Toja-levyn poisto, jotain tilalle lattian ja seinän väliin?

[puni]

Projektina on toja-levyn poisto teknisen tilan seinistä. Levy on ajansaatossa varmaan kerännyt kosteutta ja on varsinkin alaosastaan hyvinkin kaukana alkuperäisestä oloasustaan. Tähän menessä kaikki purettu on kuitenkin ollut kuivaa.

Kysymyksiä herättää lähinnä se, että lattialaatta sekä kyseisen tilan sekä saunan erottava väliseinä on tehty tojalevyä vasten, joten kun tojaa repii pois, jää lattian/väliseinän ja ulkoseinän väliin n.5cm rako. Tilalle tulee rivinteeraus valmisharkoilla (hb-priima tms), lattiaan tasoite, lattialämmitys ja laatat. Lattiaa ei näillä näkymin olla piikkaamassa pois/tekemässä uudelleen, ainoastaan tasoittamassa epätasaisuudet.

Lattian ja seinän välinen rako:
a) jättää auki kokonaan rivinteerauksen taakse?
b) valaa lähes umpeen seinään saakka, väliin joku irroituskaistale)
c) tukkia jollain muulla

Väliseinän ja ulkoseinän välinen rako, levyhän jatkaa matkaansa väliseinän toiselle puolelle. Saunan puolelle on edessä sama urakka seuraavien vuosien sisällä joten ihan maailmantappiin asti pysyvää ratkaisua tähän ei ehkä tarvita?
a) Antaa olla, miettii uudestaan kun saunan puolta laitellaan
b) esim uretaania

Ohessa vielä silmiähivelevän yksityiskohtainen tekninen piirros aihetta selventämään.

Mielipiteistä kiittäen,
puni

[pvalila]

Lattialämmitys ei noin vain vanhaan kellarinlattiaan laitetuna ole vättämättä järkevä eikä ede turvallinen ratkaisu.

Lattioiden lämmittäminen kiihdyttää kosteuden nousua maaperästä betonilaattaan ja toisaalta lämpöä valuu aivan hillittömästi maaperään, jos mitään lämpöeristeitä ei talon alla ole.

Lämmönhukkaa voi rajoittaa sillä, että lämmittää lattiaa vain kulkuteiden kohdalta ja ainoastaan sen verran, kuin mukavuus jalan alla vaatii: varsinainen sisäilman lämmitys hoidetaan sitten jollain muulla tavalla.

Kosteuden nousun kanssa betonilaatta tulee kyllä toimeen kunhan vain talon isäntä ei hölmöyttään estä kosteuden siirtymistä laatasta sisäilmaan.

Jos laitat laatoituksen alle vesieristeen, jonka tarkoitus on estää betonilaatan kastuminen suihkuvesien tms. takia niin samalla tukit sen tien, jonka kautta betonilaatta on pystynyt pitämään itsensä kuivana alhaalta tulevasta kosteuskuormasta huolimatta.

Nykymääräykset on tehty taloille, joiden alapohja on rakennettu niinikään nykymääräysten mukaisesti. Jos talosi alla ei ole kapillaarikatkoa, niin sinun on tehtävä kompromissi nykymääräysten ja järjenkäytön välillä.

*************************

Eräs kompromissi on siis jättää kosteuseristeet pois lattiasta, laatoittaa saumat vanhanaikaisella hengittävällä laastilla (nykylaastit eivät hengitä , mutta esim. Kiillon peruslaasti on hengittävä jos siihen ei laita erikseen pullosta saumavahvistetta) ja kerätä suihkuvedet talteen suihkualtaalla. Suihkualtaan ansiosta lattia ei koskaan ole erityisen kuiva ja toisaalta jos siinä on vielä kevyt lämmitys niin äkkiähän satunnaiset vesipisarat lattialta kuivuvat (kun vielä asianmukaisesta ilmanvaihdostakin on huolehdittu).

Sama juttu pätee tietenkin myös suihkun seiniin, mutta jos sinulle tulee seiniin uudet rivinteeraukset niin tuuletettu ilmarako tarjoaa kosteudelle toisen poistumistien eli vesieriste laattojen takana suihkun kohdalla on ihan ok.

Suihkukaappi on kosteusteknisesti loistava vaihtoehto, mutta ainakin minä inhoan halpoja ja pieniä sellaisia: isot luksusmallit ovat sitten toinen juttu, niissähän on höyrysaunat yms. lelut mukana.

**********************

Juu, tiedän, sinä kysyit seinistä, et lattiasta. Maan alle jääviin seiniin pätee sama juttu, sun pitää miettiä, minne se maaperästä betoniin tuleva kosteus pääsee poistumaan. Ja selvyyden vuoksi: salaojat eivät kuulu tähän juttuun millään tavalla. Vaikka salaojat olisivat kuinka hyvät ja pohjavesi vaikka kuinka matalalla, normaali maaperä on silti aina märkää: kapillaarinen kosteudennousu pystyy vetämään kosteutta ylös hyvinkin syvältä.

Eli toki voit laittaa uretaania sinne seinärakenteisiin, mutta muista, että sen levyn läpi ei maaperän kosteus poistu enää minnekään: sulla pitää olla vaikka ilmarako levyn ja uretaanin välissä ja sitten pitää vielä olla mietittynä, kuinka se ilmarako sitten vielä tuulettuu.

Tekniseen tilaan saattaa liittyä sitten vielä joitakin palomääräysjuttuja, nekin kannattaa huomioida, kun eristemateriaaleja sinne valitsee. Tilaan tulee luultavasti hormi ja vaikka et sinne nyt esim. puukattilaa halua niin kuka tietää kuinka mieli vuosien kuluessa (ja energianhintojen noustessa) muuttuu.

[puni]

Kiitos kommenteista. Tarkennetaan sen verran vielä että teknisessä tilassa ei ole muuta teknistä kuin 200l lämminvesivaraaja sekä veden ja sähkön sisääntulo. Tilasta on purettu vanha 3m3 lämminvesivaraaja asbestieristeineen ja vapautunut tila oli tarkoitus hyödyntää pyykkikoneelle yms. kodinhoitoromppeelle, varsinaistä märkätilaa tuosta ei tule. Lattiakaivo löytyy ennestään.

Tuota uretaania ei ollut siis tarkoitus laittaa levyinä seinälle vaan tuohon väliseinän päädyn ja ulkoseinän väliiin peittämään tuo jäljelle jäävä tojalevy joka jatkuu seinän toiselle puolelle. Jos siitä siis on hyötyä.

Lattialaatan ja seinän väliin jäävä 5cm rako tuntuu ehkä hieman isolta, toisaalta se jää rivinteerauksen taakse, joten jospa se auttaisi kuivumisessa? Lattialämmitys tulee peittämään n.1/3 lattiasta eli käytännössä kulkuväylän ja "työskentelyalueen". Lattian vedeneristäminen on käynyt mielessä jos varaaja tai pyykkikone sattuisi päästämään vedet lattialle, tosin riittäisiköhän vaan että kaadot ovat kunnossa lattiakaivolle?

[tessu]

Tätä kun luin niin sittenhän tuo isäukkokin teki aikoinaan joteskin oikein?
Ei laittanu mitään eristeitä seiniin vaan ilmarako levyn taaksee eikä saunatilaan tullu kans mitään turhia eristeitä muutakuin uuteen valiseinään!
Jotain hyvääkin sentään vissiin tiedossa? no ok työtilassa on kyllä styroxi levyn takana mutta se ei taida siellä paljoa edes kostua ja vintilläkin pelkäsin että se olis laittanu eristeen kattoon kiinni ,mutta TAAS yllätys siellä onkin vaan pelkkä levy kattotuoleissa kiinni että ei ole sekään suteen aivan tehty!
Kannatti siin katsoa ite mitä sieltä löytyy tai täs tapauksessa ei löydy heeh

[pedu]

Meillä oli/on vastaava tilanne, tosin väliseinän minkä takaa tojalevy meni purin pois ja muurasin uudelleen jo ihan pesuhuoneen seinän suoruuden vuoksi.

-Itse purin tojalevy+jälkeenpäin laitetut styroxi+paneloinin pois takkahuoneesta ja sen jälkeen huone oli tuossa tilassa lähes vuoden. Siinä aikana suoritin radon mittauksen ja seurailin muutenkin huonetta. Radon mittaus oli alle normien, vaikka rako oli auki lattian ja seinän välissä vanhan tojalevyn paikkeilla, hyvä niin.

-Samalla tein parin metrin "testikaistan", jolloin täytin tuon lattian ja seinän välisen raon lattialaatan puoleen väliin asti halppisuretaanilla. Sitten seurailin vuoden, kun raossa oleva maa ja perusmuuri kuivi (ja maakosteuden haju oli vähän aikaa, n.1kk) selvästi huonetilaan ja uretaani ei vettynyt, ainkaan silmämääräisesti. Tämän jälkeen otin tuon uretaanin sieltä täältä pois ja totesin, että maa on kosteampaa tuolta uretaanin kohdalta.

Tämän jälkeen päätin, että muuraan rivinteerauksen hb-priimasta ja päätin myös, että täytän yllä mainitun raon alaosan uretaanilla n. valun puoleenväliin. Huom.meillä oli yllätykseks 5cm styroxi lattian alla, jonka alapuolella oli (valitettavasti?) muovi maatavasten. Perusmuurin toisella puolella viisi vuotta sitten laitettu nappulalevy.

Täytin siis raon uretaanilla ja tämän jälkeen muurasin ensimäiset kaksi kerrosta priimaa (60cm) ja täytin tuon raon sähköputkivetojen jälkeen 8-20 lecasoralla.
Sitten laitoin kokeneen rakennusinsinöörin ehdotuksesta kivivillan 7cm koko alalle eristystä lisäämään.

-Päätin sitten taas uteliaisuuttani seurata tuota seinää ja nyt olen havainnut n.2kk villan laiton jälkeen, että vesihoyry tiivistyy villan taakse perusmuurissa olevan pien sisäpintaan. Eli villan taus on käsin kosketeltavan märkä, paitsi niiltä pieniltä aloilta missä ei ole pikeä. Ja mittari näyttäisi, että tuon pien pinta on n.2-4astetta lämmön puolella. Joten villat saavat lähteä, koska tuskin tilanne muuttuu radikaalisti, kun teen rivinteerauksen valmiiksi...?

-Ja jos et ole jo mitannut, niin kannattaa mitata perusmuurin seinän suoruus. Meillä oli alaosassa tojalevyn verran rakoa laatan ja seinän välissä, mutta ylä osassa tulee olemaan n.20cm kun rivinteeraus valmistuu. Onpahan ilmaa eristämässä.

-Pitkä sepostus, mutta tiivistettynä: Itse laittaisin uretaanin tojalevyn jättämään rakoon lattiaan, koska rivinteerausta ei tuolle kohdalle kannata edes laittaa. Sitten jos kerran aikoo jatkaa rivinteerausta tuon väliseinän toiselta puolelta joskus, niin tukkisin kivivillalla tms. väliaikaisesti tuon väliseinän päädyssä olevan raon, jos väliseinä ei tukeudu tojalevyyn. Sitten aikaan jatkaisin rivinteerausta.

[juha_a]

Saunan ja kylpyhuoneen väliseinän ja sokkelin välissä oleva 70mm Tojax (kuiva) pitäisi vielä piikata pois. Kannattaako rako jättää tyhjäksi kun saunan puolelle väliseinään tulee höyrynsulku ja kylpyhuoneeseen vesieriste? Olisiko raosta hyötyä väliseinään mahdollisesti nousevan kosteuden poistossa vaikka se on tuulettumaton vai toimiiko rako vain kodenssiveden kerääjänä? Ulkopuolelta eristämättömästä sokkelista 50 senttiä on maan päällä.

[Matti Alander]

Monia pähkäilyjä ja monimutkaisia kokeiluja näyttäisi syntyvän. Aina paras ratkaisu on lämmöneristys ulkopuolella, jolloin betonirakenteiden lämpötila kohoaa, eikä kondenssiongelmia synny. Mitä paksumpi on eristyskerros ulkopuolella sen parempi. Samoin on lattiassa toimivin rakenne.
Ulkopuolinen lämmöneristys säästää myös sisätilaa, ongelmana voi olla oudon näköiset mittasuhteet talon lautarakenteiden kanssa. Kuitenkin vieläkin vanhemmissa taloissa on sokkeli usein taloa leveämpi ja puisella tippalistalla koristeltu, eikä välttämättä pahalta näytä.
Kivivilla rivinteerauksen välissä on hyvä kombromissi, kunhan jätetään esim. 300 mm alhaalta eristämättä ja rivinteeraus tehdään hyvin ilmatiiviiksi.
Näin alhaalta saadaan lämmittämällä työnnettyä kapillaarikosteus ulos läpi salaojittavan hengittävän eristeen.
Mikäli maaperä on hyvin kapillaarista anturan alla voidaa kuivumista ulospäin tehostaa tupla kerroksella 200 mm salaojittavaa lämmöneristettä.