jokihuoko kirjoitti:Se mikä itselläni on vielä hämärän peitossa ja mikä kiinnostaisi kovasti, on se millä logiikalla ja menetelmillä ennen on päädytty tekemään säästöbetonista talon perusta 2m syvään savikuoppaan ja kuinka sen kuivaminen on tuolloin ajateltu, verrattuna nykypäivään... mitä silloin on ruukkusalaojilla ja eri täyttömateriaaleilla tehty jne. Oisko tästä jotain hyvää kirjallisuutta tai tutkimuksia... rakennuspiirustuksia kun ei todellakaan ole?
No, esmes kun silloin 70 vuotta sitten.. kellari...Aikanaan se toimi ihan hyvin KELLARINA. ...
Yksi huhta alkoi yvllä nillittämään ja kertomaan mitä saa kirjoittaa, lopetin käytön
jokihuoko kirjoitti:Se mikä itselläni on vielä hämärän peitossa ja mikä kiinnostaisi kovasti, on se millä logiikalla ja menetelmillä ennen on päädytty tekemään säästöbetonista talon perusta 2m syvään savikuoppaan ja kuinka sen kuivaminen on tuolloin ajateltu, verrattuna nykypäivään... mitä silloin on ruukkusalaojilla ja eri täyttömateriaaleilla tehty jne. Oisko tästä jotain hyvää kirjallisuutta tai tutkimuksia... rakennuspiirustuksia kun ei todellakaan ole?
No, esmes kun silloin 70 vuotta sitten.. kellari...Aikanaan se toimi ihan hyvin KELLARINA. ...
Kuulin sellaisen jutun, että syynä oli yksinkertaisesti se, että kuka nyt siellä savikuopassa viitsii töitä tahdä. Eli kaivettiin kuoppa, tehtiin sinne säästövalu ja päästiin tekemään hommia jalat kuivana.
Matti Alander kirjoitti: Ilman lattian kunnollista eristämistä maaperä talon alla lämpiää joka tapauksessa ja saattaa kääntää diffuusiovirran sisäänpäin, onko ulkopuolella lämmöneriste tai ei. Tähän ongelmaan auttaa lattian eristäminen paremmin ja tarvittaessa system Platon rakenne, jolloin kosteus voi vapaasti tasoittua huonetilaan. Platon kalvon päällä voidaan käyttää lämmöneristystä ja siihen riittää aivan hyvin halvin lattia Eps.
Saatoin nyt ymmärtää väärin, mutta jos tarkoitit tällaista rakennetta: betonilaatta + platon + eps + pintarakenteet, niin suosittelisin vaihtamaan tuon epsin suuremman vesihöyrynvastuksen omaavaan tavaraan esim. urtsiin tai xps:ään. Joitain tapauksia tullut vastaan noitten tuulettuvien alapohjien kanssa, joissa oli tällanen rakenne: eristetty ontelolaatta + eps 200mm + pintarakenteet, ja kosteus oli tiivistynyt ontelolaatan yläpintaan. Ongelma oli siinä, että päällä oli liian paljon eristettä (tai alla liian vähän miten sen haluaa ajatella) ja se läpäisi liikaa vesihöyryä, joten kondenssipiste pääsi muodostumaan. Ei toki ole suoraan verrannollinen rakenne tuon maanvaraisen laatan kanssa mutta kuitenkin samansuuntainen. Pintarakenteen tiiveydellä tietysti voidaan myös ehkäistä kosteuden kulku laattaa kohti.
