Suojasää ei siis itsessään kasvata lumikuormaa (lumen tiheyttä kylläkin useimmiten), mutta jos suojasäällä sataa, niin katolla oleva lumen vesiarvo eli lumikuorma kasvaa. Tiheämpi lumi saattaa esim. lapiossa vaikuttaa painavammalta, koska tiheämpää lunta mahtuu lapiolliseen suurempi määrä, mutta katon lumikuorma riippuu katolla olevan lumen määrästä (lumen vesiarvosta), ei lumen tiheydestä.
Ää! Kun lakaisen B-rapun portaat lumesta kevyellä pakkasella 5 sentin kerroksen, se menee harjan edellä humps vaan. Mutta auta armias jos olen jättänyt edellisenä päivänä lakaisematta ja iskee suoja, niin johan menee nuhjusti.
Ja eilisen suojasäällä tuli katolta lumet rohisten alas, vaikkei taatusti satanut koko päivänä. "Lisääntyneen tiheydenkö" takia se lumi katolta rojahti?
Emmiä ymmärrä, maalaisjärki sanoo että suojasäällä lumeen sitoutuisi ilmasta kosteutta tai jotain..
Jumalauta, saunan takana on tilaa!
Ensi kesänä teen sinne kasvimaan.
Myös lumen keskinäiset kitkaominaisuudet muuttuvat, kun lumeen tulee vettä. Vesi sitoo lumihiutaleita yhteen ja lumen hiutalerakenne muuttuu toisenlaiseksi, jolloin hiutaleet menevät tiukempaan ja hiutaleet kiinnittyvät kovemmin toisiinsa. Juuri tästä syystä suojasäällä saa tehtyä lumipalloja ja pakkasella ei. Pakkasella hiutaleet soljuvat toistensa lomitse ja toisaalta myös kitka portaiden ja lumen välissä on pieni. Kun mennään plussalle, ei moista enää tapahdukaan, vaan lumi tarraa kiinni kaikkeen. Myös siihen portaaseen, itseensä ja yleensä vielä harjaankin. Lumimäärä on sama, mutta sen siirtäminen vaatii kitkan vuoksi enemmän voimaa. Paino taas jouhtuu tuosta tiheydestä. Yhteen lapioon menee suojasäällä enemmän lunta, koska hiutaleet ovat lähempänä toisiaan.
Ja minkä takia lumet tulee alas niin tämä johtuu enemmänkin ymmärtääkseni siitä, että suojalumen vesi päätyy painovoiman avustuksella katon pinnalle ja toimii siellä öljyn tavoin liukasteena. Sileä pelti ja vesi ovat lopuksi liikaa jopa suojalumelle ja lumivalli murtuu heikoimmasta kohdastaan ja tulee alas veden toimiessa liukasteena. Tiili tai huopakatoltahan lumi harvemmin tulee alas koska vesipatsas ei muodostu riittävän suureksi, jotta se merkittävästi muuttaisi lumen ja katon välistä kitkaa. Lisäksi suojalumen kitka alustaansa on yleensä suurempi kuin pakkaslumen, joten huopa ja tiilikatolle lumi tarraa kiinni kuin kylmä kaurapuuro kattilanpohjaan.
Pääsääntöisesti suojalumen kosteus tulee lumen omasta sulamisesta ja sen kosteus on näin ollen huomattavasti ilmaa suurempi. Näin ollen vesihöyryn suunta on pikemminkin vastakkainen. Eli lumesta ilmaan.
Ja kun nyt joku kuitenkin alkaa napisemaan, että ei se nyt ihan noin mene, niin tämä on totta. Tässä on nyt yritetty tehdä mahdollisimman yksinkertaistettu selitys, ilman että mukaan sotketaan hiutaletasolla tapahtuvia faasimuutoksia ja em. ilmiön aiheuttamia jään kristallirakenteen muutoksia.
