vesahy kirjoitti:
Ja sen puhelun aikana kannattaa panna muistiin sen virkamiehen (tai toimenhaltijan) nimi ja puhelun kellonaika. Jos remonttilokikirjaa ei ole, niin vaikka allakan sivulle, josta ne myöhemmin löytää. Ei sille sen suhteen ole todistusvoimaa, mitä on puhuttu mutta kuitenkin sen verran, että puhuttu on jotain.
Sähköpostihan on ihan ehdoton näissä asioissa, mutta kun sen käyttäminen on verrattain hidasta verrattuna puhelimessa puhumiseen. Tai siis rakennusvalvonnan viisi-kuusikymppiset patut eivät mielellään asioi sähköpostin välityksellä, kun kahdella nakkisormella lyhyen, ytimekkään ja selkokielisen viestin kirjoittaminen ottaa yllättävän paljon aikaa...
Rakennuskonservaattori, restaurointirakentaja ja restaurointikisälli http://www.suorakon.com
Aaltju kirjoitti:Sanotaan että kysyvä ei tieltä eksy, mutta tässä maailmassa, jossa jokainen virkamies joutuu kokoajan varomaan sanomisiaan ettei joku vaatisi päätä vadille jostain syystä ei virkamiehiltä kannata lupa-asioissa kysyä mitään ennen kuin äärimmäisessä pakossa.
En tiedä onko minulla aina osunut kohdalle vain hyviä virkamiehiä, mutta kaikilta on tähän mennessä saanut asialliseen kysymykseen asiallisen vastauksen. Lupa-asiossa, jos haluaa turvata oman selustansa, niin kannattaa kysyä ja tehdä asiasta paperit. En muista kuulleeni että totuuden mukaisesti esitettyjen asioiden pohjalta saatujen ohjeiden noudattamisesta olisi tullut jälkikäteen sanomista. Toki niitä tulee jos puhuu roskiskatoksesta ja tekee autokatoksen...
Yksinkertaistajalle tiedoksi, liian myöhään, että peltiseppä ja timpuri olivat väärässä. KattoliittoFi neuvoo, että aluskatetta ei tarvita, kun tehdään konesaumakatto laudoitukselle, jossa on 2-6cm raot. I'm sorry.
Tuossa pyörän päällä kun katselin rmt-kattoja, eikö jalkaränni toimi kuin heikompi 'lumieste', vai miksi sitä kutsutaan, kun halutaan pitää lumet katolla koko talven...! Jota en ymmärrä.
No, teen listan alueen samanlaisista taloista, jalkarännillä, ja ilman, ja seuraan tilannetta. Missä makaa lumi, vanhassa talossa se tarkoittaa myös jääpatjaa, ei hyvä. Viime talvena lumi tyhjentyi alumiinikatolta
vain kerran, toissa talvena ei kertaakaan. 5-20v sitten oli suojaa pari kertaa kuukaudessa, ja katto tyhjä lumesta.
Jalkarännit kuuluu kyllä vähän vanhempaan rakennuskantaan kuin rintsikoihin. Mikä ettei tietty voisi laittaa. Niistä on toki myös murheita, estävät lumen putoamisen ja aiheuttavat jääpaakkuja (eli lämmitys olisi poikaa).
Umpinaisella alusalaudoituksella näyttäisi kestävän konesaumakatto 90 vuotta kun alapuolinen tuuletus on kunnossa. Tosin nyt on jo aivan pehkaa alla, päälle ei uskalla mennä kävelemään. Pitäisi laittaa uusiksi mutta kun se on tuon piharakennuksen katto eikä ihan ykkösenä työlistalla, lisätuentaa on tosin pakko tehdä talveksi.
Laittaisin joka tapauksessa alle aluskatteen, esim. Tyvek + kunnon tuuletusrako.
Zaffodi kirjoitti:Jalkarännit kuuluu kyllä vähän vanhempaan rakennuskantaan kuin rintsikoihin. Mikä ettei tietty voisi laittaa.
Mieltäisin itsekin jalkarännit RM-taloja vanhempien talojen jutuksi... Toisaalta, jos niitä todistetusti on ollut RM-taloissakin alunperin, ei se varmasti ole tyylivirhe laittaa uudet jalkarännit tänä päivänäkään. Joten, jalkarännit tai normaalit rännnikourut, molemmat tyylillisesti oikein. Vastaavanlaisia eroavaisuuksia löytyy esim. väliovissa. Joissain RM-taloissa on peiliovet ja joissain vanerilaakaovet.
Alueellisia erojakin varmaan löytyy jalkarännien esiintyvyydessä RM-taloissa, kuten myös kattomateriaaliessa. Olen pannut merkille, että esim. Tampereella näyttäisi olevan yleisin RM-talojen alkuperäinen kattomateriaali tiili, kun taas esim. Jyväskylässä yleisin materiaali vaikuttaisi olevan saumapelti.
jos todistella haluaa niin kannataa nauhoittaa puhelut virastoihin tms,kuitenkin tulee niitä "muistikatkoksia" kuten kävi isännöitsijälläkin vaikka ihan paikanpäällä kävin juttelemassa,sen jälken en ole enää luotanu kenenkään puheisiin!
Näköjään pitäis nauhoittaa keskustelut nokitustenkin käydessä eipä pidä monenkaan puheet enää huomenna mitä tänää on sovittu
Joo, jalkarännistä vielä, että asuinalueellani on niitä useita, vanhempia kuin 50v, siis kuisteja yms ulokkeita, koristeita taloissa. Nyt talvella seuraan niitä, että josko j.ränni pitää lumen katolla liian hyvin,
niin sit ei kiinnosta. Haluan lumen mahd. äkkiä pois katoltani..
Vai sellaista.
Itselläni lähes alkup. peltikatto (alla ilmeisesti huopakate).
Pihan puolella koko matkalta lumieste. Johtuen korkeasta pudotuksesta ja ovista, joista kulkee ihmiset.
Itselläni ei ole ollut jään kanssa ongelmia, vaikka lumi pysyy kevääseen. Eristeenähän se lumi siellä katolla on. Yläkolmioissa kunnon tuuletukset.
Jatkossa olisi tarkoitus lämmittää myös puulla. Silloin voi jo jäätäkin löytyä katolta. Pitääkin muistaa eristää muurin ympärys....
Mitenkäs muuten tuo jalkaränni. Onko pituudella jotain rajoitusta? Itsellä pituutta tulisi reilu 15 metriä. Onkohan sellaiseen järkevä tehdä jalkaränniä ja vielä niin, että pitäisi ne lumet katolla?
yleinen tapa on tehdä jalkarännille pohja esim. 100x100 parrusta ajetaan kolmiorima. mut tuo ei pidä vielä lunta,ainakaan jyrkillä katoilla. Kattoliiton ohjehan on ettei jalkarännin tarkoitus ole toimia lumiesteenä,sekä huopaa suositellaan aluskatteeksi rännin alle vuotojen varalta. rakennuslehdessä oli joku aika sitten juttu kun viime talvena oli 3ssa kuolemantapauksessa neljästä oli ollut jalkaränni kun oli tippunut lumet mummon niskaan.kyseessähän oli jyrkkiä kerrostalojen kattoja. loivemmassa vois toimia myös lumiesteenä jos vaan saa kunnon pohjat tehtyä. '
tessu kirjoitti:jos todistella haluaa niin kannataa nauhoittaa puhelut virastoihin tms,kuitenkin tulee niitä "muistikatkoksia" kuten kävi isännöitsijälläkin vaikka ihan paikanpäällä kävin juttelemassa,sen jälken en ole enää luotanu kenenkään puheisiin!
Näköjään pitäis nauhoittaa keskustelut nokitustenkin käydessä eipä pidä monenkaan puheet enää huomenna mitä tänää on sovittu
Joskus toimein ikään kuin virkamiehenä, tai siis oikeasti olin tekemässä virkavapauden sijaisuutta. Meitille annettiin mustat muistivihkot ja ohjeistettiin, että aina pitää laittaa kellonaika sekä päivämäärä ylös ja sitten kirjoittaa lyhyesti, että mistä on puhuttu/sovittu. Ei noihin muistiinpanoihin ikinä allekirjoituksia pyydetty toiselta osapuolelta eli ne eivät olleet sopimuksia. Riidoissa ja epäselvissä tilanteissa oli hyvä katsoa mustasta vihkosta, että miten se homma menikään ja aina loppui urputus. Kerran olin poliisikuulusteluissa asti sen mustan kirjani kanssa.
Email kirjoitti:yleinen tapa on tehdä jalkarännille pohja esim. 100x100 parrusta ajetaan kolmiorima.
Ei ole. Tai siis on, jos kyseessä on jalkarännillinen huopakatto.
Rakennuskonservaattori, restaurointirakentaja ja restaurointikisälli http://www.suorakon.com
ns. vanha tapa on tehdä jalkaränni rautakoukuin. "uudempi tapa" (n. 30-40 luvulla käyttöön otettu)tehdään puusoiron avulla jos halutaan kourulta lumikuorman kestoa.
http://m798.photobucket.com/albumview/a ... 6&newest=1 tuolta löytyy kuvia meidän uusista jalkaränneistä. Katto on vanha käsisaumakatto ja nuo jalkarännit tehtiin kolmio parrulla. Vanhat oli taotuilla metallikoukuilla. Soitin tekovaiheessa Museovirastoon ja kyselin että kelpaako noin, kelpasi ja tuetkin tuli Jalkarännien kohta tehtiin tuplapellityksenä, eli alle tuli uusi pelti joka jatkuu vanhan katon alle. Aikaa vievää hommaa ja vaatii osaamista, esim. Vaskisepät ei alkanut tekemään, olisivat halunneet vaihtaa koko katon Onneksi löysin vanhanliiton peltisepän ja homma onnistu.
nuo molemmat tavat on museoviraston hyväksymiä.lattarautakoukku on vanhempi ja tuo kolmiorimalla toteutettu malli on otettu käyttöön -30 luvulla ehkä jo aiemminkin.lattarautamalli tahtoi vääntyä lumikuormasta jolloin ruvettiin käyttämään puusoiron päälle taitettua kourua.
näin luki museoviraston korjausoppaassa jonka sain eräässä saneerauskohteessa valvojalta.
Tuo Emailin mainitsema tapa on todellakin yleisesti käytössä oleva tapa kun tehdään saumakattoon jalkaränni.
Jalkarännien kohta tehtiin tuplapellityksenä, eli alle tuli uusi pelti joka jatkuu vanhan katon alle. Aikaa vievää hommaa ja vaatii osaamista, esim. Vaskisepät ei alkanut tekemään, olisivat halunneet vaihtaa koko katon 
Onneksi löysin vanhanliiton peltisepän ja homma onnistu.