Remontin suunnittelu alkaa - muutto edessä rintamamiestaloon

[Romus]

Heippa. Olen muuttamassa luultavasti lokakuun aikana 52-valmistuneeseen taloon. En ole ihan kädetön urbaani, mutta kylläkin taloasioissa kokematon. Pohdiskelen tässä ääneen, saa kommentoida.

Luettelen tässä ensin nyt tiedossa olevia kunnostustarpeita. Alkuperäisen tiilikaton kunto on tarkastettava, saattaa vaihtua huopakatoksi, ellei pieni korjaus riitä. Alapohjan korjaustarve tuli selväksi myyntineuvotteluvaiheessa, kun sieltä pohjasta löytyi lahoa. Homemittauksissa ei raja-arvoja kuitenkaan ylitetty. Alapohja menee siis uusiksi, korjaantuupa samalla kierot lattiat. Sadevedenpoistoa ei ole huolehdittu kuntoon, joten toiselle katon sivulle pitää asentaa räystäät ja sitten johtaa vesiä kauemmaksi. Ryömintätilan tuuletusta aion parantaa piikkaamalla muutaman tuuletusaukon lisää. Alapohjan alta aion kaivaa maata jonkun verran pois, muutamia kuutioita, ja heittää tilalle leca-soraa.

Tuossa on ne jutut jotka varmuudella on tehtävä. Ryömintätila oli päässyt olemaan liian kosteana, joten pyrin sekä vähentämään sinne tulevan kosteuden määrää, että parantamaan tuuletusta. Salaojitusta en ajatellut ainakaan ensi vaiheen remontteihin ottaa mukaan, koska sadevesien poisjohtaminen ja parempi tuuletus jo parantavat tilannetta aika paljon. Onhan tuo jo 60 vuotta toiminut kohtuullisesti nykyisellä rakenteellakin. Tämä on tällaista kokemattoman ajattelutapaa. Liekö sitten oikein tai väärin? Tuuletusaukkojen kasvattaminen ja lisääminen on yksi konsti, joka tulee tehtyä. Mutta miltä kuulostaisi tuuletushormin tekeminen ryömintätilasta piipun kautta katolle? En ole varma montako hormia piipussa nyt on, mutta voisin uhrata nykyisen öljylämmityksen hormin tähän käyttöön, kun öljylämmitys on menossa vaihtoon.

Öljylämmitystä varten taloon tehtiin pannuhuone keskelle taloa. Leivinuuni oli siis purettu 60-luvulla ja tilalle pannuhuone. Nyt lämmitysjärjestelmän ollessa jo vanha, ajattelin palauttaa vanhan lämmitysmuodon. Löytyykö jostain kuvapankkia tyypillisistä leivinuunien malleista jostain 30-50 luvuilta? Joku pohjois-pohjanmaalainen tyyppiuuni jos löytyisi, niin voisi harkita sellaisen mallin käyttöä. Lämminvesisysteemi menisi siis samalla uusiksi, enkä siihen ole vielä löytänyt hyvää konstia. Jos varaajan rakentaisi leivinuunin sydämen päälle, niin lämmitysaikana vesi lämpiäisi puulla, mutta kevät-kesä-syksy -aikana olisi ehkä tyydyttävä sitten sähköllä lämmitettyyn veteen. Aurinkokeräin olisi yksi mahdollinen ratkaisu, mutta tuo pitäisi sitten sijoittaa piharakennuksen katolle, joten en ole varma olisiko se toteutettavissa oleva ratkaisu. Voisiko aurinkokeräintä käyttää tuolla tavalla, toisen rakennuksen katolla ja johtaen lämmön sieltä päärakennuksen sisälle?

Painovoimaisen ilmanvaihdon ongelmat ovat tulleet tutuiksi aiemmissa kodeissani, jotka eivät ole olleet minun omistuksessa, sekä nykyisessä omassa rivariasunnossani. Siksi ehdin hetken mietiskellä koneellista ilmanvaihtoa, vaikkapa poistoilmalämpöpumpun asennuttamista, mutta en nyt aio ottaa hienoa tekniikkaa mukaan tähän projektin alkuvaiheisiin. Miten painovoimaisen ilmanvaihdon on tarkoitus toimia rintamamiestalossa? Onko tarkoitus, että korvausilma tulee sieltä täältä harvan talon rakenteiden läpi, vai pitäisikö ilmanvaihto olla kontrolloitua? Tulo- ja poistoräppänöitä en nähnyt missään.

Piharakennukset mietityttävät. Tarvetta on autokatokselle, varastolle ja verstaalle. Haaveilen sellaisesta verstaasta, jossa talvellakin voisi leikkiä puuseppää ja väkerrellä sitä sun tätä. Lämmitysmuoto voisi olla vaikkapa kamiina. Yksi vaihtoehto sitten on maalämpö, jota sitten voitaisiin käyttää kaikissa uusissa piharakennuksissa ja päärakennuksessakin. Toinen suunnitteilla oleva piharakennus on pyykkitupa-sauna-suihkuhuone-yhdistelmä. Nyt päärakennuksessa on yläkerrassa sähkösauna, 70-luvulla rakennettu, jota en aio ottaa käyttöön. Sen voisin purkaa aulatilaksi yläkertaan. Alakerrassa on vessassa suihkukaappi, joten aina ei välttämättä olisi mentävä ulkokautta suihkuun. Miltä tuo maalämmön tuollainen yhdistely eri rakennuksiin kuulostaa? Onko mahdollista? Tekninen tila tulisi tuolloin pyykkituvan yhteyteen. Laskeskelin, että jos autokatos-verstas-pyykkitupa-sauna -kombinaation panisi yhteen, niin siitä tulisi pohja-alaltaan jo päärakennusta suurempi. Jostain rintamamiestaloremontin oppaasta luin suosituksen, että piharakennusten pitäisi olla päärakennusta pienempiä. Olisiko siis parempi pitää nuo käyttötarpeet eri rakennuksissa? Tontilla on kokoa 7000m2, joten kyllä nuo saadaan mahtumaan.

Putki- ja viemäriremonttihan siinä sitten tulisi myös, koska nekin ovat alkuperäiset. Olettaisin, nämä työt olisi ajoitettava samaan syssyyn alapohjaremontin kanssa.

Joitain työvaihesuunnitelmia:
1. Syksyn aikana ehkä sadevesijärjestelmän rakentaminen, maankallistustyötä ehkä. Tuuletusreiät ainakin panisin kuntoon.
2. Asumme talven yli tekemättä mitään merkittäviä remppoja. Jos katto vaatii pikaista uusimista, niin sen teettäminen talven aikana.
3. Suunnittelemme talven aikana ja otamme jossain vaiheessa mukaan jonkun suunnittelijan, vaikkapa rakennusinssin, valvomaan että suunnitelumme on järkevää. Hän myös voisi piirtää kuvat mahdollisista muutostöistä. Jos teetämme jonkun suuren osan työstä urakoitsijalla, niin tämä inssi voisi toimia kilpailuttajana ja työn valvojana.
4. Keväällä/kesän alussa alapohjan purkutyöt. Tekisin itse ja valmistelisin siihen asti, että uutta lattiaa voi alkaa tekemään. Jos putkihommat tässä vaiheessa, niin sitten ammattilaiset hommiin. Sitten ehkä jatkaisin itse lattian rakentamista, tai saattaisin teettää sen ulkopuolisella ja olla itse mukana.
5. Kattotyöt alapohjatyön valmistuttua loppukesällä.

Jossain vaiheessa sitten se öljylämmityksen purkaminen ja uunin muuraus.

Jos jonkun verran heitän rahaa suunnittelun ostamiseen, niin miten rahat parhaiten käyttäisi? Pyytäisinkö pätevää rakennusinssiä arvioimaan kunnostustarpeet ja tekemään aikataulutetun remonttisuunnitelman ja mahdollisesti kilpailuttamaan urakat? Ajatus on tehdä remonttia mahdollisimman paljon itse, mutta tarvittaessa teettää sellaiset työt, jossa remontin aikataulu uhkaa venyä kovin pitkäksi.

[anttiaa]

Kannattaa asua tovi talossa ennekuin mitään suurempaa alkaa tekemään. Siinä sitten hahmottuu tuo remonttitarve.

Miettisin esim kannattaako olemassaoleva vesikeskuslämmitys purkaa. Sitä tukemaanhan voi lisätä uunilämmitystä .

[Elämä on]

Virtaa ainakin kintaissa tuntuu olevan :) Kuten edellinen sanoi, kannattaa asustella ja "tutustua" taloon ennenkuin alkaa tekemään suurempia muutoksia. Täytyy muistaa että kun itse tekee niin aina tuppaa remontit hiukan venymään, ihan itsestä johumattomistakin syistä. Vanhoissa taloissa tulee aina ylläreitä vastaan ja niistä saattaa tulla lisäpäiviä tai -viikkoja remonttiiin, saattapa mennä suunnitelmat ihan uusiksikin. Ja jos käyttää ulkopuolista työvoimaa niin tuohta tuppaa kulumaan yli kipurajan äkkiä, pari kirvesmiestä, putkimies ja sähkäri kun pyörähtää työmäällä muutamaan otteeseen niin siinä on perusremontin materiaalirahat palaneet ukkojen palkkoihin. Itse kun tekee niin aikaa kuluu enemmän mutta rahaa vähemmän ja tietää ainakin miten on rakenteet tehty. Tsemppiä projektiin, kesäisin ei ainakaan tarvitse miettiä mitä tekee ;)

[HiljainenTimppa]

Painovoimaisen ilmanvaihdon ongelmat ovat tulleet tutuiksi aiemmissa kodeissani, jotka eivät ole olleet minun omistuksessa, sekä nykyisessä omassa rivariasunnossani. Siksi ehdin hetken mietiskellä koneellista ilmanvaihtoa, vaikkapa poistoilmalämpöpumpun asennuttamista, mutta en nyt aio ottaa hienoa tekniikkaa mukaan tähän projektin alkuvaiheisiin. Miten painovoimaisen ilmanvaihdon on tarkoitus toimia rintamamiestalossa? Onko tarkoitus, että korvausilma tulee sieltä täältä harvan talon rakenteiden läpi, vai pitäisikö ilmanvaihto olla kontrolloitua? Tulo- ja poistoräppänöitä en nähnyt missään.

Painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaperiaate on kovin yksinkertainen rintsikassa. Talon keskellä on piippu, joka on ympäri vuoden lämmin. Tämä aiheuttaa paine-eron sisä ja ulkopuolelle. Piipussa olevat poistoilmahormit vetävät ilmaa siältä ulos ja korvausilma tulee ulkoa ikkunan raoista ja seinien läpi. Poistoilmahormien tulisi olla mahdollisimman pystysuorat, ettei ilma jää "jumiin" mutkastoihin. Ongelmana on piipun pitäminen lämpimämpänä kuin ulkoilma myös kesällä. Jos poistoilma-aukkoja ei näy missään, niitä on tukittu energiakriisien aikaan. Mahdollista löytää tapetin alta, rakennuslevyn alta tms. paikasta piipun läheisyydestä. Tuloräppänöitä tuskin on tehty, ellei sitten 80-luvulla suoraan seinän läpi tungettua putkea. Ongelmaksi saattaa muodostua myös huuva tai muu vastaava tuuletin, joka poistaa koneellisesti ilmaa sisältä. Tällöin poistoilmahormit saattavat alkaa toimia tuloilmakanavina.

[Maatilallinen]

Öljylämmityksen patterit ja putkistot ovat vielä lähes varmasti kuin uusia, ei niitä kannata pois purkaa. Jos öljylämmityksen meinaa heivata poijes, kannattaa kattilan tilalle laittaa esim. 9kWn sähkövastus "putkeen", niinkuin jollain tällä foorumilla olikin.

Kulkeeko vesiputket lattiassa vai pinnalla? Jos lattiassa kulkee niin kannattaa vähintään ottaa vanhat pois kun lattiat avaa, hirveä homma niitä alkaa jälkikäteen poistamaan.

[matrismik]

Kun kerran asut talossa samaan aikaan ja remontoit myös, suunnittelu on tärkeää. On todella nopeata purkaa taloa verrattuna siihen mitä on sen valmiiksi saaminen. Tee itsellesi lista aloita niistä mitkä on oikeasti pakko tehdä että talossa voi asua, se että joku on vanhaa ei tarkoita sitä että se pitää vaihtaa. Keskity siihen mikä on oikeasti rikki, tai jossa on vaaraa aiheutua kerrannaisvaikutuksia (vuotavassa kattossa ei enää riitä pelkkä katon korjaus).Itse asun ja teen remonttia samaan aikaan, kesän projekti oli katto ja sekään ei ole vielä aivan valmis, pitkät sivut ovat vielä kesken. Sisällä meillä on remontissa nyt yläkerta jota teen silloin kun sataa tai ei ole apuja räystäshommissa (pään yläpuolelle laudan naulaaminen, kiinnipitäminen ja mitassa pitäminen yksin, ei ainakaan multa onnistu samanaikaisesti). Tiedän meidän talossa sen että kellarin puukoolatulle seinälle "tarttis tehdä pian jotain", mutta silti ensin yläkerta valmiiksi ennen kuin remontti kellarissa alkaa. Minä en ainakaan halua asua niin että joka paikka on revitty auki, surullisia esimerkkejä kyllä löytyy, kun usko, rahat ja voimat loppuneet kesken. Mieti kahdesti ennenkuin otat uuden remontti alueen ennenkuin edellinen on valmis.

Onnea uuteen kotiin.

[Romus]

Kiitos kommenteista. Suunnitteluvirtaa kyllä on tässä vaiheessa, mutta tässä vaiheessa sitä ei taida arvata miten kauan missäkin hommassa menee. Poistoräppänöitä en tosiaan muista nähneeni missään, mutta nyt kun osaan etsiä piipun kyljestä, niin taitaa onnistua paremmin. Tuo kommentti vesipattereista oli hyvä - oletin 50v. pattereiden olevan jo kovinkin vanhoja. Pinnalla ne putket kulkee, joten eivät todennäköisesti haittaa lattiarempassa mitenkään.

[miukulainen1]

Hei,
todellakin suosittelen hetken tuumausaikaa, ennen varsinaista remonttia. Itse olen remontoinut taloa kohta 9vuotta, eikä mikään tunnu tulevan ikinä valmiiksi.En ota tästä ressiä, sillä asunnossa pystyy hyvin asumaan,on siistiä aika ajoin ilman että täytyy loikkia minkään puoli vuotta "kuivumassa" olleiden lautojen yli ym. Ajan kanssa teen, aina kun selkä antaa periksi. Sinulle vinkkaan naisena, töitä joudut tekemään. Koeta saada yksi projekti valmiiksi, ennen kuin aloitat toista...minulla niitä projekteja on varmaan miljoona! Välillä kyllästymiseen saakka leipiintyneenä, on kiva vaihtaa remonttikohdetta, mutta ykskaks on koko homma levällään, työkaluja ja laudanpätkiä siellä täällä. Voimat poissa ja normiarki hoitamatta.

Minulla meni kolme vuotta siihen, että tein "päälleni" selväksi sellaisen asian, ettei tästä ikinä tule sellaista, kuin mistä jouduin lähtemään (helppohoitoisesta tiilitalosta). Sen tehneenä voi rennosti rempsautellen, tehdä välillä sisällä, välillä ulkona.

Kesät laatoitin pihaa ja rakentelin valokatosta kuistin jatkoksi. Talven tullen keskityn keittiönlattian pinnoittamiseen ja puulieden/keittiökaapistojen asennukseen. Makuuhuoneen seinät kiljuvat laittajaansa, kellarisaunan lattia pitäisi pinnoittaa(raakabetoni) hohhoi!

Ja todellakin, ennen minussa oli voimaa kuin pienessä kylässä, silloin kun muutimme tänne. Nyt olen(puoliskoni mukaan lukien) selkäraihnainen haaveilija, joka saa kyllä hommia tehtyä, hiljaa hissutellen..mutta kaikesta huolimatta maalla on mukavaa, rauhallista ja romanttista <3 Voi ihan rauhassa viedä nakkina roskapussin, ilman että kukaan näkee ;)
ps; kerrostaloasumisen jälkeen, lapseni ovat olleet vähemmän sairastavia, onhan rintsikkatalossa hyvä "tuuletus" =)
muistat vaan hankkia ison kasan villasukkia, niin että riittää vieraillekkin..

Onnea uuteen kotiin ja säästele voimia, älä turhia hötkyyle =)

[vmj]

Tuo kommentti vesipattereista oli hyvä - oletin 50v. pattereiden olevan jo kovinkin vanhoja. Pinnalla ne putket kulkee, joten eivät todennäköisesti haittaa lattiarempassa mitenkään.

Se kommentti oli täyttä totta jos kierto on suljettu, ts. talossa ei ole avointa paisuntasäiliötä. Suljetussa kierrossa, kun paisunta-astiana on painepönttö, ei ole käytännössä ollenkaan rautaa ruostuttavaa happea. Se happi, mikä siihen patterivedessä on aikanaan ollut, on jo moneen kertaan kulunut ruostumisprosessin osana. Jos sen sijaan lämmityspiirissä on avoin paistunta-astia ei asia ole ihan näin selkeä.

Isomman remontin loppupuolella voin vain kompata näitä kommentteja, joissa sanotaan "ota rauhallisesti, asu ja katsele ja suunnittele". Etenkin tuo suunnittelupuoli on tärkeää: mieti esim. sähköjohtojen reititystä, huomioiden mahdollisesti taloautomaation (hälytykset, tietoverkko jne) käyttöönottoa. Nyt kun revit lattioita auki on siinä samalla erinomainen tilaisuus miettiä näitä johtoreitityksiä. Sama homma katon kanssa: jos kate menee vaihtoon niin siinä samalla saat helposti reititettyä varauksen aurinkolämmölle (rintsikan jyrkkä katto on tähän aika lailla ideaalinen jos vain ilmansuunnat natsaa) ja yläpohjaan myös sähkö- ja ilmastointiputkistoa.

Lämmitysjärjestelmästä sanoisin, että katsele jotain nykyiseen vesikiertopohjaiseen sopivaa. Kosteissa tiloissa (kylppärit jne) voit miettiä lattialämmitystä: tähän oma kiertovesipumppunsa ja patterikiertoa selvästi viileämpi vesi.

Rauhassa ja suunnitellen! Minäkin tietäisin monta asiaa mitkä nyt tekisin toisin...

[Romus]

Ajattelin kommentoida tähän, että nyt on pari vuotta asuttu, eikä itse talolle ole tehty vielä mitään. Pihatöitä on tehty kovasti ja saunaa kunnostettu, mutta itse talo on vielä entisellään. Rauhassa asuminen tosiaan kannattaa. Mieli ikäänkuin virittyy samalle kanavalle talon kanssa, suunnitelmat asettuvat harmoniaan talon ja ympäristön kanssa. Vahvistan täten sen vanhan viisauden, että vanhaan taloon muuttaessa ei kannata hätäillä.

[Alli]

Tämä se vaan on niin totta. Ainakin vuosi kannattaa taloa ja pihaa katsoa ennen kuin alkaa tekemään mitään isompaa. Pihassakin ehtii ensimmäisenä kesänä tekemään suurta tuhoa, jos heti keväällä aloittaa uuden luomisen ilman, että tietää mitä pihaan olisi nousemassa.

Meilläkin on vielä pari huonetta kuudesta kokonaan remppaamatta, vaikka olemme asuneet tässä rintsikassa jo seitsemisen vuotta. Talo ei tosin ollutkaan huonossa kunnossa, joten ei tässä isompaa hätää ole vieläkään. Paljon on remppaa toki jo tehtykin, mutta välillä on hyvä pitää ihan taukoa ja vaikka vähän matkailla.

Alli

[Kuvaja]

Meillä on huoneita, laskutavasta riippuen, 15-reilu parikymmentä. Kaikkia pitäisi olla askartelemassa, kuistista vessoihin. Eilen sain pesukoneen kytkettyä ja tänään lämmitin ekan kerran kiukaan! Reilu vuosi vasta asuttu tässä, joten mitä voi odottaa... pesuhuone/sauna/pukuhuone tilasta puuttuu enää suihkukaappi, lauteet ja saunan ovi ...+ pinnat. Muutoin olisi jo käyttövalmis. Tulisijat ovat kunnostuneet/valmistuneet. Siinäpä ne valmiit. Muut onkin sitten enempi ja vähempi aloittamatta/kesken. Toisaalta ajatuskin oli tässä remontoida sen mukaan, kuin lompakko antaa myöten. Tarina kuitenkin alkoi uusimalla lämmitys/viemäröinti/käyttövesi/julkisivu/eristeet kokonaisuudessaan.
Näin "jälkikäteen" voin sanoa, että olis kiva jos projekti olisi ollut sellainen, jossa olisi voinut vuoden asua tekemättä mitään suurempaa.

[PetteriKivimäki]

Itse ostin talon loka-marraskuussa viime vuonna. Pakko purkaa -kosteusvaurioiden vuoksi en ottanut kuuleviin korviini ohjeita vuoden ajan asumisesta, vaan olin sitä mieltä, että esimmäisen vuoden aikana ei kannata muuta kuin:
-Järjestää ja valvoa laajennettu julkisivuremontti
-Järjestää ja valvoa 2 kpl kuistien uusiminen alkuperäisen mallisiksi
-Purkaa yläkerran kosteusvaurioitunut kylpyhuone, suunnitella ja järjestää uuden rakentaminen
-Purkaa yläkerran keittiö ja kamari paljaalle rakenteelle ja levyttää yläkerta puukuitulevyllä, sekä eristää ja rakentaa uudelleen yläkerran lattiat ja vetää uudet vesiputket
-Kunnostaa yläkerran ikkunat
-Rakentaa lämpöeristetty vintti
-Purkaa ja rakentaa uudestaan liiterin sisätilat
-Remontoida pihasauna

Plääh. Nyt olen ollunna koko alkutalven ajan kohtuullisen väsynyt pyysisesti ja tyytymätön siihen, etten saa aikaiseksi kylliksi mielestäni. Pinnakin on välillä vähän lyhyehkönä. Mistähän mahtaa johtua..

[Toljanteri]

Mitä pitempään remonttien kanssa viivyttelee sitä vaikeampaa niihin on tarttua, varsinkin jos talossa jo asutaan.
Se hyvä puoli ihmettelemisessä on, että ihminen tottuu aika nopeasti vallitseviin olosuhteisiin ja kas, eihän täällä tarvitsekaan rempata mitään.
Kuitenkin kaikki vättämättömin remppa kyllä pitää tehdä jo ennen muuttoa, on se vaan paljon helpompaa.
Mullakin meni olohuoneen lattian kanssa yli kuukausi, kun piti nyhjätä asutussa talossa.

[Kulmala]

10 pistettä Toljanterin kommentille.

Joka paikka repsottaa puolivalmiina ja mitään ei ehdi saamaan loppuun. Kaikkeen tottuu, ja pikkuhommat makaa kuukausikaupalla. Kuten wc:n silikonin vaihto 30cm:n matkalta.

Se hyvä tuossa tietenkin on, että kovasti saa aina kehuja vaimolta kun jotain näkyvää tekee.