On aika lailla syitä etten usko vipukirveen olevan minua varten. En halua kirvestä jolla ei voi lyödä lappeellaan olevaa pölkkyä, se on se pienehkö määrä hankalimpia/oksaisimpia pölkkyjä, joita pitää voida käsitellä noinkin. Lisäksi näen että jossain vaiheessa on hyödyllistä lyödä pitkää, jopa useampimetristä runkoa halki (esmes penkin tekeminen,) tosin voi olla parempi tehdä tuo kiiloilla että tulee tasaisempi pinta. Ja vielä, ajan säästämiseksi en hakkaa klapeiksi heti vaan ihan halkaisen ulkokuivamaan, mutta myös koska olen saanut puita homehtumaan klapeina sisällä, ja toisaalta ulkona niitä on nopeampi pinota/käsitellä vähän isompina. En myöskään voi sitoutua yhteen, täsmälliseen pilkkomispaikkaan jonne virittelee renkaan: kesällä tarkoituksenmukainen paikka voi talvella olla runsaan metrin syvyydessä lumen alla, kaukana sivussa siitä missä kulkee polku, tai jos matka metsästä on pitkä/hankala, halkaisu voi olla tarkoituksenmukaista tehdä heti ja jättää pöllinpuolikkaat metsään kuivamaan ja kiikuttaa vasta lumien sulettua.
Iso lisäsyy fisseihin on komposiittivarsi, jota toki alussa vierastin. Olen saanut aikojen kuluessa useita kirveitä varrestaan poikki, monet useampaankin kertaan. Yleensä ei tarvita kuin muutama mojova ylilyönti, ja kyllähän niitä vuosien varrella kertyy kun tarpeeksi lyö. Fissen komposiittia en ole saanut poikki (koputan puupäätä,) eikä pää ole kertaakaan irronnut varresta, joka sekin oli vanhaan aikaan isompi ongelma. Totta maar, voi tietty olla niinkin, ettei partiolais-isäni vaan osannut kirvestä varttaa. Apropos, muistan kuinka inttileirillä ympärillä naureskeltiin kaupunkilaispojan huonoa hakkuuta, minä kun pilkoin suunnilleen varrestaan irtonaisella terällä. Vääpeli sitten otti ja näytti. Löydettyään jälleen terän hän vähemmin äänin alkoi laittamaan sitä uudelleen varteensa, kunhan ihmetellä mutisteli ettei kukaan ollut hänelle siitä sanonut. Minä taas olin heti huomannut että varsi oli suunnilleen irti enkä uskaltanut lyödä kunnolla. Eipä sitten enään sillä leirillä tarvinnutkaan.
On myös useita syitä että vierastan liiallista tyrkyttämistä...
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/06 ... estestissa
Olen urani varrella nähnyt niin monta myyntitykkiä, että minulle on kehittynyt selvä epäluulo: jos huonoja puolia jostain ei tunnu löytyvän, niin sitten hommassa on pitkälle mätänemään päässyt koira haudattuna.
X27:ssa on pitempi varsi mutta sama pää kuin X25:ssä:
http://fin-fi.fiskars.com/Tuotteet/Puu- ... kirves-X27, ja viime kesän savotan perusteella X27 on selvästi vähän ison puoleinen helpolla heiluteltavaksi. Olenkin yhä miettinyt X17:a välikoon kirveeksi "helppoon" halkomiseen.
Laiskuus on maailmaa eteen päin vievä voima, siitä on oksat pois kun laiskuri yrittää työtä säästää.