Nykyajan Seinät..

[PetteriKivimäki]

^Niin ja voihan se olla höyrynsulkukin hengittävä, eli esimerkiksi Ekovilla X5.

Tai näitten kanssa pitäisi kai puhua ilman- ja lämmönsulusta, tosin Ekovilla mainitsee, että Saavutetaan
määräysten mukainen höyrynvastus (5:1) tuulensuojaan nähden.

[tuokki]

^Niin ja voihan se olla höyrynsulkukin hengittävä, eli esimerkiksi Ekovilla X5.

Tai näitten kanssa pitäisi kai puhua ilman- ja lämmönsulusta, tosin Ekovilla mainitsee, että Saavutetaan
määräysten mukainen höyrynvastus (5:1) tuulensuojaan nähden.

Tuosta termistä "hengittävä" pitäisi päästä eroon. Tuntuu olevan vallalla pinttynyt käsitys, että hengittävyys on = ilmanvaihtoa seinän rakenteiden läpi. Se ei ole idea ei ole ennen ollut (vaan vuodot ovat johtuneet huonosta eristyksestä ja olemattomasta / puuttuvasta ilmansulusta) eikä ole nykyään. Olis siellä seinässä muovia tai peria, niin idea on juuri että ilmaa ei kierrä seinän läpi. Paperin tapauksessa siitä menee läpi jonkinverran kosteutta. Joka voi auttaa tavalla tai toisella kostuneita rakenteita kuivumaan. Verrattuna samaan rakenteeseen muovin kanssa. Tämä on kuitenkin lähinnä teoreettista. Itse on ole nähnyt eri skenaarioista kun kourallisen (aika puolueellisen tuntuista tutkimustulosta > Joko muovi tai paperi fanien tekemiä).

Oma motiivi käyttää vain paperia on se, että en usko että saisin muovin riittävän tiiviisti rempatessa vanhan talon ympäri. Muovi tekee sen että seinän läpi menevä kosteus menee sitten enemmän läpi kohdista joissa muovia ei ole tai on sauma jota ei saa tiiviiksi (vaikka väliseinien kohdalta). Tämä aiheuttaa pistemäisen kuorman joka saattaa vahingoitaa rakenteita jos verrataan tilanteeseen, että kosteus menee taisaisemmin läpi joka puolelta.

Laittamalla koneellisen ilmastoinnin olen saanut pudotettua talon "vakio" kosteusprosenttia 20-40% siitä mitä se oli ennen keskimäärin. Talvella ilma tuppasi olemaan niin kuivaa, että piti käyttää ilmankostuttajaa ja taas kevät, kesä ja varsinkin syksyn aikaa kosteusmittari saattoi roikkua jopa 80-90 %oo kosteus luvuissa (joka ei ole kovinkaan terveellistä rakenteille)

Tuokki

[J&J]

Mites sitten kun asetelma kääntyy päinvastoin tuossa seinässä (muoks. eli tuossa nykyajan seinässä, ei edellisen kirjoittajan). Eli tilanne kesällä, kun ulkona on +33C ja sisällä ilmastointi pitää sisälämpötilan +20C. Tiivistyykö kosteus sitten väärälle puolelle muovia?

[tarpola]

Mites sitten kun asetelma kääntyy päinvastoin tuossa seinässä (muoks. eli tuossa nykyajan seinässä, ei edellisen kirjoittajan). Eli tilanne kesällä, kun ulkona on +33C ja sisällä ilmastointi pitää sisälämpötilan +20C. Tiivistyykö kosteus sitten väärälle puolelle muovia?

Kyllä. Mutta lämpötila ei ole useinkaan kovin pitkää aikaa päälle kolmenkymmenen, ainakin yöllä on viileämpää. Ja sisälläkään tuskin kannattaa pitää 20 astetta, koska koneellisesti jäähdytetty ilma on kosteaa ja 25 asteessakin varmaan viluttaa ihan tarpeeksi. Lämpötilaero tuohon suuntaan on siis huomattavasti pienempi kuin vastakkaiseen suuntaan lämmityskaudella ja myös lyhytaikainen.

[sloisa]

Pitäisikö ilmastointilaitteiden vaihtaa tulo- ja poistoilman suhdetta ylipaineiseksi silloin kun jäähdytetään?

Lämpötilaero ulko- ja sisäilman välillä ei tuossa ole kovin suuri joten liekö edes tarpeen.

[RMTALO-54]

^Niin ja voihan se olla höyrynsulkukin hengittävä, eli esimerkiksi Ekovilla X5.

Tai näitten kanssa pitäisi kai puhua ilman- ja lämmönsulusta, tosin Ekovilla mainitsee, että Saavutetaan
määräysten mukainen höyrynvastus (5:1) tuulensuojaan nähden.

Tuosta termistä "hengittävä" pitäisi päästä eroon. Tuntuu olevan vallalla pinttynyt käsitys, että hengittävyys on = ilmanvaihtoa seinän rakenteiden läpi. Se ei ole idea ei ole ennen ollut (vaan vuodot ovat johtuneet huonosta eristyksestä ja olemattomasta / puuttuvasta ilmansulusta) eikä ole nykyään. Olis siellä seinässä muovia tai peria, niin idea on juuri että ilmaa ei kierrä seinän läpi. Paperin tapauksessa siitä menee läpi jonkinverran kosteutta. Joka voi auttaa tavalla tai toisella kostuneita rakenteita kuivumaan. Verrattuna samaan rakenteeseen muovin kanssa. Tämä on kuitenkin lähinnä teoreettista. Itse on ole nähnyt eri skenaarioista kun kourallisen (aika puolueellisen tuntuista tutkimustulosta > Joko muovi tai paperi fanien tekemiä).

Oma motiivi käyttää vain paperia on se, että en usko että saisin muovin riittävän tiiviisti rempatessa vanhan talon ympäri. Muovi tekee sen että seinän läpi menevä kosteus menee sitten enemmän läpi kohdista joissa muovia ei ole tai on sauma jota ei saa tiiviiksi (vaikka väliseinien kohdalta). Tämä aiheuttaa pistemäisen kuorman joka saattaa vahingoitaa rakenteita jos verrataan tilanteeseen, että kosteus menee taisaisemmin läpi joka puolelta.

Laittamalla koneellisen ilmastoinnin olen saanut pudotettua talon "vakio" kosteusprosenttia 20-40% siitä mitä se oli ennen keskimäärin. Talvella ilma tuppasi olemaan niin kuivaa, että piti käyttää ilmankostuttajaa ja taas kevät, kesä ja varsinkin syksyn aikaa kosteusmittari saattoi roikkua jopa 80-90 %oo kosteus luvuissa (joka ei ole kovinkaan terveellistä rakenteille)

Tuokki

Niin tuossa mietin sellaista jos on uusi ilmansulkupaperi talo, jossa tietysti täytyy olla LTO , niin eihän se vois seinien kautta ottaa korvausilmaa niin onhan se ilmansulku nimeltäänkin ... Mutta voisko se olla, että ilmankosteus on pienempi tälläisessä talossa?

[markokoo]

Pannaas linkkiä kun tätä TTY:n tutkimusta vaihteeksi uutisoidaan
http://yle.fi/uutiset/rakennustapoja_jo ... si/6369072

Eilen jutusta radiossa tuli vähän pitempikin versio, vähän kuulosti siltä että viimeinenkin kymmenen vuotta tehty sutta mutta tulevaisuudessa tehdään taas kaikista parhaat talot (huom: oma rivien välistä tekemäni tulkintani kuulemasta, toivottavasti ei totta).

[ObOlli]

Ilmeisesti kyseessä on tämä:

Vinha, J., Viitanen, H., Lähdesmäki, K., Peuhkuri, R., Ojanen, T., Paajanen, L., Strander, T. & Iitti, H. 20xx. Rakennusmateriaalien ja rakenteiden homehtumisriskin laskennallinen arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto. Rakennustekniikan laitos. Rakennetekniikka. (julkaistaan vuoden 2013 aikana).

Eli tutkimus on tehty muttei julkaistu, eikä sitä ainakaan suoraan saa luettavakseen. Sinänsä mielenkiintoista on, että sama puulaaki oli tehnyt aiemmin ainakin itseäni kiinnostavan julkaisun kuivanapitolämpö (ulkoilma + n. 5 astetta) vastaan peruslämpö (vähintään +5 astetta,) ja se kyllä löytyi. Kiinnostanee ainakin jollain tavoin jokaista jolla on pakkasille päästettävä tila. Sinänsähän tuo on oikeastaan nollatutkimusta, koska on aika itsestään selvää, että sisälämmön ollessa ulkolämpöä korkeampi sisäilman suhteellinen kosteus on ulkoilmaa alempi, joten sisätila kuivuu.

http://www.tut.fi/fi/yksikot/laitokset/ ... /index.htm

No, pitänee odottaa kevään puolelle että tuo homehtumisriski-artikkeli tulee ulos niin sitten senkin saa luettavakseen...

[tessu]

joo ja jos alkaa villakuidut seinän sisältä tulemaan pois niin vetoahan siel sit on ja sitä tuskin kukaan seinään toivoo/tekee?
Että paljon pitää sillon jo tuulen puhaltaa tai imurien imeä,mikä onkin jo liikaa!