Runkopuiden väleistä

[Lepistö-50]

Tervehdys,

Rekisteröidyin mainiolta vaikuttavalle foorumille kysyäkseni seuraavaa asiaa teiltä, joilla on olleet nuo seinät auki.

Olen laittamassa korvausilmaventtiileitä keskikerrokseen. Tarkoitus oli laittaa yksi olohuoneeseen ja yksi perimmäiseen huoneeseen (tulevat näin ollen vastakkaisille puolille taloa toisiaan vastatusten), ikkunoiden yläpuolelle. Paras tietenkin olisi, että saisin venttiilit keskelle ikkunaa. Mutta en ole laisinkaan varma miten on RMT:ssä tyypillisesti laitettu pystyt runkopuut ikkunoiden kohdalla.

Eli mitä todennäköisimmin ikkunan vieressä molemmin puolin on pystyt parrut. Varmaankin ikkunan ylä- ja alapuolella menee vaakaparrut, arviolta pari tuumaa, joten liian alas ei venttiilin putkea kannata yrittää.
Mutta miten mahtaa olla ikkunan yläpuoli "parrutettu", onko välissä kaksi (kapeampi ikkuna) / kolme (leveämpi ikkuna) pystypuuta suurinpiirtein tasan jaettuna? Vai onko ikkunan keskellä yksi ainokainen parru? Vai olisiko ne puuta säästääkseen jätetty kokonaan parruttamatta?

Miltä mahtaa olla teillä seinät vinolaudoituksen alla näyttäneet? Itse en ole koskaan niin syvälle kurkistanut.

Kiitos paljon vastaajille!

[maanma]

Voin vasta vain omien kokemusten perusteella. Tasajaolla on päällisetkin useinmiten tehty. Mutta jos jako ei mene tasan niin se on aika paljon timpurista ja tapauksesta kiinni.

Ikkunan karmit on yleensä naulattu joka sivulta vähintään kolmella naulalla ikkunapenkkiin, joka tukeutuu runkoon. Ikkunapenkin ja karmin väli on meillä ollut 8-10mm. Tuo väli on usein paikka, josta "ikkunat" vuotaa. Ennen tuohon laitettiin pellavarivettä tai muuta kuitufyllinkiä.

Fyllingin puute/ilmavuoto aiheuttaa pahaa kondenssia, koska monasti patterit ovat juuri tuossa vuotokohdan alapuolella. Näin ikkunapenkit lahoaa, jos siis tippapellit on kunnossa.

Kun rakenteita avaa niin tuo kannattaa aina ekana tarkastaa ja korjata tarvittaessa. Ikkunapenkin korjaukseen kannattaa kuitenkin varautua.

[Lepistö-50]

En vaan millään osaa sanoa kummin se yläpuoli olisi ollut järkevämpi tehdä tuollaiseen 110cm leveään ikkuna-aukkoon; laittaako yksi pystypuu keskelle kohtaan 55cm vaiko kaksi puuta tasaisella jaolla (jolloin tosin puiden väliksi jäisi vain n. 35cm). Ensimmäinen olisi minun kannaltani pahempi, koska silloin en voisi laittaa tuuletusreikää keskelle.

Leveämmässä ikkunassa, 160cm, tilanne on sama - toisella vaihtoehdolla eli kahdella puulla keskikohta jää pelkälle purulle ja runkopuut jää keskikohdasta sivuun: parrut n. 55cm kummaltakin laidalta. Kolmen parrun tapauksessa se keskimmäinen lienee keskellä ikkunaa (80cm) ja muut kohdissa 40cm ja 120cm toiselta laidalta mitattuna.

Jos vaan muillakin olisi kertoa miltä ne seinät näytti avattuna niin olisin kiitollinen.

Ikkunat on vaihdettu uusiin jokunen vuosi sitten, mutta en usko runkopuita siirrellyn (vai sanooko joku mitat nähdessään jotain muuta?). Ja tiivisteenä raoissa on käytetty, mitäs muuta kuin, uretaanivaahtoa. En usko, että siellä ilmavuotoja on - ei ainakaan kädellä tunne.

[Lepistö-50]

Sanokaa vaan jos tiedätte miten teidän taloonne on tehty runkopuut ikkunoiden päälle. Vaikka olisikin ihan sitten timpurista kiinni niin saisin kuitenkin kuulla muidenkin versioita.

Pekka Huhta ja Oto ovat lukemani perusteella nähneet elämässä paljon, joten olisiko teillä tähän mitään? Ja pahoittelut niille lukemattomille muille, joita en nimeltä huomannut mainita

[Siporex]

Sitähän voi koittaa koputtelemalla selvittää missä kohtaa ne juoksut menee. (Ääni muuttuu kun takana on tyhjää taikka koolausta)

Ja jos sillä lailla ei selviä, niin ohuella naulalla (helpompi paikata pienikokoiset ylimääräiset reiät) sisäpuolelta läpi, aloittaen siitä kohtaa mihin venttiilin haluaisi. Jos hulahtaa "tyhjään" niin siinä ei pitäisi olla pystyjuoksua.

[maanma]

Ai niin koolinkitunnistin auttaa asiassa.

Tyypillisesti tapetin/huokolevyn takana on 25-30mm poikkilaudoitus, joten tuo naulatunnistus vaatii ainakin riittävän pitkän naulan.

[Hower]

joten tuo naulatunnistus vaatii ainakin riittävän pitkän naulan.

Ohuella poranterällä poraamalla saa ehkä paremman tuntuman...

[Toppo]

Mä olen tutkaillut runkopuiden paikkoja vahvalla magneetilla. Tällanen "köyhänmiehen koolinkitutka" löytyy ainakin vanhasta tietokoneen kovalevystä.. Sellasella löysin mm. juuri eilen uuden kylppärin seinän takaa - siis laatan, laastin ja vesieristeiden läpi - pienikantaiset ek-gyproc -ruuvit vaivatta kaappien asennusta varten..

[Pekka Huhta]

Ihmettelisin jos joku ois 35 cm jaolla laittanut ne puut, enempi ne on aikanaan ollut leveitä kun kapeita ne koolausvälit. Ja kun joka talo on omin käsin "ihan omista päreistä laadittu" niin siinä ei paljon naapurinkaan talon tarkastelu auta.

Mutta arvaus on ennemmin harvaa kun tiheetä jaotusta. Jos nyt itse rupeisin koolingin paikkaa etsimään työmaalla ilman että on mitään kaupasta ostettuja häksättimiä tarjolla niin kai se olisi viiden millin pora ja reikiä seinään vaakasuoraan parin sentin välein. Joskus olen tylysti porannut isomman tuumaisen reiän niin että pääsee vähän sormikopelolla koleilemaan että onko siellä purua vai tyhjää, sitä ei pikkuterällä hoksaa.

Jos talossa on pinkopahvit niin on helppo homma tehdä pikku viilto josta pääsee kattelemaan paffien alle ja etsimään sitä naulankantojen riviä. Haltexiin ei oikeen henno tehdä semmosta reikää ihan ens kummassa.

Paras arvaus ois laittaa kumpaankin se venttiili jompaankumpaan reunaan ikkunan viertä pitkin nousevan pystyjuoksun viereen. Siinä on kaikkein pienin todennäköisyys osua toiseen koolinkiin. Keskellä et voi koskaan tietää.

Pekka

[0201]

Vaakaverhoilulaudasta ulkopuolelta jos on näkyvissä naulankantoja koholla (useimmin kitattu, maalattu piiloon) pystyrivisesti. Näin ei tietenkään saa tarkkaa tietoa, mutta suuntaa-antavaa linjoista. Naulat pyritään vasaroimaan/ampuun kooleihin oli ulkopuolinen vinolauta alla tai ei.(jos siis pelkästäään vaakaverhoilu) Niin ja koolinkivälit voi olla mitä sattuu, on tullut tässä omakohtaisesti todettua. Itselläni oli vaihdettujen pääruutujen ylävaakakoolingin keskellä pystykoolinki reunojen lisäksi ja yläpohjasta saattaa pystylinjat sitten muuttua(sitovampi?).

[Oto Hascak]

Ihmettelisin jos joku ois 35 cm jaolla laittanut ne puut, enempi ne on aikanaan ollut leveitä kun kapeita ne koolausvälit. Ja kun joka talo on omin käsin "ihan omista päreistä laadittu" niin siinä ei paljon naapurinkaan talon tarkastelu auta.

Komppaan.

Aika vähän on toistaiseksi tullut rintamamiestaloja ja eritoten niiden runkoja pideltyä eli hirsi on tutumpi osa-alue täällä. Mutta vanhassa talossa on pääsääntöisesti niskat, koolingit ja kattotuolit aika pitkillä väleillä eli harvemmin niitä on tiuhaan laitettu. Poikkeuksia tosin löytyy, ettei elämä ihan tylsäksi kävisi. Noita pirulaisia on melkein yhtä paljon erilaisia kuin oli aikanaan timpureitakin. Joka pirtissä on enemmän tai vähemmän sovellettu aikanaan niitä omia ideoita eli omia yksilöitänsä ovat kaikki. Henkimaailman hommia!

Ei muuta kuin koputtelemaan, porailemaan jne. Välttämättä huono "koolinkitutka" ei ole pitkä ruuvikaan, jossa kierteitä ei ole kuin aivan kärjessä. Kun kiereitä ei ole kuin pari senttiä kärjessä, niin veto loppuu pintaverhouksen ja vaaka-/vinolaudoituksen jälkeen. Purussa kärki ei enään ruuvia vedä mukanaan.

[Lepistö-50]

Mojovat kiitokset kaikille vastaajille! Katotaan vaan niin siinä keskellähän se koolinki takuulla on. Ei auta kun yrittää nätisti tutkia vaikka tuolla ruuvi-idealla mistä se löytyisi. "Köyhänmiehen koolinkitutka" oli kaikista vinkein idea - ei taida olla vaan jäänyt yhtään kovoa kuljeskelemaan hyllyihin.

Seinässä on lastulevy-pinkopahvi-vinolauta rakenne, joten naulalla ei välttämättä jäykempituntoinen erota onko siellä koolinki takana vai ei.

Täytyy kirjoittaa oliko keskellä vai ei kunhan pääsen tutkimaan...

[jonin]

Jos ikkuna on sivuseinällä ja yläkerran sivu-ullakko on auki niin seinän pystykoolingit lienevät näkyvissä. Niitä laskemalla ja mittailemalla saa käsityksen ikkunan yläpuolisista rakenteista.