Sähkö- vai öljylämmitys päälle täksi talveksi?

[VLT13]

Ostimme keväällä omakotitalon, ja olen tässä syksyn mittaan opetellut näitä lämmitysniksejä, jotta ei tulisi hukattua rahoja vääriin säätöihin ja ratkaisuihin. Talo on 2,5-kerroksinen 30-luvun hirsirunkoinen talo, ulkomitat 9x10 metriä. Lämmitysjärjestelmä on vesikiertoinen öljylämmitys, ja pannussa on lisäksi sähkövastus (en tiedä tehoa, mutta 3x10A sulakkeen takana, eli max 6kW). Käyttövesi lämpeää samalla systeemillä, lämminvesivaraajaa ei ole. Edellisellä omistajalla (4-henkinen perhe) on öljyä mennyt kuulemma 3000 litraa vuodessa.

Meillä on osa tiloista remontissa ja loput menee myöhemmin, siirrymme mm. vesikiertoiseen lattialämmitykseen kellarissa ja 1. kerroksessa. Samalla meille tulee varaava takka sekä ilmalämpöpumppu, joten tulevina vuosina lämmitysmuotoon on joka tapauksessa muutoksia. Nyt siis on kyseessä kysymys siitä, millä kannattaisi lämmittää tänä talvena, ei siitä, mikä lämmitysjärjestelmä on yleisesti paras.

Aloin tuossa laskeskelemaan, että nykyisllä sähkösopimuksella sähkö on meille energiana halvempaa kuin öljy. Laskelma meni näin:

Öljyn hinta: 1,10 €/L
Öljyn energiasisältö: 10,0 kWh/L
öljylämmityksen hyötysuhde: 87 %
tehollinen hinta: 12,64 snt/kWh

Sähkön hinta: 10,15 snt/kWh
sähkölämmityksen hyötysuhde: 100 %
tehollinen hinta: 10,15 snt/kWh

Sähkön hintaa saisin alaspäin vielä siirtymällä yö/päivä-siirtoon. Itse sähkö ei ole erikseen yö/päivä -hinnoittelussa, koska en kesällä sopimusta tehdessäni osannut ajatella sähkölämmitystä vaihtoehtona. Sopimus on voimassa ensi kesään tuolla hinnalla, siirtoon voi tietenkin tulla muutoksia.

Eli laskelman mukaan öljyn tuoma lämpö olisi jopa 25 % kalliimpaa tällä hetkellä. Koska en ole mitenkään kokenut näissä asioissa, ja hintaero tuntuu kohtalaisen kovalta, ajattelin kysyä kokeneemmilta ja viisaammilta, olenko laskenut oikein? Eli onko pannuvastuksella lämmittäessä hyötysuhde 100 % (pannuhuone on keskellä taloa, ja sen hukkalämpö lämmittää tällä hetkellä remontissa olevaa kellaria)? Vaikka se ei olisikaan, pitäisi hyötysuhteen olla huonompi kuin öljyllä, jotta sähkö muuttuisi kalliimmaksi.

Toinen kysymys on se, riittääkö sähkävastuksen teho tuottamaan riittävästi lämmintä käyttövettä suihkussa käymiseen, kun meillä ei ole varaajaa? Meitä on tosin vain kaksi, eikä viihdytä suihkussa mitenkään erityisen pitkään.

Ajattelin, että pannun voisi säätää siten, että sähköllä pannu pysyy 80-asteisena (sähkövastuksen termostaatti 80 asteeseen), ja öljy pätkähtää päälle, jos pannun lämpötila laskee alle 60 asteen (polttimen termari 60 asteeseen). Mutta toimiiko nämä pannut näin, eli voiko öljyä pitää toissijaisena sähköön nähden?

Jos on muita huomioita näistä ajatuksista, kertokaa ihmeessä.

[talotonttu]

Sen verran otan kantaa, että jos tuo öljy sitten pätkähtää päälle, niin sitä palaa sitten ihan reippaasti. Kestää todella pitkään, ennenkuin kattilan rakenteet on öljypuolelta lämmitetty raja-arvoon asti.

Meillä yllättäen havaittiin sama, kun kaksoiskattilaa lämmitettiin puulla ja aamuksi suihkuvedet öljyllä. Eli illasta vetoluukku puu puolelta kiinni ja polttimeen sähköt päälle. Yllätys oli, kun parin kuukauden rehkimisen jälkeen katottiin mitä jäi käteen. Puuta paloi ihan sikana ja öljynkulutus oli laskenut marginaalisen vähän. Nykyisin onkin öljy vain käyttövedelle ja lämmitys hoidetaan takoilla ja saunan kiukaalla.

Eli jos tuossa ratkaisussa öljylle jää tosissaan töitä, niin paloaika vähintäänkin tuplaantuu normaaliin nähden tuona tarveaikana. (riippuu tietysti kuinka järeä kattila)

[Huovinen]

Arvelisin, että 6 kw vastus ei riitä kylmemmillä ilmoilla. Sähkölämityksen hyötysuhde ei ole sataa, varsinkin kun joudut pitämään kattilan hormin auki kun poltin kerran on käytännössä pakko pitää varalla käyttövalmiina.

[Zaffodi]

Tää ei nyt auta juuri tuohon kannattavuuslaskelmaan mutta oliko teille tulossa ilmalämpöpumppu vai vesi-ilmalämpöpumppu? Meinaan vesikiertoisen lattialämmön kanssa jotenkin olettaisin jälkimmäistä (tai maalämpöpumppua). Jos ilmalämpöpumppu niin se paikoilleen mahd. pian.
Meidän torppa pysyy tällä hetkellä lämpimänä yhdellä ilmalämpöpumpulla, lisäksi tyttären makuuhuoneessa on jo patteri päällä + kylppäreissä lattialämmöt päällä.
Sähkön hyötysuhde on parhaimmillaan suorissa sähkölämpöpattereissa, jos sillä lämmitetään vettä jota sitten kierrätetään patterien kautta tulee häviöitä.

[tiainen]

...

[tepy]

Jos sähkölämmityksellä tarkoitetaan niitä kattilan vastuksia, niin silloin mukaan tulee myös kattila- ja putkistohäviöt.

Onko teillä tuo sähkö tosiaan noin halpaa. Oletko huomioinut myös sähköveron 2centtiä ja risat / kWh?
Perusmaksuja moni ei jyvitä sähkön hintaan, koska liittymä on kuitenkin nykypäivänä välttämätön.
Ne kuitenkin vaihtelee erilaisissa soppareissa ja olisi jollain tapaa syytä huomioida.

Mitä nyt olen itse seurannut öljylämmityksen toimintaa, niin näyttäisi siltä että kesällä kun tehdään pelkkää käyttövettä on uudenkin öljykattilan hyötysuhde lähempänä 50%.
Paranee varmasti sitten kun polttimelle saadaan töitä. Siinä mielessä varmaan ois hyvä ajaa sähköllä niin kauan kun lämpöä riittää.

Putkarini suositteli pitämään kattilan 70-80 asteessa öljyllä, mutta tuskin se isommin nokeaa ja kondensoi vaikka tiputtaisi 60:een.
Itse ainakin pidin vanhaa kaksoiskattilaa kesällä, kun pannuhuone oli niiden häviöiden takia kuin sauna.

Netin syövereissä olen nähnyt halpoja säätimiä, jolla voisi käynnistää polttimen esim tietyllä ulkolämpötilalla ja sammuttaa sitten säädetyllä hystereesillä.
Vaatii tietty sähkäriä kytkemään, jos itsellä ei niitä taitoja ole. Kannattaako sitten yhden talven takia

Jos maalämpöä suunnitelet, niin uuni ja ilp on vähän turhakkeita

[pähkäilijä]

Jos olet muuttamassa systeemiä esimerkiksi ensi vuonna niin käytä nyt öljyä niin kauan kunnes säiliö on tyhjä. Sitten vaihda sähkölle.

[lmfmis]

Arvelisin, että 6 kw vastus ei riitä kylmemmillä ilmoilla.

Juu, ei riitä....tai nippanappa.

Ja suihkut saa sitten unohtaa myös kun ulkona on pakkasta ...

[Juppe]

Kyllä sähkön hyötysuhteena 100% on ihan oikein, kun on öljylämmityksen hyötysuhteessa on huomioitu vain piipun kautta harakoille menevä häviö. Johon tuo 87% vahvasti viittaa. Kattila- ja putkistöhäviöt on yhteistä molemmille, ja kutakuinkin samansuuruisina merkityksettömiä kysyjän tapauksessa. Kattilahäviötä saisi sähkön kanssa pienemmäksikin, jos öljyn ei tarvi olla lennossa siinä rinnalla käytettävissä. Tällöin voi tukkia hormin ja kattilahuoneeseen palamisilmaa tuovat räppänät.

Suihkuveden riittävyys tuskin muodostuu sähkökäytössä ongelmaksi mainitunlaisella käytöllä. Kattilaveteen varautuneeseen lämpöönhän sen tuotanto perustuu öljyäkin käytettäessä. Asiaa voi tarvittaessa auttaa nostamalla kattilalämpöä. Riippuu toki kattilan vesitilavuudestakin, mutta ei öljylläkään teho riitä veden lennossa lämmittämiseen.

6kW ei yksinään riittäne pitämään taloa lämpimänä kovilla pakkasilla. Käytännössä suosittelisin lämmittämään kattilaa pelkästään sähköllä niin pitkään kuin sillä pärjää. Ja vaihtamaan kylmien kelien ajaksi öljyyn. Vaihtoehtoisesti voi käyttää irtosähköpattereita, joka toki olisi taloudellisempi vaihtoehto. Olettaen, että niille saa sähköä helposti ja ilmaiset/halpispatterit kelpaa.

Jos taloon tosiaan on tulossa ilmalämpöpumppu, niin se olisi hyvä saada käyttöön jo täksi talveksi. Maalämmön kaverinakin sillä on tekoa jäähdytyskäytössä ja suurimman osan lämmityskaudesta se MLP:tä edullisempi lämmityskäytössäkin, erityisesti jos MLP:n pitää toimia patterilämmityksen ehdoilla.

[pvalila]

Juppe sanoi jokseenkin kaiken mitä minun piti sanoa...

Pumpuksi suosittelen Mitsun FD-35:sta, itselläni niitä kolme (iso talo, kaksi asuntoa).

Niitä sähköradiaattoreja kannattaa käyttää myös siten, että niiden avulla saa työnnettyä pidemmälle sitä hetkeä kun joutuu öljyt päälle laittamaan.

Ja vesikierto todella hukkaa lämpöä, työntää sitä aivan vääriin paikkoihin.

Nimimerkki Maatilallinen ajelee kattilaansa surutta tuollaisella 110-asteisella vedellä, eihän vesi kiehu sadassa asteessa kuin vapaapaineisena.

****************

Yösähköstä sen verran, että ilpillä kannattaa ajella taloon lämpöä päivisin, kun ulkona on monta astetta lämpimämpää kuin yöllä.

Yösähkön kun ottaa, niin samalla sähköyhtiö nostaa päiväsähkön hintaa.

[VLT13]

Kiitos vastauksista. En tosiaan ottanut putkistohäviöitä ja muita vesikierron häviöitä huomioon, koska ne ovat molemmille lämmitystavoille yhteiset. 100 ja 87 % hyötysuhteet on siis ajateltu energiansiirtona polttoaineesta/mitatusta sähköstä kiertoveteen pannuhuoneessa. Itse näkisin niin, että ainoa asia, joka pudottaa sähkön hyötysuhdetta sadasta prosentista olisi se, että sähkövastuksia käyttäessäkin lämpöä siirtyy pannusta hormin kautta ulos jonkin verran. Joka tapauksessa energian hinta per kwh on sähköllä halvempaa, joten vaikka olettaisi lämmitysmuodoilla olevan saman hyötysuhteen, tulisi näillä hinnoilla sähkö halvemmaksi.

Sähkö on meille tosiaan noin halpaa, itse sähkö on ensi elokuulle saakka olevassa sopimuksessa 5,42 snt/kwh, jonka päälle siirtoa 2,64 snt/kwh (Turku Energia) ja veroa 2,0947 snt/kwh. Yhteensä siis 10,1547 snt/kwh. Perusmaksut on 2,50 €/kk sähkölle ja 3,94 siirrolle, en ole niitä tässä öljy-sähkö -laskelmassa huomioinut, koska jos lämmitämme öljyllä, pidämme joka tapauksessa nykyisenkaltaiset sopimukset ja maksamme kyseiset perusmaksut. Jos siirtyisimme päivä/yösiirtoon, nousisi perusmaksu 10,70 euroon/kk, mutta siirto halpenisi sekä päivällä että yöllä: päivä 2,58 snt/kwh, yö 1,24 snt/kwh. Toisin sanoen, jos sähkönkäyttö on riittävän suurta, kannattaa ottaa yösiirto, vaikkei käyttö painottuisikaan yöksi.

Se mikä jäi kertomatta on, että meillä on tällä hetkellä kellarista kaikki lämmitysputkistot purettuna (kellarissa nyt remonttilämpö sähköpuhaltimella + pannuhuoneen hukkalämpö) ja keskikerroksesta puolet on pois käytöstä ja viileänä (n. 13-15 astetta). Asuinpinta-alaa meillä on käytössä tällä hetkellä alle 100 neliötä, joten se 6kw vastus voisi ehkä pakkasillakin riittää. Se on sitten eri asia, riittääkö se vielä suihkutteluunkin, mutta testaamallahan se selviää, tai apuna voi käyttää öljyä. Ainakin jos sitä öljyä ei nyt polta kokonaan loppuun ennen kuin siirtyy sähköön.

Toisaalta talven aikana (ennen vuoden vaihdetta, jos luoja suo) meillä on kellarissa lattiavalu valmiina, eli lattialämmitettävää pinta-alaa tulee lisää n. 60 neliötä. Sen jälkeen kuuden kilowatin riittävyys voi ollakin jo eri asia, vaikkei kellarissa pidettäisikään lopputalvena jatkuvan remontin aikana kuin esim. 16 astetta. Tietenkin tätä voi tukea edelleen puhaltimella remontin aikana.

Aiheen tarkoituksen ei tosiaan ollut tarkoitus pohtia näitä varsinaisia lämmitysjärjestelmän muutoksia. Kommentoidaan niitä nyt kuitenkin, kun asia on noussut esille. Ilmalämpöpumppu on tulossa meille ensisijaisesti viilennykseen, joten se hankittaisiin vaikka rakennettaisiin esim. maalämpö. Luonnollisesti tulemme sitä käyttämään jatkossa lämmitykseen niin kauan kuin siitä lämpöä järkevästi irtoaa. Ilmalämpöpumppu tulee meille tilaan, joka on tällä hetkellä viileänä ja remontissa, joten sen asentamisesta täksi talveksi ei ole kovinkaan suurta hyötyä. Lisäksi se pitäisi jossain vaiheessa remonttia todennäköisesti irrottaa, joten hankimme sen siinä kohtaa, kun kyseisen huoneen remontti on edennyt sopivaan vaiheeseen.

Samoin vähintään yksi varaava takka ja yksi avotakka tai puuhella tulee meille joka tapauksessa jo pelkän tyylin vuoksi. Talossa on alunperin ollut kolme kakluunia ja kolme puuhellaa, joku on vain joskus mennyt poistamaan ne kaikki. Puita minulla on saatavilla ilmaiseksi niin paljon kuin jaksan kantaa ja sahata, joten sinänsä se on tulevana lämmitysratkaisuna joka tapauksessa kannattava.

Se, korvaammeko öljykattilan jollain muulla on vielä auki. Maalämpö maksaisi meille n. 20t€, joten investointi ei välttämättä kannata ottaen huomioon joka tapauksessa hankittavan ilmalämpöpumpun ja varaavan takan. Itse olen asennoitunut niin, että kun meillä on remontti valmis, seuraan energiankulutusta, jonka jälkeen on helpompi laskea, minkälainen investointi kannattaa. Vesi-ilmalämpöpumppu voisi olla järkevä investointi, ongelmana on se, että itselleni on jo paljon nieltävää siinä, että 30-luvun talon seinään tulee ilmalämpöpumpun myötä yksi potkurilaatikko. Onneksi sijainti on sellainen, että se ei näy pihalle, ajotielle eikä kadulle.

Nämä ulkonäkökysymykset ovat vähän makuasioita. Me olemme vähän niinkuin entisöimässä taloa, eli lähes kaikki uudenaikaisuudet haluttaisiin piilottaa (piilossa ne eivät kuitenkaan haittaa, esim. maalämpö). Uudenaikaisuuksiin lasken mm. 60-luvulla asennetut lämpöpatterit, eli suurimpia syitä siirtymisessa lattialämmitykseen on se, että saamme olohuoneen ja ruokasalin alkuperäisen näköisiksi: tiloissa on kakluuni/kakluunit eikä lämpöpattereita.

Sellainen on myöskin tullut tätä pohtiessa mieleen, että jos sähkövastukset hörppää sen 3x10 A sähköä, ja pääsulakkeemme on 3x25A, voi jossain vaiheessa loppua kapasiteetti kesken. Lämmitämme tosiaan kellaria puhaltimella, lisäksi sähöllä plussan puolella pitäisi pitää 60 neliön erillinen autotalli. Puhallin+lämpövastukset+autotallin patterit+esim. pari hellalevyä samaan aikaan voisi johtaa pääsulakkeen palamiseen.

Vastausten perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että kukaan ei ole nähnyt järkeilyssäni ja laskelmissani virheitä. Sähkövastukset tosiaan olisivat meille öljyä edullisempi tapa lämmittää tänä talvena, kunhan teho ja pääsulakkeiden kapasiteetti riittää. Olenkin tullut vähän siihen tulokseen, että öljylämmityksen edullinen maine on ajalta, jolloin öljy maksoi 70 senttiä/L ja sähkö maksoi suunnilleen saman kuin nyt. Siitähän ei ole kuin pari-kolme vuotta.

[villep]

[urlhttp://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=15914.0][/url]

tuolta löytyi mielenkiintoinen laskuri. näinköhän pitää ihan paikkaansa?
itselläni kulutus öljyä n.2000-2500 litraa/v
vanha jämän v.76, 2v vanha oiljunior,ouman 800..

[pähkäilijä]

Puita minulla on saatavilla ilmaiseksi niin paljon kuin jaksan kantaa ja sahata, joten sinänsä se on tulevana lämmitysratkaisuna joka tapauksessa kannattava.

Se, korvaammeko öljykattilan jollain muulla on vielä auki.

Oletkos suunnitellut sitten laittaa öjykattilan tilalle puukattilaa ja varaajaa? Siinä sitten sähkö varalla jos ei puilla lämmitä? Varaajaanhan voi liittää helposti muita lämmitysmuotoja (aurinko,tuuli,vilp) jos tahtoo enemmän rakennella systeemiä.

[VLT13]

Kyllä, puukattila on yksi mietitty mahdollinen tulevaisuuden ratkaisu. Varaajallekin on paikka katsottuna remontin yhteydessä. Tässäkin asiassa haluan katsoa jonkin aikaa ennen kuin teen ratkaisuja. Voi olla, että vaikka puuta on saatavilla niin paljon kuin jaksaa kantaa, ongelmaksi muodostuu se, että ei jaksa kantaa niin kovin paljoa Seuraavat pari vuotta aika menee joka tapauksessa remonttia tehdessä, joten puusavotta ei ole aikaprioriteeteissä ykkösenä.

Aurinkokeräimet siihen olisi oikein mainiot, meillä on n. 45 asteen kulmassa katto suoraan etelään ilman mitään näköesteitä. Ongelmaksi keräimillä tulee jälleen ulkonäkö. Talossamme on punainen tiilikatto, ja talo on rinteellä hyvin näkyvällä paikalla. Toisin sanoen laitan aurinkokeräiämet vasta sitten, kun joku kehittää vanhan punaisen tiilikaton näköiset keräimet.

[Petsamo]

Maalämmössä kannattaa laskea investoinnin hintaan mukaan se, että porauksen osuus (aika iso osa investoinnista karkeasti n. 30% - 40%) on kotitalousvähennyskelpoinen, samoin kuin asennustyö.