korkea sokkeli, maakellari ja tuuletukset

[ponneton]

miten tälläsen kanssa kannattaisi toimia : on siis korkea rossipohja, kellariin mennään ulkokautta ja se on kylmä , maalattiapohjainen tila. Tuuletuksia pitäisi tehdä, kellarissa ei nyt minkäänlaista tuuletusta ja ikävä myöntää että se raskas ilma tunkee tänne taloonkin sisään. Talossa muutenkin on erittäin huono ilmanvaihto, ainostaan vessan seinässä sellane "venttiili" vai mikälie oikeelta nimeltään.
No siis enivei, jos tehdään sokkeliin tuuletusaukot niin sehän kylmentää taloa entisestään, eikö. Eli sit pitäisi suunnitella lattialämmitystä vai onko muuta tapaa millä lattioista saisi mukavammat näin talviaikaan.

[vm51]

Moi!

Lähtisin liikkeelle talon hyvinvoinnista ja siitä, että se saadaan toimimaan niin, kuten sen pitääkin. Eli tuuletusaukot joka sivuilla ja aina vastakkaisiin kohtiin (eli vastakkaisella seinällä aukko on samassa kohdassa jolloin on "läpiveto"). Talvella aukot laitetaan "hatarasti" umpeen, jottei alapohja mene liian kylmäksi. Meillä kylmät lattiat on talvisaikaan hoidettu villasukkien avulla, jotka laitetaan asukkaan jalkaan.

[Juha_P]

Niin onkos talossa kellari koko talon alla vai vaan osassa?
Onko kellarin katto betonia vai onko siinäkin rossipohja?

Kylmiähän nämä lattiat tuppaa olemaan mutta tilannetta tietysti pahentaa sekin, että korvausilmareikien puuttumisen takia ilmaa virtaa latian rakosista. Ja samalla tulee hajuja jos ei lattiassa ja sen alla ole kaikki kunnossa.

Eli korvauilmaa taloon ja ryömintätilan tuuletus kuntoon nyt alkuun.

[ponneton]

Kiitos viesteistä :) hauska tuo "villasukat jotka laitetaan asukkaan jalkaan ". Siihen sen enempää kommentoimatta .
Maalattia-kellari on siis koko talon alla, kellari on korkea tila . Sen katon materiaalista minulla ei ole valitettavasti tietoa, laudotus siinä on näkyvissä. talo on rakennettu vuonna -46 .
Ehdottomasti ne tuuletukset on sinne sokkeliin laitettava. Ja asuninkerrokseenkin, raitisilma-venttiilit olen jo tilannutkin.

[Juha_P]

Maalattia-kellari on siis koko talon alla, kellari on korkea tila . Sen katon materiaalista minulla ei ole valitettavasti tietoa, laudotus siinä on näkyvissä. talo on rakennettu vuonna -46 .

No toi on ajalleen tyypillinen säästörakenne. Sementtipulan takia kellarin päälle ei valettu kattoholvia eikä lattiaakaan.
Katossa on puiset palkit ja purut välissä kuten perinteisessä rossipohjatalossa.

Tällaisiin taloihin on usein tehty jälkeenpäin kellariin lattia. Mun syntymäkoti on samanlainen, kuten sen alueen talot yleensäkin.
70/80-luvuilla alueen taloihin tehtiin kellareihin lattiat ja verhomuurauset eli rivinteeraukset, kuten tällä foorumilla on tapana sanoa. Tähän varauduttiin jo rakennusaikana tekemällä perusmuurista riittävän korkea.

Yksi konsti parantaa kellarin kosteustilannetta on juuri tuo edellämainittu. Jos korkeus antaa myöden niin maata vähän pois, edes jonkunmoinen lämpöeristys ja lattiavalu. Läpöeristys on tärkein. Mitä paksumpi sen parempi. Näin maakosteus pysyy paremmin maassa ja kellaria voi käyttää varastona tai askartelutilana. Korkeus näissä vaan tahtoo olla ongelma.
On vaan iso homma jos sille ei muuten ole tarvetta eikä mielenkiintoa.

[ponneton]

Kiitos Juha neuvoista. Olen hyvinkin vasta-alkaja tässä talonomistajuudessa saatikka sen kunnostustöissä. Kellarin kunnostus lisätään siis kunnostettaviin asioihin, se lista alkaakin jo olla aikamoinen..

[ponneton]

Niin ja vielä pakko kysyä että minkälaisen lämpöeristyksen mie siihen kattoon laitan? Kun ei hajuakaan niistä..

[Juha_P]

Niin ja vielä pakko kysyä että minkälaisen lämpöeristyksen mie siihen kattoon laitan? Kun ei hajuakaan niistä..

No se vaatiikin vähän pohdiskelua...
Eihän tuossa välipohjarakenteessa mitään periaatteellista vikaa ole.
Sinne kellarin, eli kylmälle puolelle ei oikein voi lisätä eristettä kuin korkeintaan tuulensuojalevyn tai vastaavan.
Ongelma on, jos ongelmaa on, siellä nykyisten eristepurujen yläpuolella. Eli purut on voineet painua ja prujen ja lattialautojen välissä on tyhjää. Sitä on hankala operoida tai edes todeta alakautta. Yläkautta pitäisi avata ja lisätä vaikka ekovillaa tyhjään tilaan mutta mutta...

Tärkeintä on asuintilojen korvausilma ettei alipainen kämppä ime ilmaa lattian läpi kellarista.

Aiemmin kun puhuin eristeen tärkeydestä niin tarkoitin kellarin lattiaa jos sitä lähtee valamaan.

[ponneton]

Niin, siinä jo olisikin varsinainen projekti kaikkine lattioiden avaamisineen :).
Toivottavasti raitisilmaventtiilit riittävät asuinkerroksessa ilmanvaihtoon vai olisiko joku muu systeemi parempi? Niin ja ne tuuletusaukot sinne alapohjaan tietenkin.

[Juha_P]

Niin ja ne tuuletusaukot sinne alapohjaan tietenkin.

Ja sitten tolkku siinä hommassa mukana. Ei sitä kellaritilaa parane pakkasen puolelle päästää.
Säädettävät räppänät vois olla hyvät.
Onko kellarista tuuletushormia piippuun? Jos on niin se auki.

[ponneton]

se kellari on siis jo nyt kylmä , lämmittämätön tila. kai pakkasellakin voi betoniin porailla ne aukot, eihän se vaan ala murtua tms?
ei siellä ole ees hormia, on varmaan joskus ollut mutta purettu. teknisessä tilassa on vaan öljypoltin , meillä sähkölämmitys kuitenkin kun säiliö joka on maan alla olisi uusittava.
oon muuten huomannu että kellarin ovea kun pitää auki niin tönössäkin on jotenki parempi hengittää. näin pakkasilla sitä ei pitkiä aikoja voi pitää tai lattioilla voi kohta oikeesti luistella..ei ne villasukatkaan auta .

[Juha_P]

se kellari on siis jo nyt kylmä , lämmittämätön tila. kai pakkasellakin voi betoniin porailla ne aukot, eihän se vaan ala murtua tms?

Kyllä reikiä voi pakkasessakin porata.

Rintsikan kellari pysyy yleensä lämmittämättäkin nippanappa plussan puolella jos ei tuuleteta "liikaa".
Kostealle sokkelille jäätyminen ei tee hyvää. Betoni alkaa pikkuhiljaa rapautua.