Puhallusvillaa heinän päälle?

[Oto Hascak]

Jos purat kaikki heinätkin pois niin siinä pääsisi samalla laittamaan uudet ilmansulkupaperit paikoilleen ja ehkä muutenkin tiivisteltyä paikkoja

Tuossa on totuuden siementä.

Sinänsä se on ihan OK tapa toteuttaa remppa, että puhaltaa uutta ekovillaa niiden vanhojen heinien päälle. Periaatteessa toimiva juttu, ei siinä mitään. Turhaa se on poistaa vanhat heinät, jos ne ovat kunnossa. Tai turhaa ja turhaa, kaikki on niin suhteellista.

Se on sitten jo eri asia, että kannattaako jättää hyödyntämättä mahdollisuus laittaa rakenteen tuulenpitävyys kuntoon, kun ne lattiat kuitenkin auki on. Tuulenpitävyys olkoon vähän niin kuin ilmansulku, joka on sitten taas vähän niin kuin vedottomuus, joka on aika kova sana lattioissa. Tuolla aiemmin joku ehdotteli, että heinät poistamalla saisi 40cm uutta villaa tilalle ja se olisi kova rakenne. Ei se villan määrä tee autuaaksi, vaan huolellinen paperointi ja rakenteiden limittäminen toisiinsa. Tahtoo sanoa, että seinien sekä rossilaudoituksen ja valmiin lattiapinnan rajapinnat kannattaa miettiä tarkasti. Paperit olisi hyvä saada lämmöneristettä kannattelevien rossilautojen päälle, josta ne nousevat seiniä pitkin ylös ja limittyvät vaikkapa seinien levytyksiin. Siihen kun vielä yhdistää fiksusti valmiin lattiapinnan alle tulevan paperoinnin eli limittää senkin mukaan soppaan, niin kelpaa tallustella talvisinkin ilman villasukkia.

Iso remppa tai pieni remppa. Molemmille on aikansa ja paikkansa, mutta kumman paikka nyt on? Jos ne lattiat on kylmät ja vetoisat, niin koska seuraavan kerran on tulevaisuudessa lattia auki?

[jarkkis]

Itse vaihtaisin nuo heinät tässäkohtaa selluvillaan tai kutterinpuruun,kun samalla vois pistää lattiarakenteen muutenkin kondikseen,niinkun tuossa edellä esittettiinkin.En kyllä ainakaan lisäis heinää tuohon päälle,ainakaan mitää heinäladossa valmiiksi tunkkaantuneita jämäheiniä.Ei nimittäin heinä säily ladossa,katon allakaan hyvänä vuostolkulla,vaan alkaa pölisemään.Homeinen,pölyävä heinä on ihan vihonviimestä tavaraa.Tuossa heinäeristeessä voi olla niinkin,että sen kautta voi alustan epätiiviyksien läpi vuotaa ilmaa asuintiloihin ja sen mukana ei-niin toivottavia asioita.

[tessu]

No jopas nyt taas,eihän se pöly sielt lattian alta mihinkään tule,sillon on JO lattiassa NIIN isoaukko että lämpökin kanraa,eiks tässä just sitä lattiaa olla eristämässäkin?
Höpön höpöjä että jotain itsekseen kulkeutuu minnekkään JOLLei sitä joku pöllytä,ja säilyy se näköjään heinäkin kun ei kosteutta saa,meilläkin on jääny heinää vieläkin jonnekkin vintinnurkkiin ja heinää ei ol tehty enää vuosikymmeniin,kosteus on se joka homehduttaa tulee se sitten ihan mistä vaan,ei kuivassa tilassa missä tuuletus pelaa mikään homeeseen mene!

[Kiwikasa.]

Remonteissa on rajat aina jonnekkin vedettävä...
Eli, jos on ne heinät kunnossa, luultavasti itse antaisin olla ja lisäisin tavaraa päälle...
Makuasioita... Myöskin budjettiasioita....

[jarkkis]

Eipä mitään höpöhöpöä.kyllä hataramman rossipohjan läpi vois hyvinkin jonkunlaista vetoa käydä.Siis lattian reunoilta ja vastaavista paikoista,ei tietysti tiiviin,maalatun lautalattian läpi mitään tule.Asuintiloissa mahdollisesti oleva lievä alipaine (yläpohjan,fuskaaminen,painovoimainen tai koneellinen ilmanvaihto,uunien lämmittäminen),voi aiheuttaa korvausilman kulkeutumista rakenteiden läpi.Miksei tekis kerralla kunnolla,kun kerran lattian aukasee?Kun nykyaikana on hyviä ja hengittäviä eristysmateriaaleja ja tietoa miten homma oikeaoppisesti hoidetaan,toisin kuin kivi-tai lasivillan valtakaudella.

15 vuotta tuli aikanaan navettahommia tehtyä ja sen uskallan sanoa,että heinähommat on kyllä lapasessa.Vaikka kesällä sai kuin hyvät heinät kuivana talteen,niin kyllä vaan ne tuppas kevättalvella osittain(kasan päällä,ei niinkään sisästä) pölisemään,ylivuotisista puhumattaakaan.Ilmankosteus sitä tekee,vaikka heinä onkin katon alla.Jos aattelis että lisäis heinää entisen päälle,kannattais varmaan käydä ne heinät hommaamassa jonkun isännän heinäpellolta heinäaikaan,kuivana tietty ja sellasta tavaraa joka ei ole vettä kuivuessaan nähnyt.Tai sitten itse kuivatella huolella.

En mie väitä että nuo lattianalus heinät välttämättä on homeessa tai muuten vaihtokunnossa,mutta vois aatella että niiden poismättäminen ei olis hirveen paha homma.Ainakin verrattuna sammal-turve-hiekka-savi-multa tauhkan mättämiseen.Tuommoset eristeet voi hoidella kompostoimalla,ei tarvii välttämättä kuskata pihan perää kauemmaksi.

Heinä-tai olkieristeissä on varmaan merkitystä millainen materiaalin rakenne.Korsimainen vai silputtu,mikä korjuuaste heinässä nuorta vai vanhaa?Vanhempien talojen olkieristeet on todennäköisesti ajalta jolloin vilja puitiin käspelissä varstoilla riihessä,korsi siis säilyi ehjänä.Korret saatettiin silloinkin jälkeenpäin silputa silppukoneella tai käsipelissä.Puimakoneiden aikana oljet hakkautuivat jonkunverran koneen läpi mennessään.Ja puimurien aikakaudella vissiin vähemmän olkieristeitä laitettiinkaan.

[Lerssinen]

Jaa että heinää, no sitähän mullakin oli ja kaikenhuippuna lösöttivät hiekan päällä liki suoraan Kuva on melko utuinen koska pöly oli mahtava kun purin tuota


Alimmaisena siis hiekkaa ja päällä "betonilaatta" joka oli parin sentin vahvuinen murusiksi mennyt laasti eli ihan suoraan hiekan päällä nuo oli maannu ja ei niin mittään kasvustoja tai tatteja siellä ollut Kuten näkyy niin kellarin "katto" on romahtanut alas jo aikoja sitten.. Löytyi lattian alta maamiesallakka -42 joten sitä pidän rakennusvuotena tuolle.. Oltu vissiiin tuon betonkilaatan kanssa melko paljon "aikaansa edellä" jos kerran 42 tehty tuollamallin Kaippa se on jostain maalattiasta muutettu tuohon.. Purua on lattiaan lisätty päälle sitten 1962, tästä kertoi kalajokilaakso-lehti purujen päällä (allakka oli heinien seassa)..

Samoten tuo vaatekappale mikä roikkuu oli eristeenä

[sarte]

Otolta kyllä hieno pointti tuohon eristysasiaan. Tuosta vinkkelistä mä en tuota aiemmin ollutkaan ajatellut. Täytyy vähän funtsia miten tuon nyt sitten oikeastaan tekisi. Periaatteessa kai nurkat ovat arimpia vedolle, joten tässä on nyt alkanut pohtimaan tällaista hybridivaihtoehtoa, jossa kaivaisi vain nurkat esille ja paperoisi ne tiiviisti. Näin ymmärtämukseni mukaan on toimittu useinkin tuolloin 1900-luvun alussa. Vai maksaako vaivaa? Tässä nimittäin alkaa tulla vähän aika vastaan. Ja etenkin noi pakkaset eivät ota laantuakseen. Itse olen ymmärtänyt, että miinusasteilla eristäminen, saattaa jättää eristeen kosteaksi. Vai olenko ihan hakoteillä?

Lattiat eivät sinällään ole kauhean viileät, vaikka korvausilmaventtiileitä ei torpasta löydy toistaiseksi yhtä ainutta. Ilmeisesti ikkunat falskaa sen verran, että korvausilmaa ei vedetä alapohjan läpi tai nurkista. Hirrenvälit on pellavariveellä tiivistetty varsin tarkkaan sekä sisä, että ulkopuolelta, joten olettaisin hirsikerran olevan kohtuullisen tiivis. Eli sinällään tässä ei ole niitä perinteisiä hirsitalon ongelmia.

Toisekseen pitäisi pikkuhiljaa päättää mitä teen seinien koolauksille. Rakenne siis on ollut sama hirsi, 10cm lasivillaa, höyrysulku ja lastulevy. Hiiriä houkutelleet villat ja sieltä täältä nakerreltu höyrysulku saavat lähteä, mutta koolauksista haluaisin pitää kiinni. Olisi emäntäkin tyytyäisempi, kun saisi sähkövedot upotettua siististi. Vaan kun sisäpuolinen lisäeristäminen on vähän kyseenalaista, niin jään väkisinkin miettimään voiko nuo koolaukset jättää tyhjiksi, vai uskaltaisikohan sinne tuupata tuon saman 10cm ekovillaa tai edes 5cm. Ulkopuolelta olisi tarkoitus eristää katonkorjauksen yhteydessä (jatketaan lappeita samalla), mutta tuohon katonkorjausprojektiin nyt menee vielä useampi vuosi.

[Oto Hascak]

Periaatteessa kai nurkat ovat arimpia vedolle, joten tässä on nyt alkanut pohtimaan tällaista hybridivaihtoehtoa, jossa kaivaisi vain nurkat esille ja paperoisi ne tiiviisti.

Nurkat ja yleensäkkin seinän vierustat. Täällä on pyörinyt parissakin eri ketjussa sellainen periaatepiirros, jonka olen joskus piirtänyt. Siinä piirroksessa hyvä ja tiivis rakenne, jota itse suosin. Jos joku muistaa, että mistä se löytyy, niin eiköhän se sitten esiinkin pompsahda.

Toisekseen pitäisi pikkuhiljaa päättää mitä teen seinien koolauksille. Rakenne siis on ollut sama hirsi, 10cm lasivillaa, höyrysulku ja lastulevy. Hiiriä houkutelleet villat ja sieltä täältä nakerreltu höyrysulku saavat lähteä, mutta koolauksista haluaisin pitää kiinni. Olisi emäntäkin tyytyäisempi, kun saisi sähkövedot upotettua siististi. Vaan kun sisäpuolinen lisäeristäminen on vähän kyseenalaista, niin jään väkisinkin miettimään voiko nuo koolaukset jättää tyhjiksi, vai uskaltaisikohan sinne tuupata tuon saman 10cm ekovillaa tai edes 5cm. Ulkopuolelta olisi tarkoitus eristää katonkorjauksen yhteydessä (jatketaan lappeita samalla), mutta tuohon katonkorjausprojektiin nyt menee vielä useampi vuosi.

Jos on tarkoitus eristää ulkopuoleltakin, niin alkaa tulla aika vahvasti eristetyt seinät ja sitä kautta se kuuluisa kastepiste muodostuu todelliseksi. Rakennusteknisesti olisi aika oikein, että ne sisäpuolen eristeet purkaisi jopa kauttaaltaan pois tai pikemminkin korvaisi huokolevytyksellä ja lisäeristäisi kehikon ulkopuolelta. Näin ne mahdolliset kosteuden tiivistymiset tapahtuisivat hirsirungon ulkopuolella.

En jättäisi koolauksia sisällä tyhjiksi. Jostain kun sinne vuotaa kylmää ilmaa, niin tyhjästä ilmaraosta tulee hormi, joka kylmettää rakenteen isolta alalta. Muutenkin tuollaiset tyhjät taskut ovat arkoja kondensoitumisen kannalta, jos ilmavuotoja on.

Taas kerran asiaa kannattaisi katsoa isommassa mittakaavassa. Jos koolingit halutaan säilyttää, jotta sähkövedot ovat piilossa upotettuina, mutta saman aikaisesti on lattia auki, niin joku siirtäisi sähkövedot seinistä lattiaan ja käyttäisi pintarasioita. Katkaisijoiden vedot kulkee nätisti karmin ja seinän välissä jne. Remonttia koskevat isot linjat tai siis linjavedot koskien sitä, että mitä tehdään, missä tehdään ja miten tehdään, pitäisi miettiä selviksi ja sitten vasta käydä käytännön toteutuksiin.

Muoks eli pikkulisäys. Niissä sisäpuolen koolingeissa on vähän sekin, että mitä halutaan pintaan levymateriaaliksi? Itse en pistäisi huokoista puukuitulevyä koolingin päälle, eli jäljelle jää lastulevy ja kipsi? Halutaanko kyseisiä materiaaleja käyttää vai tähdätäänkö perinteisemmässä mielessä hengittäviksi materiaaleiksi miellettyihin materiaaleihin? Isot linjat, isot linjat.

[jarkkis]

Tuo huokolevy tuntuis kyllä luontevimmalta vaihtoehdolta hirsi-tai purutalon lisäeristykseen ja sitähän on käytettykin tähän tarkoitukseen vuosikymmeniä.Niin pitkään,että siitä vois jo puhua hyvinkin perinteisenä materiaalina.Pelaa hyvin yhteen puurakenteisen seinän kanssa,ei tarvii eikä pidä koolata,laittaminen on helppoa.Ja voihan siihenkin sähköpiuhoja piilotella.

[sarte]

Kipsilevy oli tarkoitus tulla keittiöön ainakin teoreettisesti paremman paloturvallisuutensa kanssa, toiseen huoneeseen huokolevyä sitten.

Sähköt on pääsääntöisesti menossakin lattian alle, mutta tuota sähkösuunnitelmaa voisi vielä rukata lisää ja tosiaan tuupata kaikki menemään lattiaa myöden. Ja voisihan tuohon tosiaan vetäistä kaksi kerrosta huokolevyä, jossa alempaan kerrokseen sitten vetäisee ne vähät johdot, jotka pintaan olisi jäämässä.

Sitten jää vielä tuo keittiön kipsilevyseinän toteutus mietittäväksi. Eikös hormin saisi ainakin teoriassa katkaistua muutamalla vaakasuoralla kakkosnelosella? Vaakakakkosnelosten tiivistys seinään sitten vaikka riveellä tai paperilla. Seinät kun eivät ole lähimainkaan suorat, mutta koolaukset olisivat ja vielä osittain veistetykin myötäämään hirsiseinän epätasaisuuksia.

[jarkkis]

Sitten jää vielä tuo keittiön kipsilevyseinän toteutus mietittäväksi. Eikös hormin saisi ainakin teoriassa katkaistua muutamalla vaakasuoralla kakkosnelosella? Vaakakakkosnelosten tiivistys seinään sitten vaikka riveellä tai paperilla. Seinät kun eivät ole lähimainkaan suorat, mutta koolaukset olisivat ja vielä osittain veistetykin myötäämään hirsiseinän epätasaisuuksia.

Kattelin erästä vanhaa rakennusopusta,siinä neuvottiin menettelemään just noin täytteettömän lautaseinän kanssa.Siis estetään ilman pystysuuntainen kierto tuossa hormimaisessa kotelossa sopivin välein vaakaan laitetuilla laudoilla.

Huokoista puukuitulevyä on käytetty jo 1930-luvulla,Evert von Konowin kirjassa Maatalouden rakennukset(v.1931)se mainitaan"oivallisena lämmöneristeenä"
Tuo em.kirja on muuten erinomaisen hyvä ja kiintoisa,siinä on seikkaperäisesti selitetty tuon ajan rakennustavat ja materiaalit,mukavaa iltapuhde lukemista.

[tessu]

Täälä taas insinjöörit pätee eheeh!

[Toljanteri]

No jopas nyt taas,eihän se pöly sielt lattian alta mihinkään tule,sillon on JO lattiassa NIIN isoaukko että lämpökin kanraa,eiks tässä just sitä lattiaa olla eristämässäkin?
Höpön höpöjä että jotain itsekseen kulkeutuu minnekkään JOLLei sitä joku pöllytä,ja säilyy se näköjään heinäkin kun ei kosteutta saa,meilläkin on jääny heinää vieläkin jonnekkin vintinnurkkiin ja heinää ei ol tehty enää vuosikymmeniin,kosteus on se joka homehduttaa tulee se sitten ihan mistä vaan,ei kuivassa tilassa missä tuuletus pelaa mikään homeeseen mene!

Kyllä se pöly sieltä vaan tunkeutuu asuintiloihin ja vaikka minne.
Meillä oli se tilanne, että edellinen asukas oli tehnyt yläkertaa rempatessaan ilmansulut huolimattomasti.
Lattialla oli jalkalistojen alta suora yhteys puruihin/eristeisiin ja sama juttu oli seinien yläosissa.
Yläkerrassa pölyn määrä oli satakertainen verrattuna alakertaan vaikka kuinka imuroi ja pyyhki.
Nyt on ilmavuodot korjattu ja pölyn määrä pieneni välittömästi.
Ei sitä ilmansulkua ihan turhaan suositella/määrätä eristeiden päälle.

[Viima]

Itse jättäisin heinän paikoilleen. Tarkastaisin reunat ja kostuneet pois. Meillä itsellämme vuonna -35 rakennettu hirsitalo ja ihan laiskuudesta emme tyhjentäneet alapohjaa. Eristeet olivat painuneet 10cm ja lattia oli kylmä. Tarkistus vain ja ekovillaa päälle. Siihen viel huokolevy, joka siinä oli ollutkin, ja lattialaudat. On todella lämmin lattia. Kun käyt reunat läpi kannattaa samalla liimata seinänvierustoille myös remonttipaperi tai sanomalehti tiivistämään.

[Viima]

Kipsilevy oli tarkoitus tulla keittiöön ainakin teoreettisesti paremman paloturvallisuutensa kanssa, toiseen huoneeseen huokolevyä sitten.

Sähköt on pääsääntöisesti menossakin lattian alle, mutta tuota sähkösuunnitelmaa voisi vielä rukata lisää ja tosiaan tuupata kaikki menemään lattiaa myöden. Ja voisihan tuohon tosiaan vetäistä kaksi kerrosta huokolevyä, jossa alempaan kerrokseen sitten vetäisee ne vähät johdot, jotka pintaan olisi jäämässä.

Sitten jää vielä tuo keittiön kipsilevyseinän toteutus mietittäväksi. Eikös hormin saisi ainakin teoriassa katkaistua muutamalla vaakasuoralla kakkosnelosella? Vaakakakkosnelosten tiivistys seinään sitten vaikka riveellä tai paperilla. Seinät kun eivät ole lähimainkaan suorat, mutta koolaukset olisivat ja vielä osittain veistetykin myötäämään hirsiseinän epätasaisuuksia.

Minä en ymmärrä miksi laittaa kipsilevyä keittiöön. Kaks kerrosta huokolevyä niin saat sen lisäeristeen samalla eikä tartte ulkopuolelle lisätä enään. Kipsilevy on vittumainen seinämateriaali kun ei siihen saa kiinni mitään kunnolla. Ja suuritöinen asennus, koolaus, hiominen, kittaus, hiominen, maalaus, hiominen. Huokolevyn päälle liisteröit pinkopahvin ja siihen joko maali tai tapetti päälle.

Meillä on seiniin laitettu yksi kerros huokolevyä ja kämpän lämpötila nousi 2-3astetta yhdessä yössä. En voi kuin suositella! Ja säästettiin rahaa kun ei tarvinnut julkisivua aukaista. Lautojen helmat katkaistiin ja laitettiin tippalista plus uusi helma.