nollaa, ja tuo 55 astetta saavutetaan jossain 15 asteen pakkasilla. Sen yli ei lämmöt nouse, aikoinaan syy oli nuoremmat isännät jotka välillä ottivat tukea pattereista, mutta olen huomannut ettei niitä tuon kuumemmalla tarvitse pitääkään. Yläkerran isompi kammari on kylmimmillä keleillä hieman viileä, mutta ei se juuri kummene vaikka patteri olisi kuumempikin. Muutenkin pidetään alle 20 lämmöistä varsinkin makkareissa. Meillä ne termarit muuten ovat nelosella yleensä.

[Maatilallinen]

Tuo "Oumannista vaan reilusti lämpöä lisää" on sitten hyvä tapa nostaa lämmityslaskua.

Tuntuu kyllä kattilalle polttoaine maistuvan Tosiaan jos putket on sisätiloissa niin eihän se niistä haihtuva lämpö hukkaan mene, kaikki se sisälle tulee kuitenkin.


Niin, en nyt tarkoittanut sitä, että se ihan niin ylös kuin minulla tarvitsisi nostaa, mutta kun menoveden lämpö oli vain +22 astetta niin kyllä siitä saa ihan tuntuvasti lähteä tuosta nostamaan patterilämmityksessä.

Toki tuo perussäätö on oltava kohdallaan, mutta sillä ei pysty tietenkään Oumania korvaamaan. Ilman Oumania syötettävä +80 asteinen kattilakuuma vesi lauhalla kelillä siis antaisi perussäädetyssäkin verkostossa niin suuren tehon jo pienillä virtaamilla, ettei termostatit pysty enään "hanskaamaan" tilannetta, ja alkavat toimia on/off tyylillä, kun heti kun venttiili vähänkin aukeaa niin teho on tilanteeseen nähden valtava.

Siksi vesi shuntataan ennen verkostoon menoa. Sen ei pitäisi olla liian kylmää eikä kuumaa, jotta termostaatit pystyy vaikuttamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Jos se säädetään niin alhaiseksi, että lämpö juuri ja juuri riittää, niin termostaatit ei pysty lisäämään lämmitystehoa tarvittaessa.

Jos se on taas aivan liian kuumaa, niin sitten käy niin, että termostaatit alkavat toimia on/off tyylillä, patterit paukkuu ja huonelämpötila heittelehtii.

[Lunttilan herra]

edelleen mun järki sanoo että jos kysyjällä nyt näillä säädöillä on talo pysynyt lämpimä ja muutamaan huoneeseen halutaan lissää lämpöä, säädetään termarista kolmosesta - kutoseen. Näin ei olla koskettu oumaniin ja sitä kautta minimoitu energian lisätarve. seurataan pystyykö patterit pitämään tämän lämmön kovillakin pakkasilla? jos ei niin sitten vasta oumanista lisää.

voi olla että en nyt täysin ymmärrä jotakin koska tuollaista oumania ei tässä taloudessa ole vaan käsipelillä ollaan jouduttu sääteleen tuota sunttia josta vielä kaikn lisäks lämpömittari rikki
(ehkä täytyis hommata se oumies)

[KariFS]

Sitä mää vaan Lunttilan hra meinasin että jos kiertovesi on 22 asteista niin emmää nää mahdollisuutta saada sellaisella vedellä huoneen lämpöjä juurikaan yli kahdenkymmenen jos ulkona on alle 20 Että senpuoleen sitä Ou-Määniä hieman ruuvaisin.

Suosittelen kyllä hankkimaan tuollaisen säätimen, meillä on aika perus-basic-malli mutta sillä sai keskuslämmityksestä kohtuuhelpolla tuota "harrastamista" pois. Asennuskin oli aika helppo homma ainakin tuohon meidän alkuperäiseen shunttiin. Hieman piti asennuslevystä sahata paloja pois että mahtui joku valupatti shuntin poksissa sinne väliin, vai pultinkantako oli tiellä, en muista. Ulkoanturin johdon vein muovikourussa kellarin kattoa pitkin ikkunan karmin luo, siitä anturin paksuisella terällä reikä läpi, anturi pohjoisseinälle keskivaiheille kiinni ja siitä johdonkiinnittimillä takaisin kohti pannuhuonetta johtoa nätisti kiristellen. Lopuksi töpseli seinään ja säätelemään

Jyrkähkö säätökäyrä sopii tuuliherkkiin suht alkuperäisiin taloihin, lisäeristetty pelaa loivemmallakin.

[Ilpisti]

Juuri näin, eli kuten jo aiemmin postasin, Oumanniin haetaan KYLMIMPIEN huoneiden mukainen käyrä jolloin ne kylmimpien huoneiden lämpötila nousemaan haluttuun, ja muiden huoneiden termareista säädetään sitten niihin haluttu lämpötila. Ja tähän oikeanlaisen käyrän löytämiseen jolla asunto pysyy halutunlaisena/tasalämpöisenä meneekin sitten aikaa, ulkolämpötilojen vaihdellessa, mutta kannattaa optimoidakseen lämmityskulut

Lunttilan herra varmaankin funtsaa tilannetta jolloin verkkoon syötetään reilusti lämpimämpää vettä kuin mitä talo tarvii pysyäkseen halutussa lämpötilassa, silloin tuo termarin avaaminen korjaa tilannetta . Suosittelen Lunttilan herran taloonkin tuota automaatiota, säästää sekä isännän rannetta että energiaa

[Tapio Peltonen]

Vastaan vanhaan ketjuun koska tässäkin oli jo paljon kiinnostavaa asiaa.

Mulla on öljykattila ja Oumanin shuntti sekä ulko- että sisäanturilla. Mun ongelma on oikeastaan päinvastainen kuin kaikilla netissä kyselijöillä tuntuu olevan: haluaisin laskea peruslämpöä alemmas. Lämmitän aika paljon tulisijoilla enkä kaipaa hirmu korkeaa peruslämpöä. Siinä sisäanturissa on jonkin sortin säädin, jonka olen vääntänyt minimiinsä. Lisäksi olen kääntänyt kaikki patteritermostaatit kylppäriä lukuunottamatta asentoon 1/6, jonka pitäisi ilmeisesti vastata n. 14 astetta. Kylppärin patteritermostaatti on asennossa 6/6 eli oleellisesti täysin auki. Eteisessä, missä tuo sisäanturi on, on talon ainoa ilman termostaattia oleva lämpöpatteri, joskin siinä on ilmeisesti kiertoa kuristettu jonkin verran, koska se selvästikään lämmitä koko aikaa.

Lopputulema: lämpötila ei missään päin taloa laske juuri alle 15 asteen.

Mun kysymys koskee lähinnä patteritermostaatteja. Ensinnäkin, jos ne vääntää kokonaan nollaan, meneekö ne absoluuttisesti kiinni vai toimiiko ne edelleen termostaatteina? Toisekseen, missä ton shuntin varsinainen säätö sijaitsee? Siinä venttiiliboksissa itsessään? Kolmannekseen, mikä nyt olisi suositeltavin metodi laskea huonelämpötiloja? Onko niiden rajoittaminen patteritermostaateilla viisasta?

En ole nykytilaankaan varsinaisesti tyytymätön, mutta mietiskelen vain. Toi sisäanturi tuntuu vähän sotkevan asioita, kun tulisijoilla lämmittäminen nostaa anturin kokemaa lämpötilaa ja shuntti vääntää kiertoveden lämpötilaa pienemmälle, jolloin sit kylppärin patteri viilenee (tulisijat ei juurikaan lämmitä kylppäriä). Pitäisikö se sisäanturi kytkeä kokonaan pois käytöstä?

[lmfmis]

Ja boonuksena jos termostaatit ei jarruta patteriin virtaavaa vettä, on yksittäinen patteri kauttaaltaan lämmin ja säteilypinta-ala kokonaan käytössä.

Liian kuumalla vedellä lämpenee vain patterin yläosa ja vain osa patterin tehosta käytössä. Helppo kokeilla kädelläkin.