jarkkis kirjoitti:Itseasiassa tässä ei kai kukaan ole sitä varaavaa takkaa kylmän mökin lämmittäjäksi tyrkyttänytkään,asiat vaan tuppaa välillä sotkeentumaan kun on monenlaista mielipidettä ,näkemystä ja asiaa käsittelyssä.
Koska tässä nyt kuitenkin on vatuloitu varaavia uuneja ja vesijärjestelmiä,niin tässäpä moneen kertaa esitetty esimerkki:
Kuinkahan tää meidän 1953 vm. 8x16 pohja-alaltaan oleva,alkuperäis eristeinen ja 2 lasi ikkunainen talo kestää normaali lämpöisenä pelkällä uunilämmityksellä,jos nuo varaavat uunit on niin heikkotehoisia?Ei tarvii edes koko arsenaalia käyttää kun satunnaisesti kylmimmillä ilmoilla,tuvan vuolukivi takkaleivinuuni,puuhella ja kammarin kakluuni riittää hyvin pitkälle,pönttis käyttöön vasta kunnon pakkasilla.Ja yläkerran huoneet pysyy peruslämpimänä alakerrasta karkaavan hukkalämmön avulla vaikka rapussa on ovi.Ja siis todellakaan ei muuta lämmitystä,ainoastaan aputiloissa,pesuhuone yns.on sähköpatterit.
Puuta kuluu n.20-25m3 vuoteen kaikkiaan,jota en pidä tämmöisessä kolossissa mitenkään pahana.Myöskään talon lämmittäminen ei ole minkäänlainen ongelma,tuskin pääsisin puukattilalla sen helpommalla,päin vastoin,se jäis kokonaan mun hoidettavaksi,emäntä ei siihen suostuis puuttumaan.
Oppes;nyt ei ihan kelpaa esimerkiksi joku ikivanha,jättimäinen mutta suoravetoinen tuvanuuni,ne on tosiaan huonohkoja ja puusyöppöjä,kokemusta on mullakin tuollaisista.Nykyajan uunit on ihan toista maata.
Tässä on nyt eksytty ap.kysymyksen asettelusta severran,että olisko paikallaan,että jätettäs tää varaava vs.vesi asia tältä erää?Voidaan sit palata astialle tulevaisuudessa,eihän tästä vielä tällä kertaa valmista tullut,tai Jarkkis ainakin nyt luovuttaa
Kun karkas alkuperäisestä niin avataan uusi ketju.
Jos ei paremmasta tiedä ei sellaista osaa vaatia
- Lorvi
tuli mieleen tuo Lorvin kirjoitus jostain menneisyydestä. Täällä oli samansuuntainen lämmitysjärjestelmä vielä vuosituhannen vaihteessa. Uuni, hella, sauna ja kamina, niiden lisäksi sähköpattereita ja lattialämmitystä sähköllä + lämmin käyttövesikin lämpeni sähkön voimalla. Tulisijat olivat heikkotehoisia kun yksi ei riitä edes nollakelillä pitämään koko taloa lämpimänä vaan puuta piti kantaa neljään paikkaan sekä lisäksi lämmittää vielä sähköllä.
10 vuotta sitten kypsyi päätös rakentaa lisäsiipi jonne tuli pannuhuone ja tuulikaappi puuvarastoineen. Sähköpatterit pois ja saunan+pesuhuoneen lattialämmityskin uusiksi. Samalla yläkerroskin muuttui puolilämpimästä lämpimäksi. Puun poltto lisääntyi noin 1/3 mutta puulla lämmitettävä ala 2/3 ja käyttövesikin muuttui puulämmitteiseksi. Leivinuuni jäi hätätilakäytölle, joskus yli -20c pakkasilla tulee sitten lämmitettyä kivikasaakin jos tahtoo nopeammin hoitaa pannuhuonelämmityksen.
Jos ei paremmasta tiedä ei sellaista osaa vaatia
- Lorvi
Vuonna 2003 ei tiedetty kotimaisissa rautakaupoissa saati putkimiehetkään kunnollisista puukattiloista. Vaihtoehdot olivat alapalo tai yläpalo, joista ensimmäinen raakattiin piipun pituuden takia, 4 metrinen piippu sai riittää lisäsiipeen (jota kyllä myöhemmin jatkoin 2 metriä hapokkaalla) ja Arimax 240 sinne ilmestyi. Sen verran ymmärsin aiheesta että en huolinut onneksi 2000 litran ehdotettua varaajaa vaan otin 3000 litraisen eikä ole tarvinnut päätöstä katua.
Olin systeemiin tyytyväinen, puun kanto talon sisälle loppui ja lämmityksen säätö muuttui kertaheitosta paremmaksi kun ylilämmitykset loppuivat mutta aina oli lämmitä. Systeemi on helppo, vaimo on tainnut lämmittää ja nuohota enemmän kuin minä kattilaa viimeiseen 10 vuoteen, kunhan itse muistan hoitaa puut tuulikaappiin (mahtuu +2 p-m3 kerralla ja pääsee kottikärryillä sisälle).
soitin kaverille ja kysyin mitäs teet?
-viilaan sahan ketjua vaimolle kun hän on menossa kaatelemaan polttopuita
- siis mitä?
- ei vaimo kehtaa tylsällä ketjulla sahata :)
Pikkuhiljaa on alkanut ymmärtää että paremikin kattila voisi pannuhuonetta koristaa, kun on oppinut laskemaan polton hyötysuhteita ja huomannut miten paljon helpommalla pääsisi nykyaikaisen kattilan kanssa. Sytytys, pannu täyteen puita ja se on siinä. Ajastaan savukaasuimuri ja latauspumppu sammuvat kun tuli sammuu ja ennen seuraavaa lämmitystä ei sitten tarvitse pannuhuoneessa käydä. Kattilaan voi laittaa vaikka 40 kg puuta kerralla josta saa baltiarallaa 140 kWh energiaa talteen, tämän viikon kulutuksen perusteella sillä pääsee tässä torpassa noin 35 tuntia eteenpäin. -30c kelissä noin 16 tuntia.
Tyttären talossa on käänteispaloinen pannu ja sielläkin taitaa hän enemmän ehtiä lämmittämään kun vävypoika, kumpi nyt ensin kotiin tulee, joten ei pannuhuone ole kaikille naisille ainakaan paikka jonne ei mennä
Jos ei paremmasta tiedä ei sellaista osaa vaatia
- Lorvi
polttopuiden kanssa on tullut elettyä vaikeamman kaavan mukaan aikoinaan. Kun joskus tuli betonisesta valuverkosta tehtyjä häkkejä vastaan avautui täälläkin silmät ja oikeasti alkoi miettimään miten saa rukkasten jälkiä vähennettyä klapista. Nyt alkaa olla homma paremmin hallinnassa kun pinoamisen on saanut minimoitua. Klapikoneessa kun on kuljetin joka vie puut suoraan häkkiin. Sitten häkistä tulee ne otettua kärriin ja tuuppaa kärrin kotiin. Tässä on pullonkaula systeemissä, ne eivät voi jäädä kottikärriin vaan tarttee pinota puut tuulikaappiin, noin 300-350 kg puuta menee kerralla osastoon kun klapivarasto on jaettu kahtia ja siinä puut saavat hakea tasapainokosteutta näillä keleillä kymmenisen päivää lattialämmityksen päällä.
Jos ei paremmasta tiedä ei sellaista osaa vaatia
- Lorvi
Korvausilma
viime talvena vasta silmät avautuivat kuinka pannuhuoneen korvausilman saa esilämmitettyä ja pannuhuonetta vähän viilennettyä. Korvausilmareikä on lattian rajassa, siitä sitten taipuisalla ilmastointiputkella seinää pitkin putki katonrajaan. Putkessa ilma esilämpenee valmiiksi 15-20c (antura putken sisällä lopussa) ja pannuhuoneessakin on ilmankierto nyt kun korvausilma tulee katonrajaan. Noin päin ei putki lähde vetämään pihan suuntaankaan.
Mites muilla käyttäjillä, onkos millaisia hyviä tai huonoja parannuksia tullut lämmitysjärjestelmään tehtyä?

