Väliseinien materiaalivalinnat

[Vma]

Mikäs olisi helpoin/paras tapa "päällystää" väliseinät, jotka ovat nyt raakalautapinnalla (vaaka). Jouduin siis repimään irti vanhat tapetit ja pinkopahvit (eivät kovin pinkeinä olleet) koska sisällä oli tupakoitu vuosikausia. Osaan seiniä on tulossa tapettia ja osaan maalia. Mutta mitä kannattaisi siis laittaa laudan ja maalin/tapetin väliin? Kyseessä siis talvella kylmänä oleva rintsikkatyyppinen kesämökki. Täyttä varmuutta ei seinien rakenteesta ole mutta parista paikasta kurkittuna näyttäisi olevan seuraava: vaakalaudotus, pahvi, puru/koolaus, pahvi, vaakalaudotus.

Itsellä mielessä joko ohut puukuitulevy tai sitten pinkopahvit. Tokihan osan voisi paneloidakin mutta se ei nyt ole mielessä. Ilman kokemusta pinkopahvittamisesta niin jotenkin tuntuisi että levyttäminen olisi nopeampaa ja ehkä helpompaakin. Mutta taitaa olla toisaalta olla tyyriimpää? Onko muilla kokemusta? Onnistuuko pinkopahvitus siinä missä muukin "kotiremppa"? Perinnemestarissa oli syksyllä jakso jossa tuota näytettiin eikä se kovin vaikealta näyttänyt mutta lienee ainakin hitaampaa kuin levyttäminen?

Onko muita kriteerejä mitä tuossa pitäisi ottaa huomioon? Esim. ulkoseinien materiaalivalinnat?

Vastaava pohdinta pitää siis toki tehdä myös ulkoseinien suhteen mutta sen verran kun täälläkin on kommentteja lukenut niin ulkoseiniin varmaan tulee haettua vähän tiiveyttä levyttämällä vaikka mitään lisäeristystä ei tässä vaiheessa tulisikaan tehtyä.

[Tyyppi]

Minä olen tehnyt kahdella tavalla huoneisiin pintoja sisäpuolelle raakalaudoituksen päälle.

1. kaksi kerrosta 12-millistä huokolevyä limitettynä, päälle maalaustapetti ja maali tai pintatapetti. Nättiä tulee kunhan malttaa tehdä saumat siististi. Varsinkin ulkoseinillä levyt lisäävät myös eristystä, mutta varsinkin akustisesti huokolevy on loistava materiaali. Haittapuolena on arka pinta kolhuille. Yhtenä kerroksena puukuitulevypinnasta on aika mahdotonta saada siistiä, eli väliseinissä tämä rakenne kasvattaa suotta seinän paksuutta. Itse tein näin vain ulkoseinille. Ja tosiaan, huokolevyn ja raakalaudoituksen väliin ainakin itse laitoin ilmansulkupaperin.

2. yksi kerros 4 tai 6,5 millin koivuvaneria "koolattuna" vastaavan paksuisilla vanerisuikaleilla, kiinnitys nauloilla ja vain niiltä kohdin, joista vaneri/koolaus vastaa alla olevaan raakalautaan niin ei tule kuoppia. Tämä tapa edellyttää vähän kiilailua ja muuta säätämistä, mutta kun malttaa tehdä hyvin, tulee tasaista ja kestävää pintaa. Levyt on laitettava jäykempi suunta poikittain raakalaudoituksen suuntaan nähden niin pinnasta tulee riittävän suora vaikka tapetoinnille. Itse laitoin päälle maalaustapetin. Ja maalin. Paksummalla levyllä saa toki tasaista pintaa helpommin, mutta on se sitten aika kallistakin. Vaneri on vähän arvokasta materiaalia seiniin, mutta on se niin mahtavaa käsitellä ja siitä saa niin hyvän pinnan seinään, että kustannus ei tunnu yhtään pahalta. Sitä paitsi jämäpaloista voi askarrella vaikka ensi vuoden joululahjat.

Vaneri on ylipäänsä mahtava materiaali. Kolminkertainen hurraa-huuto vanerille: hurraa! hurraa!! hurraa!!!

[maenjuh]

Samaa mieltä vanerista edellisen kanssa. Jos sattuu tykkäämään, voi vanerista tehdä vaikkaa tyylikkään kasettiseinän. Itsellä on kasa vanhoja puureunaisia vanerilaatikoita, joista saa makeaa pintaa. Myös pelkillä pikkulevyillä ilman kehyksiä tulee priimaa. Ainoa vaiva on tietysti kaksinkertainen hiominen ja lakkaus, joka on valumien välttämiseksi tehtävä mieluiten ennen levyjen asentamista.

[Zaffodi]

Eiköhän se helpoin maalipinta tulisi gyprocilla, ek levyä vielä niin ei ihan heti seuraa laudoituksen kuoppia. Paloturvallinen ja tuo myös ääneneristävyyttä väliseinään. Ei tosin mikään perinneratkaisu.

[listuri]

Pinkopahvitus on helppoa kuin heinänteko! Itse opettelin kylmiltään kirjallisuuden perusteella ja hyvä tuli. Pahvitus on juuri niin hidasta kuin nupinaulojen naulaaminen, eli ihan omasta tai talkoopurukan työtahdista kiinni. Edellisenä iltana kastellaan pahvit ja seuraavana seinään. Perinnemestarin kirjasta löytyy hyvät ohjeet. 50 euron rullalla peittää 36 neliötä, olennaista on, ettei ala mitään kulmia värkkäämään pahveihin ikkunoiden yms. kohdalle vaan tekee suorakulmioista. Pahvin päälle laitoin tapetit - siinä meinasi hiukan usko loppua, kun liisteri kostutti pahvit, jotka kupristuivat puoli metriä seinästä ulos, mutta kun kuivuivat, niin kas kumma, nimensä mukaan pingottuivat takaisin!

[Miettinen]

Minä tulin komppaamaan listuria pinkopahvien helppouden puolesta. Meilläkin pinkopahvitettiin seinää ilman aiempaa kokemusta Perinnemestarin kirjasta opiskelmalla ja kyllä noita seiniä voi vieraillekin esitellä. Tarvikkeet löytyi paikallisesta k-raudasta.
Meillä pinkopahvien alla oleva vaakalaudoitus oli niin epätasainen, että seinien levyttäminen olisi vaatinut aikamoiset koolaukset ja ovien karmien kanssa olisi saattanut tulla ongelmia. Pinkopahvi menee tosi nätisti, eikä epätasaisuutta huomaa.
Pinkopahvien asentamisessa minun mielestäni parasta on se, ettei saumoja tarvitse kitata/hioa. Pinkopahvin päällehän voi suoraan maalata tai tapetoida. Ainut rajoitus tapetoinnissa on, että tapetin pitää olla paperitapettia, tapetti ja pinkopahvi venyvät samalla tavalla kostuessaan (ja se tapetoitaessa pahvi tosiaan venyy yllättävän paljon liisterin vaikutuksesta, mutta palautuu ihan sileäksi.).

Minä tykkäsin pahvien asentamisesta, se oli mukavan rauhallista hommaa ja onnistui oikein hyvin ihan kahdestaan. Pahvit saa nopeasti paikalleen ja nauloja naputeltiin yksi ilta hyvän musiikin tahtiin. Edellisenä päivänä pahvit kostumaan ja pahvit seinälle seuraavan illan aikana. Enemmän aikaa veisi kipsilevyjen jokaisen sauman ja ruuvin kittaaminen ja hiominen. Pölyäkin siinä hommassa tulee, toisin kuin pinkopahvien kanssa. Ja eikös pinkopahvi ole ihan toimiva ilmasulkukin, kunhan on kulmien kanssa tarkkana, eli ulkoseinien levytys vain tiiveyden vuoksi ei ole välttämätöntä.

Käsittääkseni pinkopahvit pärjää ihan hyvin lämpötilan muutostenkin kanssa. Minun mummolassa on sali, jota ei lämmitetä talvisin ja hyvin on sielläkin pinkopahvit pysyneet seinällä yli 60 vuotta.

Toiset tykkää kipsilevystä, omaan puutaloomme emme kiviseiniä halua.

[vesahy]

Meillä pinkopahvien alla oleva vaakalaudoitus oli niin epätasainen, että seinien levyttäminen olisi vaatinut aikamoiset koolaukset ja ovien karmien kanssa olisi saattanut tulla ongelmia. Pinkopahvi menee tosi nätisti, eikä epätasaisuutta huomaa.

Omasta kokemuksesta muistan, että jos alustassa on jokin knööli tai yksi lauta on selvästi muita ulompana, niin se kyllä näkyy lopputuloksessa. Ja kun pinta muuten on tasainen ja sileä, niin nämä kohdat eottuvat kiusallisen selvästi. Pienellä esivalmistelulla ongelmat voi välttää.

[Pekka Huhta]

Kyseessä siis talvella kylmänä oleva rintsikkatyyppinen kesämökki.

Vaikka pinkopahvi on hyvää ainetta, niin tässä on ihan pätevä syy välttää sitä. Talven kosteuden ja kylmilläänolon jälkeen pahvit ei nyt aivan samantien kiristy, ja pidempi kosteus tahtoo myös jättää ne pussille. Koko ajan lämmitettävässä talossa pinkopahvi on ihan kiva ja edullinen tapa hoitaa seinät, mutta jos talo pääsee kylmilleen, niin suosittelisin kuitenkin huokolevyä.

Pekka

[Vma]

Kiitos kaikille vastanneille.

Vastausten perusteella pinkopahvi olisi sitten ihan käypä vaihtoehto jos päättäisimme pitää mökin peruslämmöllä ympäri vuoden. Ja olishan se selvästi edukkain.

Osaakos joku sanoa mikä on huokolevyn ja vanerin hintaero? Ja onko niin että sisäpintaan huokolevy on ainoa vaihtoehto verrattuna siis esim. Remonttileijonaan ja tuulileijonaan? Toisesta ketjusta luin että ainakin tuulileijonassa on jotain lisäaineita joten ei sovellu sisälle. Meinasin vain että tuleeko esim yhdellä remonttileijona kerroksella huonompi vai parempi kuin kahdella huokolevykerroksella? Entäs kustannukset?

Onko muuten huokoleijonalle kilpailevaa brändiä jossa ei tarvitsisi maksaa brändistä?