IT-insinöörin ja humanistin edesottamukset
Re: IT-insinöörin ja humanistin edesottamukset
Ulkoapäin eristäminen on hyvä idea, mutta siinä on sellainen ongelma, että vanhoissa jyrkkäkattoisissa taloissa ennestäänkin lyhyet räystäät muuttuvat olemattomiksi. Toki räystäiden jatkaminen on mahdollista, mutta se taas on oma hommansa.
Re: IT-insinöörin ja humanistin edesottamukset
Katemateriaalin vaihto on edessä ennen vuorilautojen vaihtoa. Silloin oli ajatuksena jatkaa lapetta pidemmäksi. Ovat tosi lyhyet jo nyt, niin tämä projekti oli tarkoitus tehdä joka tapauksessa.villelap kirjoitti:Ulkoapäin eristäminen on hyvä idea, mutta siinä on sellainen ongelma, että vanhoissa jyrkkäkattoisissa taloissa ennestäänkin lyhyet räystäät muuttuvat olemattomiksi. Toki räystäiden jatkaminen on mahdollista, mutta se taas on oma hommansa.
Re: IT-insinöörin ja humanistin edesottamukset
No sitten homma muuttuu paljon järkevämmäksi. Saatte lisää sisätilojakin kun siirrätte eristeet ulos.
Re: IT-insinöörin ja humanistin edesottamukset
Keittiön vesiputkista löytyi kalustesulku pelkästään lämminvesiputkesta. Kylmä oli ilmeisesti liian pitkäksi, eikä helmiliitosta enää haluttu purkaa. Uudenkarhea kalustesulku löytyi sitten eteisen miljoonkaapista... Mutta joo, noita kalustesulkuja en tullut edes miettineeksi, enkä kyllä helmiliitostulppiakaan. Kiitoksia tästä.Spautio kirjoitti: (Outoa ettei edes 60-luvun loppupuolella ole tajuttu laittaa sulkuja putkilinjojen välille, meilläkin on (oli) 14 vesipistettä eikä yhtään sulkua paitsi ikivanhoja ja vuotavia kalustesulkuja juuri ennen vesikalusteita (eikä niitäkään joka paikassa). Putket vain juotettu yhteen ja vedetty miten sattuu, eri kohdista kuin missä niiden rakennuspiirrosten mukaan pitäisi kulkea, ja välillä on kupariputket suoraan kiinnni betonivalussa ja välillä taas eristekerroksen sisällä.)
Re: IT-insinöörin ja humanistin edesottamukset
Talouden humanisti äänessä välillä. Minä kertoilen ehkä enemmän sisustamisen näkökulmasta, kun mies keskittyy tuohon taloteknisempään puoleen. Projekti on edennyt mukavasti. Hitaasti, mutta varmasti. Isäntä saa kertoa tarkempia tietoja, mutta sanotaan näin, että tähän mennessä vastaan tulleet yllätykset ovat olleet pääntöisesti positiivisia. Toki takaraivossa sykkii tietoisuus siitä, että hyvien uutisten suora ei voi kestää ikuisesti, vaan ikävämpiäkin yllätyksiä on jossain vaiheessa varmasti tulossa.
Minä olen nyt tähän mennessä ollut työmaalla apurina, jolle lankeavat sellaiset avustavat työt, joissa insinööri ei ole parhaimmillaan. Käytännössä tämä tarkoittaa siivoamista. Mies purkaa ja minä kannan purettua varastoon, josta remonttiryönä tyhjennetään sitten myöhemmin kaikki kerralla. Se ilo on siitä, että ulkorakennuksissa on paljon tilaa! Kaikki säilömisen arvoinen toki säilötään, myös taloon jääneet huonekalut, joiden kohtalosta päätetään myöhemmin.
Ne joko päätyvät käyttöön, kiertoon ystäville tai myyntiin. Myyjät kuorivat talon irtaimistosta kermat päältä, ihania 50-luvun kalusteita lähti, mutta onneksi olivat halukkaita jättämäänkin. Erään sohvaryhmän päällä minä melkein makasin, että ”Tätä ette vie!”. Melkein. Oikeasti vain pyysin kauniisti, että saammeko antaa sohvaryhmälle uuden elämän. Saimme. Jättivät myös onneksi yhden keinutuolin. Minusta vanhassa talossa kuuluu olla keinutuoli. Rehellisesti sanottuna en kyllä olisi sellaista lähtenyt erikseen ostamaan, jos kaikki keinutuolit olisivat myyjien mukana lähteneet. Tässä kuva sohvaryhmästä. Aiomme viedä sohvan ja tuolit verhoiltavaksi. Sohva on muuten siitä varsin vinkeä, että se on itseasiassa vuodesohva!
Vintiltä löytyi myös laatikollinen vanhoja tapetteja. Siellä oli näytepaloja, mutta joitakin tapetteja oli myös monta rullaa. Tuumimme, että portaikon päätyseinään voisi laittaa sitä tapettia, jota kaikkein eniten oli jäljellä. Sininen ei ole yleensä värini, mutta tämä oli jotenkin ihastuttavan raikas. Aina se voittaa paskanruskean kukkatapetin, jota sitäkin oli useampi rulla. Joku toki siitäkin tykkää, mutta meidän silmäämme se ei hivellyt.
Eteiseen on vedetty paneelia, eikä edes mitään järin kaunista sellaista, joten nyt tuumimme sitä vaihtoehtoa, että eteinen kuoritaan hirrelle. Hirsiseinä on kaunis ja eteiseen se voisi hyvinkin sopia. Tarkoitus on jättää pieni pala hirttä näkyviin myös olohuoneen puolelle. Hirsihulluus oli iskeä insinöörismieheen pahemman kerran, sillä hän ehdotti, että myös olohuoneen puolelta yhden seinän paneeli puretaan ja jätetään seinä hirrelle. Olohuoneessa on siis yksi seinä paneelia, loput on tapetoitu. Totesin, että ehkä emme hosu, vaan aloitamme siitä eteisestä. Katsellaan sitä eteisen hirttä vuosi ja mietitään sitten, että halutaanko hirttä myös olohuoneeseen. Nyt siis olohuoneen paneeli maalataan valkoiseksi. Muut olkkarin seinät saavat näillä näkymin pintaansa Pihlgren ja Ritolan harmaan Lukko-tapetin.
Kyllä siitä koti tulee. Hitaasti, mutta varmasti. Hihat täytyy laittaa heilumaan alakerran keittiön ja pienen makuuhuoneen, siis tulevan tv-huoneen osalta. Haaveena olisi, että alakerta saataisiin ainakin näiden kahden huoneen osalta asuttavaan kuntoon ennen kuin muutamme sisään. Kesäkuun alkuun asti on aikaa.
Minä olen nyt tähän mennessä ollut työmaalla apurina, jolle lankeavat sellaiset avustavat työt, joissa insinööri ei ole parhaimmillaan. Käytännössä tämä tarkoittaa siivoamista. Mies purkaa ja minä kannan purettua varastoon, josta remonttiryönä tyhjennetään sitten myöhemmin kaikki kerralla. Se ilo on siitä, että ulkorakennuksissa on paljon tilaa! Kaikki säilömisen arvoinen toki säilötään, myös taloon jääneet huonekalut, joiden kohtalosta päätetään myöhemmin.
Ne joko päätyvät käyttöön, kiertoon ystäville tai myyntiin. Myyjät kuorivat talon irtaimistosta kermat päältä, ihania 50-luvun kalusteita lähti, mutta onneksi olivat halukkaita jättämäänkin. Erään sohvaryhmän päällä minä melkein makasin, että ”Tätä ette vie!”. Melkein. Oikeasti vain pyysin kauniisti, että saammeko antaa sohvaryhmälle uuden elämän. Saimme. Jättivät myös onneksi yhden keinutuolin. Minusta vanhassa talossa kuuluu olla keinutuoli. Rehellisesti sanottuna en kyllä olisi sellaista lähtenyt erikseen ostamaan, jos kaikki keinutuolit olisivat myyjien mukana lähteneet. Tässä kuva sohvaryhmästä. Aiomme viedä sohvan ja tuolit verhoiltavaksi. Sohva on muuten siitä varsin vinkeä, että se on itseasiassa vuodesohva!
Vintiltä löytyi myös laatikollinen vanhoja tapetteja. Siellä oli näytepaloja, mutta joitakin tapetteja oli myös monta rullaa. Tuumimme, että portaikon päätyseinään voisi laittaa sitä tapettia, jota kaikkein eniten oli jäljellä. Sininen ei ole yleensä värini, mutta tämä oli jotenkin ihastuttavan raikas. Aina se voittaa paskanruskean kukkatapetin, jota sitäkin oli useampi rulla. Joku toki siitäkin tykkää, mutta meidän silmäämme se ei hivellyt.
Eteiseen on vedetty paneelia, eikä edes mitään järin kaunista sellaista, joten nyt tuumimme sitä vaihtoehtoa, että eteinen kuoritaan hirrelle. Hirsiseinä on kaunis ja eteiseen se voisi hyvinkin sopia. Tarkoitus on jättää pieni pala hirttä näkyviin myös olohuoneen puolelle. Hirsihulluus oli iskeä insinöörismieheen pahemman kerran, sillä hän ehdotti, että myös olohuoneen puolelta yhden seinän paneeli puretaan ja jätetään seinä hirrelle. Olohuoneessa on siis yksi seinä paneelia, loput on tapetoitu. Totesin, että ehkä emme hosu, vaan aloitamme siitä eteisestä. Katsellaan sitä eteisen hirttä vuosi ja mietitään sitten, että halutaanko hirttä myös olohuoneeseen. Nyt siis olohuoneen paneeli maalataan valkoiseksi. Muut olkkarin seinät saavat näillä näkymin pintaansa Pihlgren ja Ritolan harmaan Lukko-tapetin.
Kyllä siitä koti tulee. Hitaasti, mutta varmasti. Hihat täytyy laittaa heilumaan alakerran keittiön ja pienen makuuhuoneen, siis tulevan tv-huoneen osalta. Haaveena olisi, että alakerta saataisiin ainakin näiden kahden huoneen osalta asuttavaan kuntoon ennen kuin muutamme sisään. Kesäkuun alkuun asti on aikaa.
Re: IT-insinöörin ja humanistin edesottamukset
Jaaha ilmassa on ensimmäistä kertaa suuren urheilujuhlan tuntua. Ai miksikö? Katselen tässä ensimmäistä kertaa hiljalleen hiipuvan takan loistetta. Sutari kävi tänään poistamassa useamman naakanpesän hormista ja putkarin kanssa sovittiin, että käy laittamassa verkkoliitynnän vuotavat liitokset kuntoon ensiviikolla. Kohta siis vettä saa ihan kraanasta ja suihkussakin voi käydä remppapäivän päätteeksi. Putkari vielä vahvisti, että kylppärisuunnitelmani eivät ole pilvilinnojen maalamista vaan itseasiassa varsin asiallisia eikä niiden toteuttamisessa pitäisi olla sen suurempaa ongelmaa. Välikatotkin pariin huoneeseen tuli muuten maalattua viime viikonloppuna.
Rakennusmatskut on kilpailutettu ja lattialaudat tullee pääsiäiseksi. Uuden keittiön ovat luvanneet toimittaa paikan päälle huhtikuussa. Sähkärinkin kansssa on juteltu ja sähkösuunnitelma on käytännössä lyöty lukkoon.
Tästä se sitten lähtee ihan todenteolla.
Rakennusmatskut on kilpailutettu ja lattialaudat tullee pääsiäiseksi. Uuden keittiön ovat luvanneet toimittaa paikan päälle huhtikuussa. Sähkärinkin kansssa on juteltu ja sähkösuunnitelma on käytännössä lyöty lukkoon.
Tästä se sitten lähtee ihan todenteolla.
Re: IT-insinöörin ja humanistin edesottamukset
Aika huono tuollaisella sohvalla on nukkua, kokemusta on :)
Re: IT-insinöörin ja humanistin edesottamukset
Kaikista hyvistä aikomuksista huolimatta tämän projektin tarkempi kirjaaminen matkan varrella jäi. Kaikenmoista tässä on tullut talon parissa puuhattua, eikä kaikkea voi millään enää muistaa, mutta humanisti päätti yrittää parhaansa. Tulin siis siihen lopputulokseen, että jonkinlainen talopäiväkirja omaksi huviksi (mukava lukea sitten jälkeenpäin) ja sukulaisten iloksi on tehtävä. Päädyin rustaamaan blogin, johon nyt jälkikäteen kirjasin myös kevään tapahtumia niin hyvin kuin suinkin muistin. Nyt blogissa eletään jo tätä hetkeä. Tuumasimme, että mitäpä sitä pelkästään itsellämme ja lähipiirillä panttaamaan - jos joku muukin vaikka sattuisi saamaan jotain iloa tarinoinnistamme.
Tästä pääsee blogin etusivulle ja tästä linkistä ensimmäiseen postaukseen, jos vaikka haluaa lukaista koko kevään merkinnät kronologisessa järjestyksessä.
Asia ei ole painavaa, mutta sitä on sitäkin enemmän.
Tästä pääsee blogin etusivulle ja tästä linkistä ensimmäiseen postaukseen, jos vaikka haluaa lukaista koko kevään merkinnät kronologisessa järjestyksessä.
Asia ei ole painavaa, mutta sitä on sitäkin enemmän.