kellarin ulkoseinässä kosteutta

[jtv000]

Kylmä osa kellarista , käytännössä vain keskikerroksesta kellariin johtavan portaikon alaosa ja alhaalla pieni kylmäkellarihuone olivat siis mittauksissa märkiä ulkoseiniltään, lisäksi rappaus rapisee hiljakseen, värimuunnoksia sekä halkeamia ( näyttänty kuulemma tältä jo vuosia..kymmeniä.
Tuuletusta on pieni ritiläaukko kylmäkellarin puolelle ulkoonta ja siitä taas normi luukku hormiin , joka siis auki. Samoin kylmäkellarin ovi on nyt ollut meidän aikana auki porrastilaan, en tiedä aiemmasta.
Lattia on kuiva, sitä vaan mietin että jos laittaisi porrastilaan patterin alas ja jonkinlaisen tuuletusaukon ihan ylös vaikka ikkunan päälle niin riittäisikö vähentämään kosteuden joka seinään kertyy , asuintilaa tuosta ei tarvitse saadakaan vaan vähän paremmat tuoksut ja ulkonäkö stabiiliksi.

[gretheline]

Se seinähän on kapillaarisesti märkä, maakosteus nousee seinään kun anturan alla mitä todennäköisimmin ei ole kapillaarikatkoa, niitä ei ole ruukattu laittaa kuin vasta ihan lähimenneisyydessä kaikenmaailman muovipintojen ja muovimateriaalien yleistyttyä rakentamisessa. Teillä ei tainnut olla salaojien olemassaolosta/kunnosta tietoa? Jos niitä ei ole tai ne ei toimi ja pohjavesi on suht' lähellä tai maa on savista niin se ei ole mikään ihmekään että seinät kostuu alaosastaan. Onko sitä rappauspintaa maalattu jollain? Meillä on kellari ihmeen kuiva viime kuukausien säätkin huomioiden, vettä ei näy ei kuulu, mutta samaa ilmiötä eli rappausten irtoilua on meillä havaittavissa kellarin portaikon alaosan ulkonurkassa noin 30 cm korkeuteen asti ja pannuhuoneessa noin metrin korkeuteen saakka, molemmissa seinänä on rivinteeraus+laasti+kalkkimaali+lateksimaali. Muualla kellarissa josta tuo lateksimaali puuttuu puuttuu myös kosteuden aiheuttamat jäljet ja rappaukset on moitteettomat. Hajuja meillä ei tosin kellarissakaan ole, sitä moni aina jaksaa ihmetellä ensimmäistä kertaa talossa käydessään, mutta jos muuten silmämääräisesti kuivahkossa kellarikerroksessa jokin alkaisi haisemaan niin kävisin läpi siellä olevat tavarat, siellä kun ei kestä laittaa mitään halkopinoa tms. paljasta lattiaa (tai seinän alaosaa) vasten, vaan aina joku rallasysteemi alle jonka alapinnassa vaikka muoviset huonekalujen jalkoihin tarkoitetut suojanastat tai bituminpalaset lattiaa vasten. Meillä oli tuossa kellarin portaikon rempan aikaan kolmisen päivää muovinen remppajätesäkki kellarin käytävän lattialla paikassa joka ei yleensä ole ainakaan havaittavissa määrin kostea, ja kun sitten vein sen pois niin betonilattiassa näkyi säkin pohjan kokoinen tumma kostea läiskä, eli siinä ei mene kauaakaan kun huokoiset tiiviisti lattiaa taikka seinän alaosaa vasten olevat materiaalit imevät lattiasta tai seinistä kosteutta itseensä.

Mitä lämpötilaan tulee niin olen antanut itseni ymmärtää, että minimissään noin 15 asteen huonelämpötila olisi suositeltava rakenteiden kosteuden kurissa pitämiseksi, ja toimivan ilmanvaihdon hyödyt nyt lienevät itsestäänselvyys. En tiedä missä ja montako tulo- ja poistoilmaventtiiliä teillä kellarikerroksessa on joten paha mennä kommentoimaan että onko niiden lisäämiselle millaista tarvetta.

[jtv000]

Kiitos hyvästä vastauksesta, tiedän että näistä asioista on puhuttu sivukaupalla, mutta jotenkin aina tuntuu oma tilanne vähän erilaisemmalta, mitä hyvätkin valmiit vastaukset.

Eilen mittasin tuon portaikon kostettu, 55 keskellä ja 60 kun mittari oli ihan märässä seinässä kiinni. Eli jopa kuivalta tuntuu.
Samoin lattia on, jopa tyypillisen betonisen pölisevän kuiva, muistin että isoin kosteus taisi ollakin nimenomaan siinä kohtaa seinää missä ulkopuolen maanpinta on. Missään vaiheessa en ole lattialla ( kesäkuusta lähtien tsekattu ) kostettu havainnut. Eipä siellä kyllä muuta olekaan kuin puinen portaikko.

Tuosta seinän maalipinnasta, veikkaan, että kalkkimaali on myös täällä ja mahdollisesti "ruokakellarin" puolella keltainen lateksi, joka kunnolla saanut siipeensä.
Seinän rapistumiseen johtava kostuminen on voinut pääosin tapahtua jo ennen sadevesi ja salaojituksen tekemistä, mutta toki jatkuva seinän kosteus syö seinää. Kosteus selvästi loppuu tai vähenee runsaasti kun päästään maanpinnan tasolta ylöspäin. Mutta pääasiaan, tuo kapillaarikatkon olemassaolo ja salaojitus ovat tosiaan arvoituksia. Tiedä sitten olisiko tuosta patterista ja tuuletusaukosta hyötyä , eipä se kosteuden imeytymistä maasta ainakaan estä.

[Juha_P]

Onhan se tietysti niinkin, että jos ulkopuolella ei ole esimerkiksi patolevyä ja pystysalaojitusta niin näillä sademäärillä maa ja sokkeli on aika märkiä.
Jotain se lämpöpatteri voi auttaakin mutta kuivaa seinää tuskin saa ilman ulkopuolen operaatioita.

[Luigi]

Onko pihamaan kallistukset talosta pois päin, entä onko katolta tulevia vesiä ohjattu kauemmas sokkelin vierestä? Pintamaan kallistuskaan ei aina takaa veden kulkusuuntaa, jos maan alla sattuu olemaan tiheämpi savikerros ohjaamassa vesiä toiseen suuntaan ja vettä on paljon.

[Matti Alander]

Keskustelun avaajan ongelmana on mitä ilmeisimmin huono ilmankierto, jolloin kosteutta voi kertyä heikommin tuulettuviin kulmauksiin ja suhteellinen kosteus nousee.
Rakenteesi kellarissa on alkuperäinen sisäänpäin kuivuva ja kohtuullisen viileä. Kellarin ongelmaan vaikuttaa positiivisesti lämpötilan nosto, jolloin kellarin ilmaan mahtuu enemmän grammoina kosteutta. Samalla tuuletusta voisi varmistaa ja mahdollisesti järjestellä kellarin tavaroita niin, että lämpö pääsee vaikuttamaan seinään ja kosteus siitä pääsee sisäilmaan.
Tietysti myös ulkopuolella voi olla ongelmaa, mikä ei näin sateisena vuonna olisi sekään mikään ihme. Ulkopuolen remontin tarve pitää sitten erikseen harkita, ellei siellä ole tehty mitään kymmeniin vuosiin voisi olla peruskorjaus ajankohtainen.
Salaojituksessakin voi olla vikaa ja ellei aivan perusteellista peruskorjausta tee on aloitettava perusvesikaivon lietteen tyhjennyksestä. Ei ole laisinkaan harvinaista, että betoninen kaivo on vuosien saatossa jäänyt maan alle, eikä ole tyhjennetty koskaan.
Pistemmäinen kosteuskuorma kaivon vastakkaisella seinällä on monasti johtunut salaojajärjestelmän toimimattomuudesta, jolloin syntyy vedenpainetta takaseinälle.
Suuret puut ja istutukset seinän vierillä myös helposti tukkivat tiiliset salaojaputket. Talon kulmien salaojaputkien iiri
liitokset voidaan avata ja suorittaa salaojien puhdistus pesemällä, sekä samalla asentaa puuttuvat tarkastuskaivot kulmiin.
Mikäli putkistoissa on juuria voidaan käyttää putkikrassia, mutta ovat niin viheliäisiä, että kasvavat hullummin kun niitä leikataan. Silloin pitää harkita puiden kaatoa ja parasta olisi koko järjestelmän uusiminen.

[gretheline]

Siellä ruokakellarin puolella, jos se keltainen maali on jotain muuta kuin kalkitun laastipinnan oloista, kannattaa tehdä sellainen operaatio että nappaat rälläkkään maalinpoistolaikan tai teräsharjasysteemin kiinni, kumpi niistä nyt paremmin siihen nimenomaiseen maaliin puree (meillä tässä vaiheessa ollaan vielä kokeiluasteella), ja putsaat sen maalin pois ja sitten ei muuta kuin irtoilevan laastin irti rapsiminen, laastipinnan paikkaus vaikka antiikkilaastilla ja kalkkimaalia päälle. Näin saat palautettua sen seinän rakenteen sellaiselle mallille että se pääsee suht esteettä kuivamaan sisään ja ulos aivan kuten alunperin on tarkoitettukin, lateksimaalihan tätä kuivamista ei salli joten se seinässä oleva kosteus kuivamaan pyrkiessään puskee sen maalipinnan rikki ja samalla se laastipintakin särkyy.

Loppuviimeksihän rintamamiestalon kellarin kosteisiin seiniin ei lopullista seinän kuivattavaa ratkaisua taida olla olemassakaan, koska huolimatta ulkopuolisesta lisäeristämisestä ja patolevyistä taikka salaojittavista eristeistä, uusista salaojista, moderneista sadevesijärjestelmistä, ilmanvaihdon tehostamisesta ja korkeammasta sisälämpötilasta seinä on ja tulee aina olemaankin kapillaarisesti kostea: Anturan alta puuttuvan kapillaarikatkon vuoksi maakosteus pääsee seinään alakautta kymmenientuhansien eurojen remontin jälkeenkin. Sen lisäksi pahimmassa tapauksessa salaojitettu maa kuivuessaan antaa myöten ja talo painuu epätasaisesti. Kyse on siis siitä miten kostea seinä on ja mitä talon omistaja siltä seinältä ja sen muodostamilta tiloilta haluaa. Se on hyvä pitää mielessä kellarin kosteutta pähkäillessä, että teki kellarin seinien ja lattioiden kanssa mitä hyvänsä ja miten kalliin ja mittavan remontin tahansa, niin kuivia niistä ulkoseinistä ei mitenkään järkevin kustannustehokkain keinoin millään saa ja sen ominaisuuden kanssa on vaan sitten opittava elämään.

[jtv000]

Pajon hyvää asiaa, kiitos osallistuneille, foorumi taas osoittaa toimivuutensa.
Taidan nyt aluksi tosiaan raapia kaiken irtoilevan pois seinistä ja kipsitkin on jo ostetttu halkemien seuraamiseen. Jos oletetaan etteivät seinät enää rapaudu tai halkea lisää, täytyy vahvasti harkita onko syytä isompaan remonttiin tällä haavaa.
Ensi kesänä on myös tarkoitus siirtää kaikki pienet ( alle 1m ) puut seinustalta, isommat taitaa olla varoetäisyyden päässä.
Jossain vaiheessa on syytä varmaankin päivittää vesikaivot pihalle nykyisen (yhtenäisen rännin -> laskuojaan) sijaan , sekä tarkistaa nuo salaojat. Ongelmiin nähden tuo vaan tuntuu tällä hetkellä tykillä hyttysen ampumiselta.
Harmittaa tosiaan , kun talon rakentaja ja entinen isäntä ei ole neuvomassa, hänhän talon tunsi kuin omat taskunsa ja on ongelmia ja niiden ratkaisuja tehnyt ja teettänyt vuosikymmeniä.