Kellarinlattian rakenne ja eristys

[Pennu]

Ostimme vuosi sitten 48-50 -luvuilla rakennetun rm-talon ja olemme nyt aloittamassa kellariremontin. Koko kellaritilassa on betonilattia ja seisomakorkeus n 190 cm. Edellinen asukas kertoi, että betonilattia oli niin paksu, osittain lähelle 50 cm kun hän talon osti vuonna -77 ettei hän ryhtynyt sitä puhkomaan. Sitä oli vaikea uskoa ja nyt koeporasimme itse reikiä betoniin. Porauskohdista betoni oli 30 -25 cm:stä ja yhtenäistä( ei ikäkerroksia). Nyt tuttu rakenneasiantuntija heitti, että paksulla betonilattialla täytyy olla tarkoitus ellei omistaja ole ollut betonitehtailija. Että se pitää pystyssä taloa savisen perusmaan yllä, jäykkyyttä ja painoa tarvitaan, ettei lattia kupruile ylöspäin.
Meillä oli tarkoitus puhkaista lattia, jotta saisimme talon alustan salaojitettua, lattian eristettyä ja mahdollisesti lisättyä seisomakorkeutta. Nyt meni suunnitelmat uusiksi. Meille suositeltiin lattian jyrsimistä korkeintaan 80 mm, sitten vanhan laatan päälle polyuretaani, uusi betonivalu, raudoitus ja lattialäpökaapelit, vesieristys ja laatoitus. Lopputuloksena sama 80 mm uutta. Toinen vaihtoehto on paalutus jossa liikutaankin ihan eri rahasummissa. Itse haluaisimme nipistää viisi senttiä enemmän, mutta horjutammeko silloin taloa?

[plaanaa]

Voisin kuvitella että
1. Kukaan täällä ei voi tietää vastausta
2. Jos joku on tietävinään ja teet niin tai näin, internetin keskustelupalstalla saadut neuvot eivät ole niin päteviä että ainakaan itse niiden perusteella tekisin ratkaisuja puoleen tai toiseen.
3. Itse voisin kuvitella itseni jyrsimässä samantien 150mm ;)

[Pennu]

Niinpä, ehkä odotin, että joku olisi ohentanut lattiarakennetta 10 vuotta sitten. Eli olisi kokemusta.

[JJ]

Minä en menisi ohentelemaan tuosta noin vaan... murhe ja korjaus on tosi iso jos jotain tapahtuu.

Luultavasti maa talon alla on kyllä painunut jo tosi kovaksi, eli tuskin talo kauheasti liikkuu. Tosin salaojitus muuttaa maan rakennetta ja perustusten muutos samalla on aika suuri muutos.

Ensin pitäisi koittaa saada selville minkälainen tuo laatta on, eli lähteekö sokkeli laatan päältä, vai onko laatta valettu sokkelin sisäpuolelle...

[pikkumökki]

Ja ehkä voisit hankkia myös joltain toiselta ammattilaiselta mielipiteen. Pelkän rahansäästön vuoksi sitä ei kannata jättää tekemättä, koska se voi vaikuttaa olennaisesti lopputulokseen. Niistä mahdollisista vaihtoehdoista sitten päätät, kun on enemmän faktoja takana.

[Pennu]

Talon perustus ja sokkeli on anturoilla. Kyseessä on siis vain lattia, joka on poikkeuksellisen paksu. Se on valettu todennäköisesti 50-luvulla koska betonissa on kiviä. Hiekkaa oli betonin alla muutama sentti korkeintaan, osittain suoraan savi/siltti.

[Matti Alander]

Mistä päättelit, että on rakennettu anturoille ?
Vastaan on tullut jonkin verran rintamiestaloja, jotka on tehty kantavalle laatalle savikkoalueilla. Laatan päältä on sitten rakennettu sokkeli ylöspäin.
Rintamamiestalothan on tehty pääsääntöisesti säästämällä, koska rakennustarvikkeita ei ollut riittävästi saatavilla. Jotenkin tuntuisi uskomattomalta, että olisi tarpeettomasti uhrattu materiaaleja, joita oli muutenkin vaikea saada.
Myös työt tehtiin paljolti käsityönä, koska koneita ei ollut saatavana tai niiden käyttäminen oli liian kallista. Tuskin huvikseen enää lisättiin työmäärää.
Kannattaa selvittää ammattilaisten avulla, onko kyseessä kantava laatta, ennenkuin ryhtyy minkäänlaisiin purkaustoimenpiteisiin.
Rakennuksen vakavuus saattaa kärsiä ja talo turhaan vaurioitua.
Suunnittelijaksi tarvitaan rakennesuunnittelijaa, joka laskee kantavuudet ja antaa ohjeet miten pitää menetellä.

[Pennu]

Meillä tehtiin juuri salaojaremontti ja sokkelin ulkopuolinen eristys ja kyllä talossa on anturaperustus. Näin kertovat alkuperäiset rakennuspiirustuksetkin. Anturoiden alla oli ulkopuolelta katsottuna reilusti hiekkaa, mutta edelliset salaojaputket on laitettu v.78. eikä hiekka näytä jatkuneen talon alle. Betonilattia on siis paljon vanhempi.

[Matti Alander]

Tyypillistä rakennetta on näissä vanhoissa taloissa on, että kellarinseinä lähtee ylöspäin parikymmentä senttiä sisäänpäin laatan ulkoreunasta, jolloin ulkoapäin näyttää anturaperustalta.
Kuinka paksu antura oli, oliko se ohuempi lattiaa?
Saattaa se anturallinenkin talo olla, mutta on sitten melko erikoinen lattiarakenne. Ei tule ihan joka päivä vastaan.
Kivien latominen valun joukkoon oli betonisäästön merkeissä tuolloin varsin yleinen rakenne, mutta sitä käytettiin perustuksissa, ei lattioissa.
On rakenne silti niin harvinainen, että suunnittelijan käyttäminen muutenkin on kannattavaa.

[Pennu]

Pakko vaan uskoa anturoihin, kun äijät näin sanoo. Anturan paksuudesta en tiedä kun ei mitattu itse silloin kun salaojat kaivettiin. Sisäpuolelta aletaan juuri purkaa styroxia ja sisälaudoitusta, oletuksena on että sen takana on betoniseinä. Lattia on varmaan tehty oletetun anturan tassun päälle, joten jos spiikkaamme lattiasta vain osan, ei sisäpuolelta koskaan selviä onko siellä antura.Tosin alkuperäisten piirustusten mukaan sokkelin korkeus tassun yläpinnasta on 200 mm, betonikatosta betonilattiaan nykyinen korkeus 190 mm, joten 20 mm lattiabetonia olisi tassun kohdalla. Vähän hirvittää. Mutta onko todella -48 jo tehty laattaperustuksia?

[Pennu]

sorry, tarkoitin tietenkin senttimetrejä enkä millejä

[Matti Alander]

Paljolti vaikuttaa kantavalta laatalta. Kyllä näitä on tehty ja vastaan on tullut useastikkin.
Rakenne on muuten hyvä ja nämä talot ovat hyvinkin suoria, eikä kivijaloissa ole halkeamia.
Laatta tehtiin silloin ilman reunavahvistusta kauttaaltaan yhtä tasaisena ja seinät rakennettiin laatan päälle.
Tätä perustustapaa on käytetty nimenomaan savipatjalla.
Ongelmia tulee sitten viemärikorjauksissa ym. kun laattaa ei voi piikata.
Kantavan laatan rikkominen on riskialtis homma, joten edelleen on syytä ottaa yhteyttä asiantuntevaan rakennesuunnittelijaan, se maksaa paljon vähemmän, kuin rakennukselle mahdollisesti aiheutuvat vauriot.
Anturalliseessa rakennuksessa kellarinlattia sijaitsee yleensä anturan yläpinnan yläpuolella.
Joskus antura voi olla myös erityisen leveä ja tällöinkään sitä ei saa mennä piikkailemaan.
Kuvat on yleensä piirretty ennen ja jos kyseessä on varsinkin pieni paikkakunta on rakennusvalvonta voinnut olla hyvinkin minimaalista siihen aikaan. Tuskin niisä kuvissa kaan mitään usean kymmenen sentin paksuista lattiakaan ole piirrettynä.

[Pennu]

Kiitos vain Matti Alanderille. Talossamme on kuin onkin laattaperustus. Vakuutin mieheni, että asia kannattaisi tarkistaa. Meillä oli tuttu porukka tekemässä salaojituksen ja he olivat uskoneet anturaperustuksiin kun seinästä ulkoni 25 cm paksu 'tassu' ja näin oli kerrottu heille. Mutta he tukivat heti laatan mahdollisuuttakin, kun asia otettiin puheeksi. Eilen aloitettiin kellarissa piikkaus yhdestä kulmasta ja aika pian osoittautui oikeaksi,että kyseessä on laatta. Olen varoitellut, ettei laattaa pitäisi mennä yhtään ohentamaan, mutta porukat on vakuuttanut että tilanne on hallinnassa. Piikkaus aloitettiin nurkasta,johon on eniten tullut kosteutta ennen uutta salaojitusta ja piikattu betoni oli tosi märkää ja hiekkamaisen näköistä. Nyt otetaan ensin yksi huone käsittelyyn. Siitä poistetaan alle 10 cm betonia, mitään raudoituksia ei rikota eikä niitä tullut vastaan paitsi sokkelin alla reunassa. Väliin laitetaan ohut polyuretaani ja sitten uusi betoni joka raudoitetaan hyvin. Minulle vakuutettiin että uudesta tulee parempi kuin entinen. Mitään lisäkorkeutta me emme nyt hae ja jokainen tila mietitään vielä uudelleen, kannattaako piikata.
Nyt huolettaa vain se riittääkö lattian eristys,ettei lattiaa lämmitetä harakoille ja pysyykö koskeus polyuretaanin alla. Vesieriste lattialaatan alla kai on tarkoitettu sisäpuolisen kosteuden pitämiseksi pois betonista. Minä en tunne polyuretaania, onko se sekä lämmön että kosteuden eristäjä?

[Markku&Rintsikka]

Kuvia kiitos... Savea kaivettu metri pois. Anturat parissa eritasossa. Kuvia tulossa projektisivulle. http://groups.msn.com/AnneMarkku/_whatsnew.msnw

[JJ]

Polyuretaani on erittäin tehokas eriste, mutta ei kauheasti mahdollista laatan kuivumista alaspäin, joten kannattaa miettiä mitä laittaa tuohon pintaan. Lisäksi vaikka kuinka väitetään ettei se vety, niin ainakin meidän lattian alla 15 vuotta ollut uretaanilevy oli ihan läpimärkä.

Itse jättäisin kosteuseristeen pois, jolloin mahdollisuus kuivumiselle sisäänpäin löytyy. Kosteuseriste vain suihkunurkkaan jne.