Laajennusosallisen hirsitalon kengitys

Juuri ostanut rintamamiestalon? Aikeissa hankkia rintamamiestalo? Mitä pitäisi ottaa huomioon?
Oto Hascak
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2338
Liittynyt: La Huhti 08, 2006 15:26
Paikkakunta: Pirkanmaa/Sastamala
Kotisivu: www.suorakon.com
Paikkakunta: Sastamala
Viesti:

Re: Laajennusosallisen hirsitalon kengitys

Viesti Kirjoittaja Oto Hascak »

sarte kirjoitti:Itsekin tosiaan kuvittelin löytäväni vanhan vuorilaudoituksen, mutta ei. Hirsiseinään oli vasaroitu tuuman paksuista maalamatonta lautaa vieriviereen (eikös tämä ole umpilaudoitus vai onko mulla termit ihan hukassa), jonka päällä on selvästi ollut vanha vuorilaudoitus, joka on purettu pois kun nykyinen laudoitus on asennettu. Tuolla on selkesäti haluttu tehdä ulkovuoresta sen verran paksu, ettei sade pääse satamaan sokkeliin (sokkeli siis leveämpi kuin hirsi).
Joo, kyllähän tuo periaatteessa umpilaudoitus on, vaikkakin perinteisestä poikkeava.

Onko tuo umpilaudoitus uuden karhea, tai siis kuin pakasta vedetty eli ollut elinkaarensa säältä suojassa? Mikäli ei ole, tuo voisi nimittäin ihan hyvin olla vanha ulkovuorauskin. Sen nykyisen ulkovuorauksen asentamisen yhteydessä olisi periaatteessa poistettu peiterimalaudoituksen rimat ja lyöty uudet vaakakoolaukset sekä ulkovuori. Tällöin tosin pitäisi lautojen saumassa näkyä selvästi peiteriman kohta kirkkaampana kuin ympäröimässä laudoituksessa.

Tuntuu nimittäin tosi kummalliselta, että tuonne olisi tuhlattu noin komea laudoitus ikään kuin turhaan. En ole moiseen törmännyt aiemmin, jos näin on. Toisaalta taas, kummallisuuksiahan täynnä nämä vanhat pirtit ovat, kun tekijät ovat olleet monen kirjavaa sakkia ja jokaisella ollut omat kotkotuksensa.
Rakennuskonservaattori, restaurointirakentaja ja restaurointikisälli
http://www.suorakon.com
Kuvaja
Jäsen
Jäsen
Viestit: 696
Liittynyt: To Syys 09, 2010 21:27
Paikkakunta: Mäntsälä/Kemijärvi

Re: Laajennusosallisen hirsitalon kengitys

Viesti Kirjoittaja Kuvaja »

Mulla on nyt jotenkin oikolukusilmät ristissä. En saanut selvää onko hirsikehikko rakennettu ikään kuin betonilaatan päälle vai onko kehikko tuon sokkelin päällä ja sisällä on sitten se betonilaatta? Sitä vain haen, että onko tuo alin hirsi kuinka kaukana betonilaatasta?

Itselläni on tässtä rintsikassa alajuoksu betoniholvin päällä. Yhden huoneen kohdalta on juoksu päässyt pehmenemään sisäpuolelta. Vika vaikuttaisi tulleen vuotavasta patterista. Eli kun holvi on pietty päältä ja viettää ulkoseinään, on patterin vedet vuotaessaan valunut hirttä vasten. Ei ollut läpi pehmennyt vaan keskimäärin vain n. 1-4cm paksuudelta alaosastaan. Hyvin pieneltä osalta aivan alaosasta oli jopa 10cm pehmeää, mutta tuo vaurio on kokonaisuudessaan n. 80cm matkalla. Koko seinän pituus kuitenkin n. 15 metriä.

Edit.
Niin ja tosiaan se syy lahoamiselle olis hyvä selvittää ennen korjaamista. Oliko nuo lahot lähteneet nurkista? Eli olisko katolta päässyt vesi esim. ränneistä siihen verhoiluun ja sokkelin päälle?
sarte
Jäsen
Jäsen
Viestit: 162
Liittynyt: Su Tammi 06, 2013 18:31
Paikkakunta: Orivesi

Re: Laajennusosallisen hirsitalon kengitys

Viesti Kirjoittaja sarte »

Ihan "uudenkarheaa" lautaa, muutamissa kohdissa oli pystysuuntaista ohutta maalijälkeä, jonka oletan luikerrelleen sinne vanhan vuorilaudoituksen väleistä.

Betonilaattaa ei ole lainakaan, vaan kyseessä on tuulettuva rossipohja. Betonilaatta löytyy siis ainoastaan lisäosasta. Ryömintätilan kautta kävin hirsiä vasaralla koputtelemassa ja porailemassa eikä sieltä hyvää kalahdusta kuulunut oikeen mistään, eli alin hirsikerta lienee kauttaaltaan laho, vaikka nyt en jokapuolelta sitä päässytkään koputtelemaan.

edit: Tosiaan niin, umpilaudoituksen tarkoitus on ilmiselvästi tuoda seinän pinta sokkelin tasanteen "yli", jotta seinän valumisvedet eivät osu tuohon sokkelin ulokkeeseen.
Oto Hascak
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2338
Liittynyt: La Huhti 08, 2006 15:26
Paikkakunta: Pirkanmaa/Sastamala
Kotisivu: www.suorakon.com
Paikkakunta: Sastamala
Viesti:

Re: Laajennusosallisen hirsitalon kengitys

Viesti Kirjoittaja Oto Hascak »

sarte kirjoitti:Tosiaan niin, umpilaudoituksen tarkoitus on ilmiselvästi tuoda seinän pinta sokkelin tasanteen "yli", jotta seinän valumisvedet eivät osu tuohon sokkelin ulokkeeseen.
Ei tuo kai mahdoton ajatus ole, mutta silti. Puu on ollut kallista tuolloinkin, kuten myös naulat. Outo ratkaisu, että kuuden tuuman kehikko kasvatetaan seitsentuumaiseksi ylimääräisellä laudoituksella. Toisaalta taas, tuo on aikaa ennen koolauksia, tuulettuvia ilmarakoja, tuulensuojalevyjä sekä lisälämmöneristeitä. Tuo umpilaudoitus toimii yhtälailla lisälämmöneristeenä kuin tuulensuojanakin. Eikö olisi ollut helpompi tehdä pienempää sokkelia tai louhia taltalla sokkelin yläkulmaan pieni viiste, jotta vesi valuisi sokkelin päältä pois..? Ei mahdotonta, mutta kummallista. :-)

Ja kyseessä on varmasti hirsikehikko? Ei olisi eka kerta, kun tälläkin foorumilla on ostettu hirsitalo, joka onkin purutäytteinen rankorakenne.
Rakennuskonservaattori, restaurointirakentaja ja restaurointikisälli
http://www.suorakon.com
sarte
Jäsen
Jäsen
Viestit: 162
Liittynyt: Su Tammi 06, 2013 18:31
Paikkakunta: Orivesi

Re: Laajennusosallisen hirsitalon kengitys

Viesti Kirjoittaja sarte »

Tätä ehdin jo itsekin epäillä, mutta kyllä kyseessä on ihan täysverinen hirsitalo. Tai sitten nurkat on tehty muodon vuoksi lohenpyrstöllä :)
nupa
Jäsen
Jäsen
Viestit: 178
Liittynyt: Su Helmi 08, 2009 19:51
Paikkakunta: turku

Re: Laajennusosallisen hirsitalon kengitys

Viesti Kirjoittaja nupa »

Onko pystylauta joka seinällä? Toi voisi olla joku aikaisempi korjauspatentti. Tuli mieleen koska nuo vanhat hirsitöllit olivat usein hirsipinnalla kymmeniä vuosia ja laudoitettiin vasta sitten, kun hirsikehikko alkoi olla huonossa hapessa. Laudoitettaessa kolot lyötiin täyteen parhaimmillaan tervarivettä huonoimmillaan vanhoja kalsareita tai mitä vaan siltä väliltä. Eteläseinä meni yleensä paljon huonompaan kuntoon, kun aurinko poltti hirteen halkeamia ja koloja, missä sitten vesi seisoi ja hapannutti aikaa myöten seinää. Olen itse nähnyt laudoituksen alla olleen hirsiseinän,mikä oli niin auringon polttama, että siihen oli välillä vaikea saada naulaa kiinni kunnolla. Periaatteessa voisi olla niin, että ainakin huonoinpaan seinään olisi lyöty lauta pintaan tukemaan ja jotta olisi saatu laudat naulattua kunnolla.

Mitä tulee koko alaosan muuttamiseksi rankarakenteeksi, niin itse harkitsisin sitä pitkään. Tuossa menee vähän hukkaan koko hisitalon idea. Enkä kaiken lisäksi usko, että kengitys on edes suurempi homma, kuin tehdä rankarakenne kunhan ensin on purettu paikat esiin. Minä veistin pari kesää sitten omaan taloon kaksi uutta hirsivarvia, satakunta metriä ja siihen meni aikaa alle kaksi viikkoa. Ja en ole mikään pitkän linjan hirsimies, joskus tehnyt jotain pientä. Jos syy tehdä tuollainen rakenne on se, että timpuri ei osaa/halua tehdä aitoa kengitystä, niin sitten melkein kyselisin toista äijää hommiin. Ihan käypä tapa tuo kyllä on johonkin paikkaan, itse ole tuolla tavalla korjaillut esim. sisäseinissä ovien pielissä olleita lahopaikkoja.

Pari mahdollista ongelmaakin minulle tulee mieleen.

Hirsitalossa pari alinta hirsivarvia, ne mihin lattianiskat tulevat kiinni, sitovat talon neliöksi. Toisaalta alin hirsikerta kantaa koko lattian painon. Jos alimmat hirsikerrat poistetaan ja tilalle lyödään rankarakenne, niin tämä sidonta heikkenee ja siitä voi tulla ongelmia. Ainakin jos alapohjaa ei pureta, niin voi olla aika hankala saada vanhat lattainiskat sidottua kunnolla rankarakenteeseen, varsinkin jos niskojen päät on pehmenneet, niin kuin todennäköisesti on, jos kerran alinkin hirsi on noin huonossa hapessa.
Jos taas alapohja puretaan ja laitetaan samalla uusiksi, niin täma ei varmaan ole niin suuri ongelma.

Toinen ongelma on se, että vanhoissa hirsitaloissa on usein lyöty seinään kaikenlaisia kierrätyshirsiä ja muita lyhyempiä pätkiä. Alle laitettiin pari kertaa pitkää hirttä sitomaan seinän alaosaa ja sitten voitiin laittaa lyhyempiä pätkiä. Jos näin on ja alimmat hirret poistetaan, niin ylempää voi alkaa joku jatko pullahtamaan seinästä ulos, tai seinä voi alkaa vetämään kieroksi pitemmältä matkalta. Näitä jatkoja näkee tuettavan kengityksen yhteydessä erilaisilla lattarautatuilla ja laittamalla tarpeen mukaan seinään uusi följareita. Nämä on vähän sellaisia juttuja, jotka kokenut hirsimies näkee paikanpäällä ja osaa sitten laittaa tarpeen mukaan. Melkein jo siksi tuonne työmaalle tarttis saada sellainen ainakin suunnittelemaan ja neuvomaan korjausta.
sarte
Jäsen
Jäsen
Viestit: 162
Liittynyt: Su Tammi 06, 2013 18:31
Paikkakunta: Orivesi

Re: Laajennusosallisen hirsitalon kengitys

Viesti Kirjoittaja sarte »

Joka seinällä on tosiaan lankkua, niin etelä kuin pohjoisseinälläkin. Ja allaoleva hirsi ei ole auringonraiskaamaa vaan täysin pakastavedetyn oloista. Siitä päätelmä, että lankut on olleet siellä alusta asti.

Hyvä tietää tuokin puoli. Käydään timpurin kanssa kääntymässä paikan päällä niin pääsen asiasta haastamaan ihan naamatusten. Oletettavasti kämppää ei ole jämäpaloista veistetty kun viereen pystytetystä hirsiaitasta ja eläinsuojasta ei moisia löydy. Priimaa hirttä salvoksesta salvokseen. Tuntuisi hassulta, että ulkorakennukset on tehty todella pieteetillä ja sitten talo olisi "juostenkustu".

Yksi asia mikä tuli mieleeni, niin mitenkäs tuollainen viemärikaivon lisääminen talon reunalle muuttaa alapohjan kosteusrasitusta? Tuli vaan mieleeni, että -79 on tosiaan upotettu kaivo maahan ja ilmeisesti verrattaen lähelle seinää (ei löytynyt lumen keskeltä, mutta entinen omistaja oli aika vakuuttunut, että siellä se on kolmen neljän metrin päässä seinästä). Ja seinä tuntuu olevan juuri huonoimmillaan tuossa reunassa.
nupa
Jäsen
Jäsen
Viestit: 178
Liittynyt: Su Helmi 08, 2009 19:51
Paikkakunta: turku

Re: Laajennusosallisen hirsitalon kengitys

Viesti Kirjoittaja nupa »

sarte kirjoitti:Joka seinällä on tosiaan lankkua, niin etelä kuin pohjoisseinälläkin. Ja allaoleva hirsi ei ole auringonraiskaamaa vaan täysin pakastavedetyn oloista. Siitä päätelmä, että lankut on olleet siellä alusta asti.

Hyvä tietää tuokin puoli. Käydään timpurin kanssa kääntymässä paikan päällä niin pääsen asiasta haastamaan ihan naamatusten. Oletettavasti kämppää ei ole jämäpaloista veistetty kun viereen pystytetystä hirsiaitasta ja eläinsuojasta ei moisia löydy. Priimaa hirttä salvoksesta salvokseen. Tuntuisi hassulta, että ulkorakennukset on tehty todella pieteetillä ja sitten talo olisi "juostenkustu".
En minä tarkoita, että talo olisi mitenkään huonosti tehty, ei hirsien jatkamisessa ylhäällä seinässä ole mitään haittaa. Usein niin on tehty, kun pitkät hirret on haluttu säästää niihin paikkoihin, missä ne jäävät näkyviin tai niillä on rakenteellista merkitystä. Eikä auringon polttama pinta hirsitalossa mitään haittaa. Hirsitalon elinkaareen kuuluu se, että se voi olla hirsipinnalla kymmeniä vuosia. Joskus aurinkoisessa paikassa tai esim. jos suolavettä on lähellä, alkaa pinta mennä aikaa myöten huonoksi ja sitten pintaan lyötiin laudoitus. Pahinpia koloja paikkailtiin ja jos oli tarvetta, niin laitettiin följareita lisää. Ja taas talo meni kymmeniä vuosia kunnes jossain vaiheessa jouduttiin vaihtamaan seinäläutoja. Ihan yhtä hyvin talo on voitu laudoittaa suoraan uutena ja silloin hirsi tosiaan voi näyttää siltä, kuin se olisi veistetty viime kesänä.

Usein ulkorakennukset on itseasiassa veistetty huolellisemmin, koska ne jätettiin usein laudoittamatta ja sisältä hirsipaljaaksi. Varsinaisessa päärakennuksessa taas, varsinkin jos kyseessä oli kaupunkitalo tai muuten hiukan "parempi" talo ei ollut mitään tarvetta veistää seinää niin huolella tai piiluta pintaa siistiksi, kun alusta saakka oli selvää, että pintaan tulee pinkopahvi ja tapetti. Riitti että seinä oli suora ja piti lämpöä. Sitten taas jossain maalla olevassa pikkutorpassa voi nähdä kaunista todella huolella veistettyä ja härjännuolemalle piiluttua seinää, kun on alusta asti ollut selvää, että seinää ei ole varaa tapetoida, vaan hirsi jätetään esille.

Tämä menee nyt ihan arvailuksi, mutta oletko ottanut seinää esiin yhtään korkeammalta. Meinaa voi olla myös niin, että talo on jo kengitetty yhden tai useamman kerran ja ylempänä voi olla toisennäköistä hirttä. Hirsien vaihdot olivat vanhaan aikaan ihan normaalia talon huoltoa, mitä tehtiin tarpeen mukaan. Juuri tämän takia hirsi on niin hyvä materiaali talon seinänä. Pystyy korjaamaan tarpeen mukaan ja ei levitä vauriota. Ja juuri samasta syystä hirsi pitäisi minun mielestäni korjata ensisijaisesti laittamalla tilalle hirttä. Olisi mukava nähdä joku kuva paikanpäältä, helpottasi kummasti arvailuja.
sarte
Jäsen
Jäsen
Viestit: 162
Liittynyt: Su Tammi 06, 2013 18:31
Paikkakunta: Orivesi

Re: Laajennusosallisen hirsitalon kengitys

Viesti Kirjoittaja sarte »

Juu siis en minä oikeastaan miettinytkään noita negatiivisina asioina. Laudoituksen tekeminen jälkikäteen on itsellekin selviö. Auringonraiskaama oli käytettynä terminä vähän huono. Pointtina oli lähinnä, että aurinkoa ei hirsikerta ole selvästikään nähnyt. Hirsikerta on yhdestä nurkastaan otettu esille ja samalta näyttää kaikki hirret, eli kengitystä tuskin on tehty. Pelkko näyttäisi omaan silmään sahatulta ei piilutulta. Ihanniinkuin muissakin rakennuksissa. Tai sitten on piiluaja tehnyt hemmetin tarkkaa jälkeä.

Mutta tosiaan tuo oli hyvä pointti, että hirrellejäävät ulkorakennukset on mahdollisesti tehty "paremmasta" tavarasta. Nyt kun perustelut on ääneen sanottu niin onhan tuossa ihan selkeä logiikka, miksi päärakennuksen runkoa ei ole tehty niistä "parhaista" paloista. Kyseessä on siis vanha maatilan päärakennus.

Viikonloppuna on taas tarkoitus matkata paikan päälle ja jos sitten kamerankin ottaisi mukaansa tällä kertaa.
Vastaa Viestiin