Taas kerran: vesikeskuslämmityksen paineet

[Oppes]

Minä sanoin että tulin teoriassa siihen tulokseen että pienellä esitäyttöpaineella suurempi vesimäärä saadaan käyttöön. En voi sille mitään jos automaattiset ilmanpoistajat ei sitä siedä. Mistä verkostoon muuten ilmaa tulee jos se on tiivis ja vettä ei lisätä.

Tuossa pumpun sijoituksessa on juri tuo että lämminvesikattila ei kestä suurta painetta tai sellaisen hinta tulisi kalliiksi. Kuumaa vettä pumppaamalla 1,5 barin kattilasta saadaan helposti vesi kiertämään vaikka 100 metrin korkeudella patterissa. Miten se tehtäisiin paluupumppauksella?
Mulla on esimerkki eräästä kunnallisesta hake kaukolämpölaitoksesta. Siinä kattila toimii 110 asteen lämpötilassa. Teho on 400 - 2800 kw. Lämmitysverkosto toimii kuumaa vettä pumpaamalla. Korkeimassa lämmityskohteesa n kilometrin päässä on paineanturi ja se ohjaa taajuusmuutajalla toimivaa pumppua että paine siellä on tarpeeksi suuri. Se ottaa huomioon myös muutokset virtausvastuksista eli kuristuksista kaikkialla verkostosta. Kattilan paineella ei ole mitään tekemistä verkoston kanssa vaikka kattilavesi siellä kiertääkin. Kiertoveden lämpötila säädetään ulkoilman lämpötilan mukaan. Nyt talvella se on suunnilleen 100.

[Maatilallinen]

Minä sanoin että tulin teoriassa siihen tulokseen että pienellä esitäyttöpaineella suurempi vesimäärä saadaan käyttöön. En voi sille mitään jos automaattiset ilmanpoistajat ei sitä siedä. Mistä verkostoon muuten ilmaa tulee jos se on tiivis ja vettä ei lisätä.

Eipä sitä ilmaa mistään tule, itsekään en ole joutunut pattereita ilmailemaan kummassakaan talossa käytännössä ollenkaan, tässä missä on alajakoinen verkosto, ilmasin aikoinaan yhden kerran ja sillä ilmauksella on menty siitä asti, 5 vuotta ainakin. Varaajakin ollut tyhjänä pari kertaa jne... mutta kun laittaa oikeat hanat kiinni niin ei pääse ilmaa patteriin.

Jos verkostossa on yksikin automaattinen ilmakello niin käytännössä se paisarin esipaineen laskeminen alle verkoston staattisen paineen ei kannata. Jos automaattisia ilmakelloja ei ole yhtään niin sitten se saattaa toimia kunhan ilmaruuveja ei avaa alipaineen aikana, kuitenkin pitää seurata etteivät pumput ala kavitoimaan.

Tuossa pumpun sijoituksessa on juri tuo että lämminvesikattila ei kestä suurta painetta tai sellaisen hinta tulisi kalliiksi. Kuumaa vettä pumppaamalla 1,5 barin kattilasta saadaan helposti vesi kiertämään vaikka 100 metrin korkeudella patterissa. Miten se tehtäisiin paluupumppauksella?

Juu, jos kattilan suurin sallittu käyttöpaine on 1,5bar ja ylin patteri 100 metrin korkeudella niin täytyy käyttää menopumppausta ja paineenpito- tai alennusventtiiliä tms. paluupuolella.

Paluupumppauksella tosiaan kattilan suurin sallittu käyttöpaine paukkuu komeasti yli, kattilassa olisi silloin ainakin 10bar painetta. Pumpun kavitointia ei kuitenkaan esiintyisi.

Mulla on esimerkki eräästä kunnallisesta hake kaukolämpölaitoksesta. Siinä kattila toimii 110 asteen lämpötilassa. Teho on 400 - 2800 kw. Lämmitysverkosto toimii kuumaa vettä pumpaamalla. Korkeimassa lämmityskohteesa n kilometrin päässä on paineanturi ja se ohjaa taajuusmuutajalla toimivaa pumppua että paine siellä on tarpeeksi suuri. Se ottaa huomioon myös muutokset virtausvastuksista eli kuristuksista kaikkialla verkostosta. Kattilan paineella ei ole mitään tekemistä verkoston kanssa vaikka kattilavesi siellä kiertääkin. Kiertoveden lämpötila säädetään ulkoilman lämpötilan mukaan. Nyt talvella se on suunnilleen 100.

Tuleeko tässä verkostossa vastaan tilannetta missä paineenpitojärjestelmällä pidettävä verkoston keskipaine ei riitä maaston korkeuseroista johtuen pitämään ylipainetta joka puolella verkostoa? Menopaine lämpölaitokselta lienee kattilan suurinta sallittua käyttöpainetta korkeampi, jolloin täytyy käyttää menopumppausta.

Pudotetaanko painetta ennen kattilaa jonkinlaisella kuristusventtiilillä?

[petej]

Noita isompia kattiloita saa joiltain valmistajilta käsittääkseni myös 10bar versioina,ainakin Aritermillä biokattiloita oli 10bar versiona.
Yleisestihän ne lienee 4 bar maksimikäyttöpaineista ylöspäin.

[Oppes]

Kyselin lisää tietoja siitä kaukoläpökattilasta. Rakennepaine on 10 bar mutta poltettaessa käytetän vain 2 bar painetta. Lämpötila kun on maksimissaan 115 astetta. Pumpulla lisätään lähtevän putken paine n. 5 bar. Se vaihtelee jonkin verran. Kattila ei ole järjestelmän alimmassa kohdassa ja siellä maksimi on 7 bar luokkaa. Kattilan painetta ei tarvitse kovin paljon vahtia kun toleranssia on paljon. Paisunta on tasapaineisella säiliöllä. Se tarvitsee paineilman jolla kaasun paine pidetään vakiona veden määrästä riipumatta.
Tätä vettä ei kierrätetä pattereissa vaan välissä on aina lämmönvaihdin. Näissäkin nykyisin pumpataan kuumaa vettä.

[alspe]

Kysyn minäkin tässä, onko paineet/veden määrä OK kun kattila kuumana, kierto pumpun ykkösellä kattilan painemittarin mukaan noin 1-1,2 bar. Pannu kellarissa 150l vesitilavuus, ei erillistä varaajaa ja pallopaisari pannun kyljessä. Onko tuo paine 1 bar yli ilmanpaineen eli 2 bar ja siten vinttikerroksessa on noin 1bar tai vähän päälle kun korkeusero tuskin on ihan 10 metriä?

[Arveccio]

Noista paisunnoista omia kokemuksia senverran että meillä on ollut 150L, 150L + 50L, 150L + 50L + 15L ja tällähetkellä 150L + 150L. Varaajaa 2000L. paineet 40C -> 0,9bar, 95C -> 1,5 bar. Sillon kun oli varaajaa vielä 1500L ja paisunta 150L niin paine heitteli paljon enemmän kuin nyt. Eli kannattaa vaan raakasti ylimitottaa paisunta vaikkapa parilla eri astialla niin jos toisesta alkaa kalvo vuotamaan niin on kuitenkin vielä se toisen paisunnan tilavuus käytettävissä eikä tartte jouluaattona klo 23:30 soittaa sitä putkimiestä vaihtamaan ainokaista astiaa ehjään.