Vastaus Kuljulle, pitääkö koko saneerauslaastikerros poistaa ?
Tiivis kerros ulkopinnassa on aina huono vaihtoehto, mutta eiköhän irtonaisen kerroksen poistaminen riittäsi, muu ylimääräinen työ saattaa olla hätävarjelun liioittelua.
Mikäli rakenteeseen jää edes hengittäviä reikiä, niin eiköhän se vähäinen määrä kosteutta pääse helpointa tietä ulos sokkelista.
Valitse kuitenkin tarkkaan uusi pinnoitemateriaali, jossa on hyvä vesihöyryn läpäisy.
Kellarin kosteus ja lämmöneristys remontti?
Ruokakellarin vesivuoto
Meillä on talon keskellä n. 2x3m ruokakellari. Kellariin tulee vettä keväisin ja myös muulloin jos pohjaveden korkeus nousee sateiden takia.
Onko tuolle mitään tehtävissä? Ulkopuolelta salaojittamalla sitä ei oikein voi korjata, koska kellarin seinän viereen ei pääse mitenkään.
Riittäisikö pohjan piikkaus auki ja salaojan ja poistovesipumpun asentaminen kellarin lattian alle? Hyviä ehdotuksia?
Onko vaaraa että kellarin kastuminen aiheuttaa muita ongelmia?
--Jussi
Onko tuolle mitään tehtävissä? Ulkopuolelta salaojittamalla sitä ei oikein voi korjata, koska kellarin seinän viereen ei pääse mitenkään.
Riittäisikö pohjan piikkaus auki ja salaojan ja poistovesipumpun asentaminen kellarin lattian alle? Hyviä ehdotuksia?
Onko vaaraa että kellarin kastuminen aiheuttaa muita ongelmia?
--Jussi
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kannattaako koko lattia piikata auki, vai selviäisikö pelkästään kaivon kaivamisella keskelle?Matti Alander kirjoitti:Pumpun asentaminen on miltei ainoa järkevänhintainen konsti.
Sisäpuoleltakin voidaan salaojittaa tunnelitekniikalla, mutta tuskin kannattaa.
Jos piikkaan koko lattian auki, mitä kannattaa laittaa uuden betonin alle? Varmaan vähän soraa ja jonkinlainen vesieriste?
--Jussi
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Jotenkin tuntuu siltä, että kannattaa roilottaa ensinsi vain se betoni/lyhennetty muovinen salaoja rengas sinne ja laittaa siihen pumppu. Sitten seurataan vuosi, että kostuuko lattia. Tämä voidaan tehdä pitämällä mattoa lattialla ja kurkkimalla alle, että onko kuinka kostea. Pieni kosteus ei haittaa, jos tila saadaan tuulettumaan hormiin.jussip kirjoitti:Kannattaako koko lattia piikata auki, vai selviäisikö pelkästään kaivon kaivamisella keskelle?
Jos piikkaan koko lattian auki, mitä kannattaa laittaa uuden betonin alle? Varmaan vähän soraa ja jonkinlainen vesieriste?
Tämä siksi että se kosteus tuskin on pelkästään sitten sen lattian alla vaan myöskin seinien alla. Salaojittavalla rakenteella uuden lattian alla saadaan lattia kuivaksi ilman vesieristystä. Vesieristyksen laitto alle varmentaa nousua seinille.
Nyt tulikin sitten tenkka tenkka poo, oli tarkoitus purkaa riviteerauksesta alapäätä tai koko teeraus niin että uuden lattian saa sen alle ja näin ollen kapilaarikatkon. Riviteeraus onkin tehty sokkeliin kiinni ja isketty vielä kuralla tiiviisti että varmaan ei oo pienintäkään ilmarakoa, ei onnistu kapilaarikatkon teko sitten millään.
Mikäs nyt eteen, miten teen sisäpuolen vai luotanko siihen että vesieristys pysyy kiinni?
edit, lisätään vielä että koko kellarin riviteerauksen purkaminen ja uuden rakentaminen ilmaraolla ei innosta suuren työnsä takia. Jos riviteerauksen alle työntää fuktisolin niin riittääkö se kapilaarikatkoksi, eihän kosteuden luulis tulevan sokkelista teeraukseen päin?
Mikäs nyt eteen, miten teen sisäpuolen vai luotanko siihen että vesieristys pysyy kiinni?
edit, lisätään vielä että koko kellarin riviteerauksen purkaminen ja uuden rakentaminen ilmaraolla ei innosta suuren työnsä takia. Jos riviteerauksen alle työntää fuktisolin niin riittääkö se kapilaarikatkoksi, eihän kosteuden luulis tulevan sokkelista teeraukseen päin?
Mikä on Fuktisolin vedenimeytyminen?
Suulakepuristettujen eristeiden keskimääräinen vedenimeytyminen pitkäaikaistetsteissä on 0,009-0,02 tilavuus%.
"Styroxilla" se on jo 2,5-3,5 tilavuus %.
Olen sitä mieltä, että näillä palstoilla pitäisi katsoa tuotteita tasapuolisesti eikä pitää "omia totteita" etusijalla!
Suulakepuristettujen eristeiden keskimääräinen vedenimeytyminen pitkäaikaistetsteissä on 0,009-0,02 tilavuus%.
"Styroxilla" se on jo 2,5-3,5 tilavuus %.
Olen sitä mieltä, että näillä palstoilla pitäisi katsoa tuotteita tasapuolisesti eikä pitää "omia totteita" etusijalla!
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Veden imeytymiseen tarvitaan paine
Veden imeytymiseen tarvitaan vedenpainetta, Fuktisol levyn rakenne on sellainen, ettei siihen synny vedenpainetta.
Lisäksi Eps-kuulat on suojattu Bitumilateksilla vettymistä vastaan.
Siis käytännössä Fuktisol levy on vettymätön.
Suulakepuristetut levyt ovat vettyviä, mutta vettyvät hitaammin, kuin tavalliset Eps-levyt.
Tietysti pitää kirjoittaa niistä tuotteista, jotka tuntee ja olisikin varsin mielenkiintoista, kun perusteltuja tuotetietoja saataisiin myös muilta edustajilta, niin selviäisi moni asia palstaa lukeville maallikoillekin.
Palstaa voisi ehkä laajentaa osiolla, kysy asiantuntija vastaa? Jossa annettaisiin mahdollisuus vastata aiheeseen perustellen kaikille valmistajille.
Tietysti se nytkin mahdollista, mutta asiasta pitäisi varmasti tiedottaa valmistajille ja maahantuojille.
Saattaa kuitenkin palstan aiheet olla niin laajat, ettei käytännössä onnistu.
On kuitenkin päivänselvää, että tuotteen edustaja useasti on paneutunut tuotteen toimintaan parhaiten ja asiat ovat usein niin konstikkaita, ettei yleisinsinööri pysty näihin vastaamaan.
En nyt muista mikä Hilly Manin remontin laajuus on, mutta ainakin asentamalla Fuktisol levy ulkopuolelle, kuivuu koko Kapillaariongelma ulospäin, myös rivinteerauksesta.
Lisäksi Eps-kuulat on suojattu Bitumilateksilla vettymistä vastaan.
Siis käytännössä Fuktisol levy on vettymätön.
Suulakepuristetut levyt ovat vettyviä, mutta vettyvät hitaammin, kuin tavalliset Eps-levyt.
Tietysti pitää kirjoittaa niistä tuotteista, jotka tuntee ja olisikin varsin mielenkiintoista, kun perusteltuja tuotetietoja saataisiin myös muilta edustajilta, niin selviäisi moni asia palstaa lukeville maallikoillekin.
Palstaa voisi ehkä laajentaa osiolla, kysy asiantuntija vastaa? Jossa annettaisiin mahdollisuus vastata aiheeseen perustellen kaikille valmistajille.
Tietysti se nytkin mahdollista, mutta asiasta pitäisi varmasti tiedottaa valmistajille ja maahantuojille.
Saattaa kuitenkin palstan aiheet olla niin laajat, ettei käytännössä onnistu.
On kuitenkin päivänselvää, että tuotteen edustaja useasti on paneutunut tuotteen toimintaan parhaiten ja asiat ovat usein niin konstikkaita, ettei yleisinsinööri pysty näihin vastaamaan.
En nyt muista mikä Hilly Manin remontin laajuus on, mutta ainakin asentamalla Fuktisol levy ulkopuolelle, kuivuu koko Kapillaariongelma ulospäin, myös rivinteerauksesta.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Ei ole tiedossani
Ei ole tiedossani, mutta selvitän tehtaalta, kun arkipäivät koittaa.
Kapillaarisuus ym. testejä, joita tyyppihyväksynnässä vaaditaan on ainakin tiedossani.
Käytännössä olen nähnyt n. 10 vuotta vanhoja rakenteita laajennuksen yhteydessä avettuna, eikä paino ole muuttunut miksikään.
Rakenteellisesti ajateltuna, mikäli upotettaisiin veden alle vedenpaineeseen, käyttäytyy varmasti samoin kuin muutkin turvotetut Eps-levyt.
Ohjeiden mukaisesti käytettynä, levy ei altistu vedenpaineeseen, vaan sen tehtävä perustuu vedenpaineen purkamiseen.
Harvemmalla rakenteella on myös paremmat kuivumisominaisuudet, kuin tiiviimmällä.
Salaojittavat lämmöneristeet ja suulakepuristetut levyt poikkeavat rakenteellisesti malkoisesti, sekä niiden käyttötarkoitus harvemmin kilpailee keskenään.
Jos välttämättä halutaan vertailla tuotteita keskenään, on suulakepuristettujen levyjen eduksi laskettava moninkertainen kuormituksen kestävyys. Salaojittavien lämmöneristeiden ylivoimatekijä taas on vesihöyrynläpäisykyky.
Oikein rakennettuna on nykyaikaisten Eps-levyjenkin vettyminen varsin vaatimatonta luokkaa.
Yksi tuote kivivillalevyt on nykyisin harvemmin käytetty tuote maanalaisissa rakenteissa, mutta oikein asennettuna varsin toimiva, minkä olen myös käytännössä havainnut.
Kapillaarisuus ym. testejä, joita tyyppihyväksynnässä vaaditaan on ainakin tiedossani.
Käytännössä olen nähnyt n. 10 vuotta vanhoja rakenteita laajennuksen yhteydessä avettuna, eikä paino ole muuttunut miksikään.
Rakenteellisesti ajateltuna, mikäli upotettaisiin veden alle vedenpaineeseen, käyttäytyy varmasti samoin kuin muutkin turvotetut Eps-levyt.
Ohjeiden mukaisesti käytettynä, levy ei altistu vedenpaineeseen, vaan sen tehtävä perustuu vedenpaineen purkamiseen.
Harvemmalla rakenteella on myös paremmat kuivumisominaisuudet, kuin tiiviimmällä.
Salaojittavat lämmöneristeet ja suulakepuristetut levyt poikkeavat rakenteellisesti malkoisesti, sekä niiden käyttötarkoitus harvemmin kilpailee keskenään.
Jos välttämättä halutaan vertailla tuotteita keskenään, on suulakepuristettujen levyjen eduksi laskettava moninkertainen kuormituksen kestävyys. Salaojittavien lämmöneristeiden ylivoimatekijä taas on vesihöyrynläpäisykyky.
Oikein rakennettuna on nykyaikaisten Eps-levyjenkin vettyminen varsin vaatimatonta luokkaa.
Yksi tuote kivivillalevyt on nykyisin harvemmin käytetty tuote maanalaisissa rakenteissa, mutta oikein asennettuna varsin toimiva, minkä olen myös käytännössä havainnut.
Re: Veden imeytymiseen tarvitaan paine
Tämä olisikin hyvä idea. Monilla foorumeilla onkin erillinen Yrityskanava, jossa alifoorumeilla voit olla suoraan yhteydessä kyseisiin yrityksiin ja kysellä heidän tuotteistaan ja palveluistaan. Näin myös sivuston ylläpitäjä hyötyisi jotain vaivannäöstään, koska kyllä minusta moisesta mainostamisesta kuuluisi jokunen ropo myös ylläpitäjälle.Matti Alander kirjoitti: Palstaa voisi ehkä laajentaa osiolla, kysy asiantuntija vastaa? Jossa annettaisiin mahdollisuus vastata aiheeseen perustellen kaikille valmistajille.
Re: Ei ole tiedossani
Eivätkös ne nimenomaan kilpaile juurikin keskenään, sillä kyllä kellariremontin tekijä yleensä jompaan kumpaan päätyy?Matti Alander kirjoitti: niiden käyttötarkoitus harvemmin kilpailee keskenään.