Kaasun tilavuuden ja paineen suhteet sai selville englantilainen Boyle v. 1662. Sen mukaan " vakiolämpötilassa kaasun paineen ja tilavuuden tulo on vakio". Paineella tarkoitetaan kokonaipainetta jossa mukaan otetaan ulkoilman 1 barin paine joka lisätään mittarin näyttämään.
Sain 15 minuutin työskentelyllä kirjoitettua sen yleisessä muodossa taulukkolaskenta ohjelmaan. Siihen sijoitetaan vapaasti säiliön tilavuus, esitäyttöpaine ja veden loppupaine. Esitäytön voi valita -1 eli tyhjiöstä lähtien. Silloin se antaa vesitilavuudeksi säiliön tilavuuden loppupaineesta riippumatta. Kaava lienee siis oikein.
Lasken esimerkin vuoksi Maatilallisen 350 l varaajaa eri esi- ja loppupaineilla.
Jos esipaine on 0,7 bar ja loppupaine 1,5, vettä mahtuu 112 l
Jos esipaine on 0,5 bar ja loppupaine 1,5, vettä mahtoo 140 l
Jos esipaine on 0,5 bar ja loppupaine 0,7 , vettä on 41 l
Voidaan havaita että 0,5bar esipaineella paineen laskiessa 1,5 - 0,7 bar, säiöstä saadaan vettä 99 l. Siis 13 l vähemmän kuin esipaineella 0,7. Mutta säiliö ei ole silloin tyhjä vaan siellä on 41 litraa vettä. Mutta ei painekaan ole lopussa. Sitä on ylimmässä patterissa vielä ulkoilman 1 bar. Jos vettä alhaalta poistetaan, yläpatterin paine alkaa laskea alipaineen puolelle. Alhalla oleva painemittari näyttää vesipatsaan staatisen paineen vähennettynä yläpatterin alipaineella. Jos yläpatteri ei ole 10 metriä korkeammalla, sinne ei koskaan muodostu 0 painetta. Veden Imu ei riitä. Eri asia on jos vesi jäähtyy alle alkulämpötilan. Silloin alipaine voi nousta suuremmaksi.
Vielä muutama tilavuuslasku:
Jos esipaine on 0 ja loppupaine 0,7 bar, vettä mahtuu 144 litraa
Jos esipaine on 0 ja loppupaine 1,5, bar, vettä mahtuu 210 litraa.
Paineen laskiessa 1,5 - 0,7 bar, vettä saadaan käyttöön 66 litraa.
Vesikiertoisesta järjestelmästä katoaa vettä
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: Vesikiertoisesta järjestelmästä katoaa vettä
Lämmitysverkostossa verkoston paineen pitäisi olla joka paikassa yli 0bar mittaripainetta eli yli 1bar kokonaispainetta, ettei esimerkiksi automaattiset ilmanpoistajat ime ilmaa verkostoon ja pattereiden ilmaus onnistuu.Oppes kirjoitti:Kaasun tilavuuden ja paineen suhteet sai selville englantilainen Boyle v. 1662. Sen mukaan " vakiolämpötilassa kaasun paineen ja tilavuuden tulo on vakio". Paineella tarkoitetaan kokonaipainetta jossa mukaan otetaan ulkoilman 1 barin paine joka lisätään mittarin näyttämään.
Sain 15 minuutin työskentelyllä kirjoitettua sen yleisessä muodossa taulukkolaskenta ohjelmaan. Siihen sijoitetaan vapaasti säiliön tilavuus, esitäyttöpaine ja veden loppupaine. Esitäytön voi valita -1 eli tyhjiöstä lähtien. Silloin se antaa vesitilavuudeksi säiliön tilavuuden loppupaineesta riippumatta. Kaava lienee siis oikein.
Lasken esimerkin vuoksi Maatilallisen 350 l varaajaa eri esi- ja loppupaineilla.
Jos esipaine on 0,7 bar ja loppupaine 1,5, vettä mahtuu 112 l
Jos esipaine on 0,5 bar ja loppupaine 1,5, vettä mahtoo 140 l
Jos esipaine on 0,5 bar ja loppupaine 0,7 , vettä on 41 l
Voidaan havaita että 0,5bar esipaineella paineen laskiessa 1,5 - 0,7 bar, säiöstä saadaan vettä 99 l. Siis 13 l vähemmän kuin esipaineella 0,7. Mutta säiliö ei ole silloin tyhjä vaan siellä on 41 litraa vettä. Mutta ei painekaan ole lopussa. Sitä on ylimmässä patterissa vielä ulkoilman 1 bar. Jos vettä alhaalta poistetaan, yläpatterin paine alkaa laskea alipaineen puolelle. Alhalla oleva painemittari näyttää vesipatsaan staatisen paineen vähennettynä yläpatterin alipaineella. Jos yläpatteri ei ole 10 metriä korkeammalla, sinne ei koskaan muodostu 0 painetta. Veden Imu ei riitä. Eri asia on jos vesi jäähtyy alle alkulämpötilan. Silloin alipaine voi nousta suuremmaksi.
Vielä muutama tilavuuslasku:
Jos esipaine on 0 ja loppupaine 0,7 bar, vettä mahtuu 144 litraa
Jos esipaine on 0 ja loppupaine 1,5, bar, vettä mahtuu 210 litraa.
Paineen laskiessa 1,5 - 0,7 bar, vettä saadaan käyttöön 66 litraa.
Tuosta esimerkistä selviää se, miksi esipaineen tulisi olla verkoston staattisen paineen suuruinen jotta saadaan mahdollisimman paljon vettä käyttöön.
Vaikka säiliössä pienemmällä esipaineella olisi vielä 41 litraa vettä, niin se ei auta, kun se ei tule sieltä pihalle esimerkiksi verkoston ylimpää patteria ilmatessa verkostopaineen laskiessa alhaalla olevassa painemittarissa verkoston staattiseen paineeseen, jolloin sinne yläpatteriin jää se ulkoilman 1bar eli 0bar mittaripainetta. Paine-eroa ulkoilmaan ei silloin ole, jolloin vesi tai ilma ei myöskään tule ulos.
Nyt jos tuolla on automaattinen ilmanpoistaja ja lähdetään ilmaamaan alempaa patteria, laskee paine ylhäällä alle ulkoilman 1bar eli verkoston paine on alempi kuin ulkoilman eli patterissa on alipaine, jolloin automaattinen ilmanpoistaja lähtee vetämään ilmaa sisäänpäin.
Nyt kun esipaine on verkoston staattisen paineen suuruinen, niin tuossa esimerkissä on käytettävissä 13 litraa enemmän vettä ennenkuin paine ylhäällä on 0bar mittaripainetta, eli 1bar kokonaispainetta
Re: Vesikiertoisesta järjestelmästä katoaa vettä
Itse kysyjän ongelmaan liittymättä, voisitteko selventää minulle rautalangasta muutaman kohdan:
Mittaripaine vs. kokonaispaine?
- Onko niin, että järjestelmässä on aina olettevasti se 1 bar paine, vaikka se oli paineeton, ts. sangollisessa vettä on 1 bar paine? Mittaripainetta jos on 1 bar, niin se vastaa 2 bar kokonaispainetta?
Esipaine?
- ?
Staattinen paine?
- Sangollisen vettä paine riippuen sangon korkeudesta??
Mittaripaine vs. kokonaispaine?
- Onko niin, että järjestelmässä on aina olettevasti se 1 bar paine, vaikka se oli paineeton, ts. sangollisessa vettä on 1 bar paine? Mittaripainetta jos on 1 bar, niin se vastaa 2 bar kokonaispainetta?
Esipaine?
- ?
Staattinen paine?
- Sangollisen vettä paine riippuen sangon korkeudesta??
-
tessu
Re: Vesikiertoisesta järjestelmästä katoaa vettä
Siis paisarissa tyhjennys??
Ette oo huomannu tyhjennystä kattilan alaosassa,ajaa ihan samanasian kuin muutkin tyhjennykset,eli turhat tyhjennykset on niitä turhia.
Ja paisunta-astian ja verkon välillä EI SAA olla mitään sulkuja ettei niitä mene joku sulkemaan,koska kysessä on varolaite!
Lämpöjohdoista sulut kiinni kun vaihtaa paisunta-astiaa niin ei tule vedet verkosta lattialle,paisari paikalleen,järjestelmän täyttö ja ilmaus,siinä kaikki ja taas pelaa!
Ette oo huomannu tyhjennystä kattilan alaosassa,ajaa ihan samanasian kuin muutkin tyhjennykset,eli turhat tyhjennykset on niitä turhia.
Ja paisunta-astian ja verkon välillä EI SAA olla mitään sulkuja ettei niitä mene joku sulkemaan,koska kysessä on varolaite!
Lämpöjohdoista sulut kiinni kun vaihtaa paisunta-astiaa niin ei tule vedet verkosta lattialle,paisari paikalleen,järjestelmän täyttö ja ilmaus,siinä kaikki ja taas pelaa!
Re: Vesikiertoisesta järjestelmästä katoaa vettä
Maatilallinen teki aivan oikeat johtopäätökset. Tulokset yllättivät minutkin. Kaava on sen verran monimutkainen että käsipelissä ei viitsi laskea kymmnetäkään vaihtoehtoa ja jos viitsii tulee helposti virheitä. En ole kuitenkaan ennen nähnyt asiasta numerotietoa. Erilaiset valintaohjeet on mielestäni vaikeammat kuin oikea laskukaava. Lämpötilan muutoksenkin voisi helposti ottaa mukaan mutta lienee tarpeetonta.
Tässä on kuitenkin pitäydytty normaalisti käytetyssä keskuslämmityskierrossa mutta muitakin mahdollisuuksia on. Mulla esimerkiksi pumpataam lähtevää eli kuumaa vettä. Staattista esipainetta ei yhden kerroksen järjestelmässä tarvita ollenkaan. Eikä tähän sitä saakaan kun kattila on avoin. Yhteen patteriin vesi kiertää katossa olevia putkia ja yksi patteri on sängyn alla. Kuuman veden pumpaamisesta on kokemusta v. 1978 saakka. Pumppu on edelleen alkuperäinen halvin mahdollinen. Maksoi sittoin alle 10 mk.
Sitten paisunta voisi olla vakiopaineinen. Se vaatii kompessrorin ja paineensäätimen. Veden laajetessa ilmaa lasketaan pois ja jäähtyessä lisätään. Pärjättäisiin pienemmällä säiliöllä.
Normaalit painemittarit näyttävät irrallaan nollaa vaikka meitä ympäröi 1 bar paine. Kaasut kuitenkin "tietävät" aina kokonaispaineen eli paineiden summan ja käyttäytyvät sen mukaisesti.
Tässä on kuitenkin pitäydytty normaalisti käytetyssä keskuslämmityskierrossa mutta muitakin mahdollisuuksia on. Mulla esimerkiksi pumpataam lähtevää eli kuumaa vettä. Staattista esipainetta ei yhden kerroksen järjestelmässä tarvita ollenkaan. Eikä tähän sitä saakaan kun kattila on avoin. Yhteen patteriin vesi kiertää katossa olevia putkia ja yksi patteri on sängyn alla. Kuuman veden pumpaamisesta on kokemusta v. 1978 saakka. Pumppu on edelleen alkuperäinen halvin mahdollinen. Maksoi sittoin alle 10 mk.
Sitten paisunta voisi olla vakiopaineinen. Se vaatii kompessrorin ja paineensäätimen. Veden laajetessa ilmaa lasketaan pois ja jäähtyessä lisätään. Pärjättäisiin pienemmällä säiliöllä.
Normaalit painemittarit näyttävät irrallaan nollaa vaikka meitä ympäröi 1 bar paine. Kaasut kuitenkin "tietävät" aina kokonaispaineen eli paineiden summan ja käyttäytyvät sen mukaisesti.
