Säästääkö ilpillä oikeasti??

[Purkur]

Jos ronkin vielä toisen kWh:ja..
Ennen: loka-marras 2010: 2800 kWh--> 2800/1075*1003 = 2612kWh
Jälkeen: loka-marras 2011: 1658 kWh--> 1658/805*1003 = 2065kWh
loka-marras 2012: 1891 kWh--> 1891/886*1003 = 2140kWh
Jos laskin oikein, säästöä tuli 500kWh molempina loka-marraskuina (2011,2012). Rahassa noin 70e.

Lämmitystarveluvut loka-marraskuu J.kylä 2010: 1075. 2011: 805. 2012: 886. Normaali loka-marraskuu J.kylä 1003

[Keijo]

Ainakin täkäläinen sähköyhtiö (ja käsitääkseni motiva yms. muut asiaa tutkineet) on vahvasti sitä mieltä, että ILPillä saa säästöä, jos sitä käyttää pelkästään lämmitykseen. Siinä vaiheessa kun kesällä pistetään viilennys päälle, niin siinä haaskataan kevyesti kaikki se mitä talven aikana on säästetty eikä välttämättä riitäkään.

[Nihan]

Viilennykseen ILPillä ei kulu juurikaan energiaa verrattuna talvikauden lämmityksessä saavutettaviin säästöihin.

[Pula-aika]

Ainakin täkäläinen sähköyhtiö (ja käsitääkseni motiva yms. muut asiaa tutkineet) on vahvasti sitä mieltä, että ILPillä saa säästöä, jos sitä käyttää pelkästään lämmitykseen. Siinä vaiheessa kun kesällä pistetään viilennys päälle, niin siinä haaskataan kevyesti kaikki se mitä talven aikana on säästetty eikä välttämättä riitäkään.

En löydä Motivan sivuilta tuollaista väitettä, sen sijaan seuraavaa:

Siirrettävät ilmastointilaitteet ja ilmalämpöpumput:
– siirrettävien, kylmäainetta hyödyntävien ilmastointilaitteiden ja ilmalämpöpumppujen sähkötehot jäähdytystilanteessa vaihtelevat 0,5-1,5 kW välillä. Sähkönkulutus vuorokaudessa on 10-20 kWh, joten vuorokauden käyttöhinnaksi tulee noin 1,5-3 euroa*.

http://www.motiva.fi/ajankohtaista/moti ... 719_m=4075

Hellepäiviä on eteläisessä Suomessa n. 10-20 vuodessa, joten viilennyksestä nauttimiseen ei taida saada palamaan yli sataa euroa. Ellet sitten yritä pitää sisälämpötilaa kymmenessä asteessa...

[Ilpisti]

Ainakin täkäläinen sähköyhtiö (ja käsitääkseni motiva yms. muut asiaa tutkineet) on vahvasti sitä mieltä, että ILPillä saa säästöä, jos sitä käyttää pelkästään lämmitykseen. Siinä vaiheessa kun kesällä pistetään viilennys päälle, niin siinä haaskataan kevyesti kaikki se mitä talven aikana on säästetty eikä välttämättä riitäkään.

Hohhoijaa, vai kevyesti hassataan säästöt.. No, jos unohdetaan nuo urbaanit legendat ja keskitytään faktoihin niin: talvella yritetään pitää kämppää noin +20°-+25° mieltymyksien mukaan kun ulkona on pakkasta 0-30°. Lämpötila eroa tästä tulee ?? astetta (jokainen saa tehdä oman laskuharjoituksen ) Kesällä jos asunto halutaan pitää samassa lämmössä kun ulkona on lämmintä +15-30° lämpötila-eroa tästä tulee ?? -astetta? Pumppu tekee tämän viilennyksen todella pienellä virralla koska sen ei tarvitse repiä tolkutonta lämpötilaeroa sisä- ja ulkoilman välille. Ei nyt tarvita kummoista logiikkaa laskea että jos talvella saa säästettyä lämmityksessä esim 5000kwh niin sitä ei millään ilveellä saa kesällä tuhlattua viilennykseen, jollei tee talostaan iglua. Silloin kyllä hakee jo muitakin ongelmia oikein haavin kanssa...
Suomen kesässä ei ole kovinkaan montaa hellepäivää jolloin viilennystä tarvitaan, usein riittää jo pelkkä kosteuden poisto tekemään sisäilman vähemmän tukalaksi.
Itse kyllä pyöritän pumppuja miltei 24/7 kesät talvet, ja viime kesänä sain tuhlattua sähköä kahdella pumpulla (1 yläkerrassa, 2. alakerrassa) yhteensä, aikavälillä 1.6 - 1.8 333kwh joka tekee veroineen siirtoineen päivineen 43€. (13c/kwh) Pieni raha erittäin mukavasta sisäilmasta ja hyvin nukutuista öistä

Tämä pumppujen säästöhomma on muutenkin melkoinen väittelynaihe. Jos torppa on suorasähkölämmitteinen jota on ahkerasti lämmitetty puilla ja asennetaan pumppu taloon, puun poltto vähenee/loppuu koska lämpö on tasaisempaa ja tulee helpommin. Sitten kun tipahtaa sähkölasku laatikkoon alkaa kiroilu että v'ttu mikä p'ska, hirveä sähkösyöppö, ja sammutetaan pumppu ja aletaan taas lämmittämään puilla. Ne puuthan ei yleensä kenellekään mitään maksa, tai ainakin olivat erittäin huokeita...
Ilp kuluttaa vuodessa noin 4-5000kwh sähköä jos siitä otetaan/saadaan koko hyöty irti ja lämpö leviämään ympäri taloa. Tästä voi sitten hieman saada leikattua puulla pois, jos pumppu on puulämmityksen kanssa yhteen toimiva ja asennettu optimaaliseen paikkaan. Ja jaksaa sitä puuta vielä polttaa, ja sen on taloudellisesti kannattavaa. Omalta kohdalta voin kertoa että ensimmäinen, yläkerran pumppu tuli puhtaasti mukavuus-syistä jäähdytykseen, näin vuorotyöläisenä pitää joskus saada tirsat keskellä päivääkin. Ensimmäisenä talvena pumpun kanssa kääntelin kaikki yläkerran patterit kiinni ja pumppu piti yläkerran lämpimänä, ilman huomattavaa nousua sähkölaskussa. No, tähän vaikuttaa monikin asia, kuten se että alakerrasta pääsee lämpö nousemaan hyvin ylös ja pumppu ei joudu kovinkaan lujille tuolla yläkerrassa.
Pari vuotta myöhemmin ostin alakertaan toisen pumpun, pari numeroa isomman kuin yläkertaan, enkä ole päivääkään katunut. Lämpötila-erot eri huoneiden välillä tasoittuivat, ja koska tämä torppa on tällainen "ympärijuostava" saan myös varaavan takan lämmön leviämään pumpun avulla, toki takan edessä on tuuletinvalaisin jolla saadaan kuumin ilma katonrajasta pumpun liikuteltavaksi. Näillä toimenpiteillä ö-kulutus on tippunut noin 1,5t/a, puun kulutus on pienentynyt aiemmasta 10-12pm3 kulutuksesta 3-4pm3, kuluvan lämmityskauden arvio on 3,5pm3, riippuu hieman huhtikuusta, voi jäädä pienemmäksikin. Sähkölasku on noussut entisestä noin 7000-7500kwh/A nykyiseen noin 13.000kwh/A.
Toki pumpuissa on omat huoltonsa eli ne eivät ole laita seinälle ja unohda-mallisia laitteita, ne vaativat puhdistusta, ja talvella sitä jään kanssa touhuamista jollei luota salaojiinsa ja anna pumpun valuttaa kaiken sokkelin viereen. Itse en sitä kenellekään suosittele, mieluummin jokin astia alle ja 1-2krt/vko tyhjennys tai sitten viemäröinti jos on järkevästi toteutettavissa. Jos saattolämmitystä joutuu käyttämään kannattaa harkita arvostaako enemmän mukavuutta ja käytön helppoutta vai säästöjä. Ja varoituksen sana: jos pumppuja alkaa loggaamaan, tai muuten seuraamaan omaa energian kulutusta niin se räjähtää käsiin Mutta toisaalta kun kiinnittää enemmän huomiota omiin kulutustapoihinsa niin sitä säästöä saattaa tulla muualtakin pienentämään sitä sähkö/öljy/kaasu/puulaskua

Aika vuodatus tuosta tuli

[Zaffodi]

Ilpisti jo vähän tuossa purki sen mitä piti itsekin kirjoittaa.

Talven lämmitystä ei todellakaan voi verrata kesän viilennyksiin, monilla sähköyhtiöillä ei ole intressissään lisätä pumppujen määrää ja vähentää sähkön kulutusta. Sen sijaan niillä on painetta saada ihmiset käyttämään kaukolämpöä jossa on parempi kate eikä sitä voi kilpailuttaa.

Kesän viilennyksiin käytetään meillä 25 astetta, eli pari astetta sisälämmöstä pois+kosteus putoaa niin se riittää. Ei tarvita mitään pakkaslukemia, joskus tosiaan pelkkä kosteudenkin poisto riittää.

Monella voi tosiaan olla käynyt noin että pumpun asennuksen jälkeen on laiskistuttu sitten muissa lämmityksissä ja sitä kautta säästöä ei näennäisesti tule. Sitten on tietty nämä urbaanit legendat kuten se, että Isäni oli täysin vakuuttunut että sisäyksikössä on sähkövastukset jotka lämmittää eikä se mitään säästä, kaveri oli kertonut baarissa Eikä usko vieläkään vaikka näkee esim. mökin sähkölaskut itsekin, sähkönkulutus on nyt vaan tippunut muuten, ei se siitä pumpusta voi olla kiinni...

[villelap]

Eikös homma mene aika usein niin, että kun ilppi hankitaan niin lämpötilaa pidetään sisällä talvella korkeampana kuin suoralla sähköllä, koska se ei ole niin kallista? Näin olle vertailu edellisvuosiin ei ole vertailukelpoista säästön suhteen.

[pähkäilijä]

Onkos kukaan kokeillut tehdä ensin ILP simulaattoria?, eli noin -10c ollaan 4 kW tehoissa normipumpulla (COP 3 ja ottoteho kokoluokkaa 1300w), laitetaan pari tuollasta

http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/P ... lin-46223/



katonrajaan (eri sulakkeiden taakse) ja kokeillaan saadaankos sillä lämmitettyä miten hyvin koko talo. Kun pakkasta on lähemmäs parikyt raatia tiputetaan puhallus 3 kW paikkeille ja -25c kelissä 2 kW.

Moni varmaankin huomaa ettei pysty hyödyntämään asunnossaan pumppua maksimaalisesti...

[tuokki]

Onkos kukaan kokeillut tehdä ensin ILP simulaattoria?, eli noin -10c ollaan 4 kW tehoissa normipumpulla (COP 3 ja ottoteho kokoluokkaa 1300w), laitetaan pari tuollasta

katonrajaan (eri sulakkeiden taakse) ja kokeillaan saadaankos sillä lämmitettyä miten hyvin koko talo. Kun pakkasta on lähemmäs parikyt raatia tiputetaan puhallus 3 kW paikkeille ja -25c kelissä 2 kW.

Moni varmaankin huomaa ettei pysty hyödyntämään asunnossaan pumppua maksimaalisesti...

Simulaation on kuvaava, mutta mitä merkitystä on hakea ääripäitä ja niiden perusteella päätellä tekeekö ILP:llä mitään. Vuodessa ei ole montaa päivää jolloin on yli -20 c (ainakaan täällä Helsingin korkeudella). Toisaalta ei myöskään ole päivä jolloin on yli +30 c (jolloin viilennystä joutuisi enemmän käyttämään). Siis suurin osa vuoden lämötiloista huidellaan +14 ja - 10 välillä. Näillä lämpötiloilla pumppu on tehokas sekä lämmityksessä, että viilennyksessä (COP on hyvällä tasolla). ILP/PIL ei ole mikään ikiliikkuja, joka tuottaa energiaa tyhjästä käyttämättä itse yhtään energiaa. Einkä kuvittele, että laite lämmittää 100% talosta. Ehkä jollain jäeällä ilmasta veteen ILP:llä tai maalämpöpumpulla päästää jo lähelle 100% lämmitystä. Ilman siirtoon perustuva ILP jakaa lämmön viileän tehokkaasti siihen tilaan missa laite on. Näin taloon jää helposti kohtia joissa tarvitaan kuitenlin lisälämmitystä.

Kuten aikaisemmin mainitsin oma sähkölasku on on keskimäärin 1/2 - 2/3 pienempi, kun ennen ILP:n käyttöönottoa. Vaikka tarkaa kirjaa en ole pitänyt ILP:n tehokkuudesta, niin muu sähkönkulutukseni ei todellakaan ole vähenytnyt 1/2 tuona aikana (päin vastoin), joten säästö jää ILP:n kontolle. En ymmärrä miksi ILP:n järkevyyden epäilijöitä riittää. Jos minulle kerrottaisiin, että tässä on pankkiti, jonka korko on 2-3 kertainen. Tili maksaa 1000-2000€, mutta sen jälkeen tuottoa tulee 2-3 kertainen määrä kaikesta mitä tilille laitat (sähkön hinta). Tili on "voimassa" seuraavat 10-15 vuotta. Hulluhan sitä olisi jos ei tuollaista "tilia" ottaisi, jos vain taskulla olisi se tarvittava alkupääoma.

Varmaan ongelma ILP- tietoisuuden kanssa on: a) Eri tahot, jotka tuottavat / myyvät Öljyä, Sähkä ja kaukolämpöä haluavat vähätellä ILP:n järkevyyttä. Omista ymmärrettävistä syistään. b) Alalla on ollut paljon huithapeleita, jotka ovat pilanneet alan mainetta ala arvoisilla asennuksilla, huonoilla etelään suunnitelluilla laitteilla ja takuun velvollisuuden laiminlyönnilla c) Jos ILP maksaa 400€ tai 2000€ ja sen tekniset arvota ovat identtiset. On hinta erossa pakko olla muutakin kun ahneesti laskettu kate sekä merkistä maksettava lisähinta. Komponettien, materiaalien ja työn laadussa on varmasti eroa. d) Porukka ei oikein ymmärrä fysiikan perusteita. Voi tuntua maalaisjärjellä uskomattomalta miten vaikka -10 asteisesta ilmasta voi muka kerätä vielä lämpöa ja puhaltaa se vielä sisään Kun fysiikan tuntemus on heikkoa, niin kaikki baarissa Matti Heikeläiseltä kuullut jutut suuresta ILP- huijauksesta uppoavat kun veitsi voihin. Parempi sijoittaa siis bisseen ! e) Usein otetaan turhan tehoton kone asunnon kokoon nähden ja sitten ihmetellään miten lämmitys, mutta varsinkin viilennysteho ovat onnettomia. Aina kannattaa ottaa pari pykälää isompi kone.

Kuten edellä totesin niin laitteen laadulla on suuri merkitys ja järkevä kate tuo laitteen maahantuojalle motivaatiota vastava velvoitteistaa. Itse ostin ja ostaisin yhä 2000€ merkkipumpun ja maksaisin tuon 1000 (extraa jos joku asian niin näkee) ikäänkuin vakuutuksena, että laite on laadukas ja siinä on "ei mutinoita" viiden vuoden täystakuu. Esimerkkinä: Omasta laitteesta meni tuuletin 3- vuoden ikäisenä ja vaihdettiin mutinoitta. Naapurille oli samaan aikaan asennettu sama laite, josta hajosi kompressori juuri vähän alle 5- vuoden vanhana. Heille vaihdettin kokonaan uusi laite (mukava saada uusi kone takuuna 5- vuotta vanhan laitteen tilalle). Oma ILP on pyörinyt sen 3- vuoden kohdalla tehdyn tuulettimen vaihdon jälkeen moitteettomasti nyt yli 10 vuotta (yhteensä 13- vuotta). Kerran on irroitettu seinältä, kun tehtiin julkisivuremottia ja tyhjiöitiin ja laiteettin takaisin. Tässä kohtaa olisi voinut vaihtaa uuteen, mutta jos tuo vielä 2-3 vuotta kestää niin pääsee sitten eläkkeelle tai mökkikäytöön. Kiinteistön lämmitys ratkaisu muutetaan silloin vesikeskuslämmityseksi.

Tuokki

Oma laitteeni on Fujitsu Fujitsu Nocria AWYZ 14 LB (jonka lämpöteho 6,4 ja viilennysteho 3,2). Asunnon koko on rapiat 80m2. Tuolla laitteella voi sanoa, että se lämmittaa lähes 100% asunnun (paitsi kovimmilla yli -20 asteen pakkasilla)

[pähkäilijä]

Simulaation on kuvaava, mutta mitä merkitystä on hakea ääripäitä ja niiden perusteella päätellä tekeekö ILP:llä mitään. Vuodessa ei ole montaa päivää jolloin on yli -20 c (ainakaan täällä Helsingin korkeudella). Toisaalta ei myöskään ole päivä jolloin on yli +30 c (jolloin viilennystä joutuisi enemmän käyttämään). Siis suurin osa vuoden lämötiloista huidellaan +14 ja - 10 välillä.

Joo ei ollut tarkoitus hakea ääripäitä vaan yrittää rautalangasta vääntää malliesimerkkiä miten sillä lämmitetään yhdestä kohtaa ja onnistuuko homma. parin kympin investoinnilla, jos löytyy vielä A-tikkat jonne rakentaa tason voi kokeilla mistä ILP toimisi mitenkin ja kuinka suuren alan sillä pystyy oikeasti lämmittämään.

Mitä enemmän pumpusta saa otettua tehoa irti sen enemmän se pienentää myös sähkölaskua suorasähkötalossa. Jos asunto on sokkeloinen ei yhdestä paikasta saada puhallettua koko taloa lämpimäksi ja pumpun hyödyt jäävät vähiin kun se puksuttaa tyhjäkäynnillä suurimman osan aikaa. Aloittaja kysyi saakos pumpulla oikeesti säästettyä ja siihen on sopivan paikan löytäminen A ja O. Esimerkiksi omassa talossa en saisi pumpulla katettua helposti yli 40 neliöä millään lailla.

Kun ILP on kerran asennettu ei sitä sen jälkeen lähdetä siirtelemään seinältä toiselle.

[Kuvaja]

Ja jos haluaa kustannustehokasta ilmaläpöä-jäähytystä ja tonttia ei vielä ole lohkottu, niin tästäpä maa-ilmalämpösysteemi http://www.jaasahko.fi/maa-ilmalampopumppu/

[listuri]

Meillä ei ole kyllä puulämmityksessä laiskistuttu yhtään ilpin tulon jälkeen, mutta huonelämpötila on varmaan kyllä asteen pari korkeampi kuin aiemmin. Ja kämppä on tasaisen lämmin, toisin kuin aiemmin. Edellisten asukkaiden jäljiltä sähköpattereita oli aika nuukasti laitettu ja osa nurkista kylmiä. Esim. yläkerrassa ei ollut yhtään (0) kiinteää sähköpatteria makuuhuoneissa, joten siellä asumismukavuus nousi ilpin myötä reilusti. Tietenkin edellyttää, että väliovia pidetään auki.

Toki tuohon ilpin hyötysuhteeseen vaikuttaa kovasti talven kylmyys. Jos on jatkuvasti yli 20 astetta pakkasta, hyödyt jää vähäisiksi, mutta lauhemmilla keleillä patterit voi pitää kokonaan kiinni. Hulluimmillaanhan ihmisillä on ilp vahingossa automaattiasetuksilla, jolloin lämmittävät sähköpattereilla/uunilla ilmaa alhaalta ja viilentävät sitä ilpillä ylhäältä. Ja sähköyhtiö nauraa partaansa.

Huonoina puolina on, että rumiahan nuo ovat, sekä sisällä että ulkona. Mutta ei ne sähköpatteritkaan silmiä hivele. Meillä ainakaan.

[Kuvaja]

En tiedä joko oli mainintaa, mutta jos sillä ilpillä haluaa säästää ja nyt on sähköpatterit (ja siis käyttää molempia yhtäaikaa) niin ilmeisesti pitäisi ilpiltä säätää lämpötila hieman yli toivotun. Tällöin ilppi lämmittää, eikä sähköpatterit (jos termostaatit toimii). Sama tietenkin lattialämmöllä...

[tuokki]

En tiedä joko oli mainintaa, mutta jos sillä ilpillä haluaa säästää ja nyt on sähköpatterit (ja siis käyttää molempia yhtäaikaa) niin ilmeisesti pitäisi ilpiltä säätää lämpötila hieman yli toivotun. Tällöin ilppi lämmittää, eikä sähköpatterit (jos termostaatit toimii). Sama tietenkin lattialämmöllä...

Juuri noin. Muuten käy niin, että patterit lämmittävät ja ILP ei. Tämä on aika yleinen virhe, että mitään säätöjä ei pattereihin tehdä, kun ILP- tulee taloon ja sitten valitellaan kun se ei mitään säästä. Tilanne voi olla jopa päinvastainen. Omat vanhempani olivat epähuomiossa säätäneet ILP- viilennykselle +16 c keskellä talvea ja ihmettelivät kun on niin kylmä

Tuomas

Ps. Itse ajattelin laittaa salaojitusrempan yhteydessä tällaiset putket maahan. Pitäisi auttaa ilmastoinnille menevän ilman esilämmittinimän talvella ja viilentäjän kesällä. Näyttää fikuslle vekottimelle. Se että toimiiko vaatinee vielä vähän googlettamista. http://www.malander.fi/maalammonsiirrin

[Ilpisti]

Ehkä tuo "simulaattori" ei ihan aja asiaa, ei taida tuollaiset puhaltimet liikuttaa ilmaa yhtä tehokkaasti kuin ilpit. Mutta jos ei ilppejä halua taloon ja puilla lämmitetään muuten (ei keskuslämmityksellä) niin ihan lattia tuuletinkin saa jo ilman sen verran liikkumaan että lämpö leviää vähän paremmin. Eikä ole kallis

Eikös homma mene aika usein niin, että kun ilppi hankitaan niin lämpötilaa pidetään sisällä talvella korkeampana kuin suoralla sähköllä, koska se ei ole niin kallista? Näin olle vertailu edellisvuosiin ei ole vertailukelpoista säästön suhteen.

Aika usein näin taitaa käydä. Tosin ei välttämättä sen takia että se olisi halvempaa vaan sen takia että ilma tuntuu viileämmältä kun se liikkeellä. Jos kokeilee laittaa ihan vain pelkän puhaltimen päälle kun huoneessa on vaikkapa 23° lämmintä niin se puhallus tuntuu viileältä iholla vaikka onkin samanlämpöistä ilmaa...

Mitä enemmän pumpusta saa otettua tehoa irti sen enemmän se pienentää myös sähkölaskua suorasähkötalossa. Jos asunto on sokkeloinen ei yhdestä paikasta saada puhallettua koko taloa lämpimäksi ja pumpun hyödyt jäävät vähiin kun se puksuttaa tyhjäkäynnillä suurimman osan aikaa. Aloittaja kysyi saakos pumpulla oikeesti säästettyä ja siihen on sopivan paikan löytäminen A ja O. Esimerkiksi omassa talossa en saisi pumpulla katettua helposti yli 40 neliöä millään lailla.

Kun ILP on kerran asennettu ei sitä sen jälkeen lähdetä siirtelemään seinältä toiselle.

Naulan kantaan. Pumpun oikean paikan etsimiseen kannattaa käyttää aikaa ja vaivaa jotta pumpusta saa mahdollisimman suuren hyödyn irti, eli puhalluksen leviämään mahdollisimman kauas. Samoin paluuilma kannattaa miettiä, miten saa asunnon ilman esim kiertämään tiettyä rinkiä, miten saa pumpun puhalluksen suunnattua mahdollisimman suoraan jne. Vähintään yhtä tärkeä asia kun pumpun merkin valinta. Jos pumppu on huonoon paikkaan asennettu ei sillä saa säästöjä aikaiseksi. Pumpun paikkaa mietittäessä myös puhallusmeluun kannattaa kiinittää huomiota. Jos pumpusta pyritään saamaan mahdollisimman suuri säästö sen pitää myös puhaltaa reilusti, ja tästä tulee luonnollisesti meteliä, ja vetoa. Tästäkin syystä meillä paikaksi valikoitui eteinen jossa sen aiheuttama meteli ja viima ei haittaa ketään. Millainen meteli sitten ketäkin häiritsee on sitten jo niinn laaja asia että.. Jos puhallusta pidetään pienellä ei lämpö leviä 1-2 huonetta pidemmälle ja säästöä ei tule. Jos talossa on koneellinen ilmanvaihto muuttuu tämä sitten hieman erilaiseksi, jos kone on esim pilp. mutta ei siitä nyt sen enempää tässä vaiheessa.

Meillä ei ole kyllä puulämmityksessä laiskistuttu yhtään ilpin tulon jälkeen, mutta huonelämpötila on varmaan kyllä asteen pari korkeampi kuin aiemmin. Ja kämppä on tasaisen lämmin, toisin kuin aiemmin. Edellisten asukkaiden jäljiltä sähköpattereita oli aika nuukasti laitettu ja osa nurkista kylmiä. Esim. yläkerrassa ei ollut yhtään (0) kiinteää sähköpatteria makuuhuoneissa, joten siellä asumismukavuus nousi ilpin myötä reilusti. Tietenkin edellyttää, että väliovia pidetään auki.

Toki tuohon ilpin hyötysuhteeseen vaikuttaa kovasti talven kylmyys. Jos on jatkuvasti yli 20 astetta pakkasta, hyödyt jää vähäisiksi, mutta lauhemmilla keleillä patterit voi pitää kokonaan kiinni. Hulluimmillaanhan ihmisillä on ilp vahingossa automaattiasetuksilla, jolloin lämmittävät sähköpattereilla/uunilla ilmaa alhaalta ja viilentävät sitä ilpillä ylhäältä. Ja sähköyhtiö nauraa partaansa.

Huonoina puolina on, että rumiahan nuo ovat, sekä sisällä että ulkona. Mutta ei ne sähköpatteritkaan silmiä hivele. Meillä ainakaan.

Kyllä, ilpin hyötysuhteeseen vaikuttaa talven kylmyys, kuten myös ilmankosteus, mutta jollakin se torppa on kuitenkin lämmitettävä niin miksei sitten ilpillä, vaikkapa puulla avustaen. Nykyisillä ilpeillä hyötysuhde on kuitenkin yli 1 vielä -20° eli parempi kuin sähköpatteri, eli itse en sammuta pumppuja milloinkaan, oli keli kuinka kylmä tahansa. Toki raja tulee näilläkin laitteilla jossain vaiheessa vastaan, milloin mennään hyötysuhteessa pakkasen puolelle, kylmäaineen ominaisuuksista johtuen.
Kauniitahan nämä eivät ole, vaikka itseäni yleensä tekniset laitteet viehättävätkin...

En tiedä joko oli mainintaa, mutta jos sillä ilpillä haluaa säästää ja nyt on sähköpatterit (ja siis käyttää molempia yhtäaikaa) niin ilmeisesti pitäisi ilpiltä säätää lämpötila hieman yli toivotun. Tällöin ilppi lämmittää, eikä sähköpatterit (jos termostaatit toimii). Sama tietenkin lattialämmöllä...

Kyllä, ilpin, ja muun lämmitysjärjestelmän, oli se sitten millainen tahansa, yhteensovittaminen vie aikansa, mutta siihen kannattaa syventyä mahdollisimmansuuren mukavuuden ja säästön takia. Pää-lämmitysjärjestelmä täytyy säätää niin että ilpille on töitä, mutta kuitenkin niin että tulee mukaan talkoisiin sitten kun ilpin paukut ei enää riitä pitämään haluttua lämpötilaa. Tähän operaatioon meneekin sitten aika pitkä aika, yleensä koko talvi, jotta näkee koko säiden kirjon ja miten pumppu jaksaa talon lämpimänä pitää.
Lattialämmitystaloissa ilpin säästöt ovatkin sitten jo maltillisempia. Yleensä asukkaat ovat tottuneet lämpimiin lattioihin, ja jos materiaali on vielä kivi/laatta niin sitä ei mielellään kylmäksi päästetä. Tämä tietysti syö ilpin säästöjä, mutta kyllä mukavuudellekin täytyy antaa sijaa Toki lattialammityksenkin voi säätää niin alas kun vain varpaat sallivat, sekin antaa jo lisää töitä ilpille.

Tässä ketjussa on jo tullut aika monta asiaa esiin mitä kannattaa funtsia ilppiä hankittaessa. Jos säästöjä haluaa täytyy olla valmis hieman tinkimään metelistä ja vedosta, mutta toisaalta taas talon sisäiset lämpötilat tasaantuvat katosta lattiaan, ja se taas lisää mukavuutta. Ja se että rospuuttokeleillä pumppu on aivan yliveto lämmitin, silloin sen hyöty on suurimmillaan. Säästää sitten ne puut kovemmille pakkasille, varsinkin jos on ostopuun varassa