Meillä kävi talven ensimmäisillä pakkasilla "vanhanaikaisesti", eli vuodesta -76 palvellut Jämän kaksoiskattila heitti pyyhkeen kehiin. Vettä valuu palotilaan ainakin kahdesta kohtaa ja Jämä on entinen. Onhan tuo palvellut jo sen liki 40 vuotta, joten voi sanoa ettei ihan kulutustavaraa ollut.
Uusi kattila on tulossa perjantaina yhdessä asentajien kanssa, joten tuska hellittää sitten. Uusi on Jäspin VPK S 20, joka riittänee mainiosti tällaisen 109 m2 rintamamiestalon lämmitykseen (lämmitys vain yhdessä kerroksessa). Puu tulee olemaan pääasiallinen polttoaine, ja öisin olisi sitten tarkoitus jatkaa kattilassa jo asennettuna olevalla 6 kW:n sähkövastuksella pömpelin lämpimänä pitämistä muutaman tunnin (4-5 h) ajan. Öljypoltin lähtee jäähylle nykyisillä öljynhinnoilla - ei tuota tosin ole käytettykään viimeiseen kolmeen vuoteen. Erillistä varaajaa ei ole, mutta se lienee tulossa ensi kesänä, kunhan tämän talven yli päästään. Uuden kattilan valintaan vaikutti myös aikoinaan peruskorjauksen yhteydessä nk. "elintasosiipeen" rakennettu minimaalisen pieni pannuhuone - pieneen tilaan pieni kattila, sekä se, että kattilan saa suhteellisen vähällä vaivalla muutettua mm. pelletille tai öljylle (jos öljyn riistohinta joskus tulee laskemaan, mutta tuskin tulee).
Kysymys kuuluukin, onko kenelläkään kokemusta tuosta nimenomaisesta kattilasta parivaljakolla puu + sähkö; jaksaako tuo 6 kW:n vastus toimia em. tavalla? Entä riittääkö tuo yksi vastus pitämään talossa lämpöjä päällä sellaisena aikana, kun olemme esim. pari päivää pois kotoa?
Onkos kenelläkään antaa osviittaa siihen, miten iso tuon tulevan varaajan pitäisi olla? Varaajan paikalle on kolmekin vaihtoehtoa; joko nykyisen öljysäiliön tilalle (pystymallinen), saunan pukuhuoneeseen (pystymallinen) tai saunan lauteiden alle (vaakamallinen). Molempiin onnistuu suunnilleen samanlaisella vaivalla, sillä sijaitsevat siinä mielessä optimaalisessa kohtaa, tosin itsellä ykkösvaihtoehtona vaakamallinen siellä saunan lauteiden alla.
Puulämmitys + sähkövastus
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: Puulämmitys + sähkövastus
Yksi 6kW vastus ei riitä ainakaan kovilla pakkasilla, kannattaa ottaa samantien sinne se toinenkin joka sitten riittää.
Puuta käytettäessä automaattinen siirtyminen sähkölle perus vedonsäätimellä on aika surkeaa, jos asettaa vedonsäätimen vaikkapa 90 asteeseen ja vastuksen 70 asteeseen niin 70 asteeessa vedonsäädin yrittää lisätä tulta pannuun ja pitää ilmaluukut kovin paljon auki ja samalla jäähdyttää kun pesässä ei tulta ole.
Sähköisellä vedonsäädöllä tämän pystyy ratkaisemaan helposti, ja muutenkin sähköinen vedonsäätö on parempi ratkaisu. Kun luukut on joko täysin kiinni tai auki, ei kitupolttoa esiinny vaan kattilassa on joko täysi tuli tai sitten kaasuja ei virtaa lainkaan. Luukut täytyy olla ehdottoman tiiviit, yhtään ilmavuotoa ei saa esiintyä tai homma ei toimi ja kattila kytee koko ajan levittäen savua ympäristöön ja pikeää itsensä ja hormin.
Vedonsäädin aiheuttaa suuresti kitupolttoa kun se toimii portaattomasti ja luukku on todella harvoin kunnolla auki, suurimman osan aikaa hieman raollaan jolloin hirveä kyteminen eikä kuitenkaan pala kunnolla.
Itse jouduin laittamaan vetoluukkuun kaksinkertaiset kumitiivisteet jotka painuu sähkömoottorien sulkiessa luukun tiukasti yhteen, ennenkuin ilmavuoto loppui. Millinkin rako niin kytee kauheasti. Yksi tiiviste ei riittänyt, pitää olla molemmilla puolilla. Piipusta ei saa tulla yhtään, tai korkeintaan pieni kiehkura savua kun luukut on kiinni, jos tulee piipun täydeltä niin silloin ei ole tiivis.
Myös sarana täytyy saada tiukaksi, jos luukku on löysä niin tiivisteet ei painu tiukasti toisiaan vasten eikä luukku pysy myöskään auki, itselläni on erikoisvalmisteinen luukku jossa on sähkömoottoreille kiinnitykset ja luukun saranat saa tiukalle.
Sähköinen vedonsäätö täytyy aina varmistaa esim. akulla sähkökatkon varalta, ettei käy niin että kattila jää täydelle teholle palamaan kun sähköt sopivasti katkeaa.
Puuta käytettäessä automaattinen siirtyminen sähkölle perus vedonsäätimellä on aika surkeaa, jos asettaa vedonsäätimen vaikkapa 90 asteeseen ja vastuksen 70 asteeseen niin 70 asteeessa vedonsäädin yrittää lisätä tulta pannuun ja pitää ilmaluukut kovin paljon auki ja samalla jäähdyttää kun pesässä ei tulta ole.
Sähköisellä vedonsäädöllä tämän pystyy ratkaisemaan helposti, ja muutenkin sähköinen vedonsäätö on parempi ratkaisu. Kun luukut on joko täysin kiinni tai auki, ei kitupolttoa esiinny vaan kattilassa on joko täysi tuli tai sitten kaasuja ei virtaa lainkaan. Luukut täytyy olla ehdottoman tiiviit, yhtään ilmavuotoa ei saa esiintyä tai homma ei toimi ja kattila kytee koko ajan levittäen savua ympäristöön ja pikeää itsensä ja hormin.
Vedonsäädin aiheuttaa suuresti kitupolttoa kun se toimii portaattomasti ja luukku on todella harvoin kunnolla auki, suurimman osan aikaa hieman raollaan jolloin hirveä kyteminen eikä kuitenkaan pala kunnolla.
Itse jouduin laittamaan vetoluukkuun kaksinkertaiset kumitiivisteet jotka painuu sähkömoottorien sulkiessa luukun tiukasti yhteen, ennenkuin ilmavuoto loppui. Millinkin rako niin kytee kauheasti. Yksi tiiviste ei riittänyt, pitää olla molemmilla puolilla. Piipusta ei saa tulla yhtään, tai korkeintaan pieni kiehkura savua kun luukut on kiinni, jos tulee piipun täydeltä niin silloin ei ole tiivis.
Myös sarana täytyy saada tiukaksi, jos luukku on löysä niin tiivisteet ei painu tiukasti toisiaan vasten eikä luukku pysy myöskään auki, itselläni on erikoisvalmisteinen luukku jossa on sähkömoottoreille kiinnitykset ja luukun saranat saa tiukalle.
Sähköinen vedonsäätö täytyy aina varmistaa esim. akulla sähkökatkon varalta, ettei käy niin että kattila jää täydelle teholle palamaan kun sähköt sopivasti katkeaa.
Re: Puulämmitys + sähkövastus
vastuksen minimi tehon voi laskea talon lämmön tarpeesta. esim. jos puuta on mennyt tähän asti 30 kiloa päivässä kaikista kylmimmillä keleillä ja puun lämpöarvo on n.4kwh/kilo, niin sillon päivittäinen tehontarve on 30kg x 4kwh = 120kwh. ja tuon kun jakaa 24 tunnilla, mitä vuorokauteen mahtuu, saadaan teho, mikä sähkövastukselta vaaditaan. ja tässä laskussa se on 5kw. periaatteessa siis 6 kw vastus piisaa, mutta käytännössä se ei välttämättä sitten piisaakkaan, kun pitään torpan juuri ja juuri lämpösenä kovalla pakkasella. suihkuttelun voi joutua sitten hoitaan vähän viileemmässä vedessä, kun kaikki lämpö, mitä vastus kehittää menee suoraan kiertoon.
toisaalta tässä laskussa ei otettu huomioon kattilan hyötysuhdetta, mikä puulla on heikompi, kun sähköllä. eli periaatteessa se sitten taas tukis sitä 6kw vastuksen riittävyyttä. jos laskis vaikka kattilan hyötysuhteeksi puulle 80% ja sähkölle 100%, niin sillon tuolla samalla puumäärällä saatais jatkuvaksi tehontarpeeksi 4kw. eli 6 kw sähkövastus olis jo ihan sopivan kokonen.
eriasia onkin, että paljonko sitä puuta, taikka öljyä, taikka sähköä on mennyt kovimmilla pakkasilla?
toisaalta tässä laskussa ei otettu huomioon kattilan hyötysuhdetta, mikä puulla on heikompi, kun sähköllä. eli periaatteessa se sitten taas tukis sitä 6kw vastuksen riittävyyttä. jos laskis vaikka kattilan hyötysuhteeksi puulle 80% ja sähkölle 100%, niin sillon tuolla samalla puumäärällä saatais jatkuvaksi tehontarpeeksi 4kw. eli 6 kw sähkövastus olis jo ihan sopivan kokonen.
eriasia onkin, että paljonko sitä puuta, taikka öljyä, taikka sähköä on mennyt kovimmilla pakkasilla?
