Pitänee esittää taas työn sankaria je kehuskella omalla saavutuksellaan. Jääränä päätin, että meidän ikkunat kunnostetaan. Osa pokista oli hävinnyt merkillisesti kun talo oli ollut harrastetilana joten ne jouduin teettämään mittojen mukaan.
Muutama oli lahonnut kun joku älypää oli kitannut laseja silikonilla. Ne sai kuntoon puuta korjaamalla.
Vedettyä lasia tilasin Tallinnasta isomman erän ja sitten alkoi ikkunoiden putsaus. Kaikki 16 ikkunaa/ 102 pokaa / 174 ruutua putsattiin puulle, pohjamaalattiin, lasitettiin (ruudut oli kivitetty lähes kaikki), kitattiin ja maalattiin pariin kertaan. Heloja jouduin myös korjailemaan. Koko hommaan meni n 8kk muiden töiden ohella ja osa-aikaisen kesäapulaisen kanssa. En nyt sitten tiedä kannattiko, mutta on niitä kiva joskus katella kiikkustuolissa istuen ja kehuskella, että "itte tein".
Ei kaikkea aina voi mitata rahassa....
Kokemuksia ikkunaremonteista
Re: Kokemuksia ikkunaremonteista
Meidän ikkunaremppa tehtiin ottamalla vanhat 80-luvun puunväriset pokat yks kerrallaan irti, pintahionta ja sitten uudet valkoset maalit pintaan. Karmit hiottiin ja maalattiin paikallaan. Yks jos toinenkin on ehtinyt arvailla ikkunoita uusiksi ja hämmästys on kova kun on kerrottu että ei ne mitään uusia ole.
Uudenveroinen lopputulos maalipurkin hinnalla. Suosittelen!
Uudenveroinen lopputulos maalipurkin hinnalla. Suosittelen!
Voi kun oliskin vanhat originaali-ikkunat! 
Mutta on fiksuna miehenä entinen omistajavainaa 70-luvulla vaihtant niiden tilalle n.s. lämpöikkunat (eli 3 lasia samassa karmissa ja seinässä kiinni. Yhtäkään ikkunaa ei saa auki-> ulkopuolen pesu onnistuu vain piiiiiitkiltä tikapuilta tai jotenkin jonkun piiiiiitkän varren kans huitoen.) ja suurentanut myös ikkunakokoa siinä samalla. Oih.
Mutta on fiksuna miehenä entinen omistajavainaa 70-luvulla vaihtant niiden tilalle n.s. lämpöikkunat (eli 3 lasia samassa karmissa ja seinässä kiinni. Yhtäkään ikkunaa ei saa auki-> ulkopuolen pesu onnistuu vain piiiiiitkiltä tikapuilta tai jotenkin jonkun piiiiiitkän varren kans huitoen.) ja suurentanut myös ikkunakokoa siinä samalla. Oih.
Kaapataas tämä threadi nyt sitten hiukan asian viereen. Meillä on alkuperäiset ikkunat joiden pokat maalattiin kesällä. Muuten on hyvät mutta vetäähän ne vähän. Ja pakkasilla (joita ei täällä etelärannikolla nyt aivan riesaksi asti) ne "hohkavat" lasipinnoista kylmää. Tämä on ongelma eniten olkkarissa jossa on aika isot ikkunat (2 kpl). Mites tuonne lisätään väliin 1 lämpölasi? Tulis aika huomaamaton ja lisäisi asumismukavuutta ja energiataloutta? Maallikkona ajattelin jotenkin niin , että sisemmän karmin ikkunan välin puolelle lisätään alumiini- tai muulla listalla kiinni oleva lämpölasi?
onko tolkkua? Käypi kylmä niskaan kun töllöä katsoo, sohva on loogisimmillan soiinä molempien edessä (kulma)
onko tolkkua? Käypi kylmä niskaan kun töllöä katsoo, sohva on loogisimmillan soiinä molempien edessä (kulma)
No meillä on näkyvillä tämmöistä ratkaisua eikä se kovin nätti ole, jotenkin pullomainen. Tietysti kesäksi voisi ottaa lisälasin pois.
Konviktiovirtausta voi vähentää myös niin että asentaa ruutujen väliin sälekaihtimen tai vaikka salusiinin. Lisäksi tiiviskankainen verho ikkunan eteen vedettynä silloin kun telkkaria katsoo lähes tulkoon muodostaa kolmannen ruudun myöskin.
Mutta ihan ensin täytyy varmistaa että ikkunoista ei tule ihan oikeaa vetoa, eli joko on modernit P-silikonit tai sitten vanhanmalliset ikkunaliimapaperit. Niillä välikausien vaahtomuovi"tiivisteillä" lähinnä varmistetaan tuuletus.
Konviktiovirtausta voi vähentää myös niin että asentaa ruutujen väliin sälekaihtimen tai vaikka salusiinin. Lisäksi tiiviskankainen verho ikkunan eteen vedettynä silloin kun telkkaria katsoo lähes tulkoon muodostaa kolmannen ruudun myöskin.
Mutta ihan ensin täytyy varmistaa että ikkunoista ei tule ihan oikeaa vetoa, eli joko on modernit P-silikonit tai sitten vanhanmalliset ikkunaliimapaperit. Niillä välikausien vaahtomuovi"tiivisteillä" lähinnä varmistetaan tuuletus.
-
remontoija
- Uusi jäsen
- Viestit: 5
- Liittynyt: Ma Marras 13, 2006 19:08
- Paikkakunta: Rauma
Viime keväänä vaihdettiin ikkunat ( 7 kpl, isoja ikkunoita) uusiin Alavusikkunoiden tekemiin. Asennus viivästyi n. viikon, ja sai soitella paikalliselle myyjälle pariin kertaan. Kun sitten ikkunat oli pihalle tuotu ja asennusporukka oli aamusta alkaen paikalla, niin työ kävi nopeasti, eli n. 5 tunnissa. Kertaalleen vaihdettiin tiivisteitä syksyllä joihinkin ikkunoihin, muuta harmia en ole huomannut.
Miksikö vaihdettiin:
Vanhoista veti ja olivat epäkäytännölliset, avattavia ikkunoita oli talossa vain kolme, yläkerran ikkunat olivat tulleet puitteiltaan jo tiensä päähän, oli kosteutta puissa, eli korkein aika oli remppaa tehdä. J a lisäksi se tekijä, että nyt ikkunat avautuvat sisälle ja ne voi pestä helposti.
Eli tyytyväisiä ollaan, vaikka se kukkaroa kirpaisikin.
Miksikö vaihdettiin:
Vanhoista veti ja olivat epäkäytännölliset, avattavia ikkunoita oli talossa vain kolme, yläkerran ikkunat olivat tulleet puitteiltaan jo tiensä päähän, oli kosteutta puissa, eli korkein aika oli remppaa tehdä. J a lisäksi se tekijä, että nyt ikkunat avautuvat sisälle ja ne voi pestä helposti.
Eli tyytyväisiä ollaan, vaikka se kukkaroa kirpaisikin.
Mielenkiintoinen keskustelu! Meillä mietitään, tai on mietytty jo monta vuotta, pitäisikö vaihtaa taloon kokonaan uudet ikkunat, vai kunnostaa vanhat. Ikkunoita on...paljon, ja ne ovat niitä 2-3-ruutuisia, vanhaa puuta ja vanhaa lasia. Osa on jo huonokuntoisia, mutta osa täysin kelvollisia.
Näin "naisnäkökulmasta" asiaa katsoen, on kyllä sanottava, että nämä vanhan malliset ikkunat ovat työläitä pestä ja huoltaa. Laskin kerran, montako pestävää ruutua on pelkästään talomme ns. keskikerroksessa. Niitä on 58 kpl! Hirsirunkoinen talomme on rakennettu hyvin ja vankasti, mutta varsin luovasti, ja niinpä ikkunatkin aukeavat ns. yksilöllisesti vähän mikä mitenkin, ja niiden irroittaminen pesua varten on melkoinen operaatio.
Em. menetelmän olen todennut meillä olevan toimiva, eikä ikkunoista juurikaan vedä talvella. Mutta...aikamoisen työläs homma se kyllä on, kun talossa on 3 kerrosta, ja ikkunoita lähes joka seinällä. Ja keväällä sitten paperit liotellaan pois, ja tiivistykset "puretaan".
Vaikka koenkin tuon ikkunoiden huoltamisen (pesut, tiivistykset) työläänä, eikä sitä työviikon jälkeen oikein innostaisi ryhtyä tekemään, niin en sittenkään halua vaihtaa uusia, ehkä yksiruutuisia "huoltovapaita" ikkunoita.
Minua viehättää tämän vanhan talon yksilöllinen luonne, sen eri suuntiin aukeavat lukot (vanhat avaimet), ns. haitari-ikkuna yläkerrassa, ja monet muut rakentajan keksimät erikoiset ratkaisut. Olen oppinut elämään tämän talon kanssa, enkä haluaisi muuttaa sitä toisenlaiseksi, vaikka joitakin uusiakin ratkaisuja on ollut pakko tehdä. Pääsääntöisesti olemme purkaneet 70-80-luvuilla tehtyjä "uudistuksia", ja palauttaneet taloa alkuperäiseen kuosiin.
Näin "naisnäkökulmasta" asiaa katsoen, on kyllä sanottava, että nämä vanhan malliset ikkunat ovat työläitä pestä ja huoltaa. Laskin kerran, montako pestävää ruutua on pelkästään talomme ns. keskikerroksessa. Niitä on 58 kpl! Hirsirunkoinen talomme on rakennettu hyvin ja vankasti, mutta varsin luovasti, ja niinpä ikkunatkin aukeavat ns. yksilöllisesti vähän mikä mitenkin, ja niiden irroittaminen pesua varten on melkoinen operaatio.
Hyvä vanha konsti on pumpulia rakoihin ja päälle ikkunaliimapaperi.
Em. menetelmän olen todennut meillä olevan toimiva, eikä ikkunoista juurikaan vedä talvella. Mutta...aikamoisen työläs homma se kyllä on, kun talossa on 3 kerrosta, ja ikkunoita lähes joka seinällä. Ja keväällä sitten paperit liotellaan pois, ja tiivistykset "puretaan".
Vaikka koenkin tuon ikkunoiden huoltamisen (pesut, tiivistykset) työläänä, eikä sitä työviikon jälkeen oikein innostaisi ryhtyä tekemään, niin en sittenkään halua vaihtaa uusia, ehkä yksiruutuisia "huoltovapaita" ikkunoita.
Minua viehättää tämän vanhan talon yksilöllinen luonne, sen eri suuntiin aukeavat lukot (vanhat avaimet), ns. haitari-ikkuna yläkerrassa, ja monet muut rakentajan keksimät erikoiset ratkaisut. Olen oppinut elämään tämän talon kanssa, enkä haluaisi muuttaa sitä toisenlaiseksi, vaikka joitakin uusiakin ratkaisuja on ollut pakko tehdä. Pääsääntöisesti olemme purkaneet 70-80-luvuilla tehtyjä "uudistuksia", ja palauttaneet taloa alkuperäiseen kuosiin.
Minä en ole liotellut niitä pepereita keväisin vaan antanut olla jos ovat tiiviisti kiinni. Jonkun ikkunan voi toki avata tuuletusikkunaksi jos tarpeen. Syksyllä vain lisäilen papereita minne tarvitaan. Huolellisesti paperoidut ikkunat eivät juurikaan likannu väleistänsä, joten peruskunnostuksen jälkeen on monta huoltovapaata vuotta. Pesen siis ainoastaan sisäruutuja ja tarvittaessa ulkoruutuja (harvoin).
Off-topickkia: kävijämäärät voi kasvaa huimasti täällä foorumissa- meinaa linkki mot-ohjelman sivuilla http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/sivut/ohjelma
Meillä oli lasien vaihdossa kyse kyllä ajanpuutteesta ja laiskuudesta. Entiset omistajat oli päästäneet 20-luvun ikkunat rapistumaan ja lahoamaan pahasti. Korjauskuntoiset ne vielä tosin oli monilta osin, mutta aikaa olisi kulunut 6-ruutuisissa ikkunoissa kitteineen pitkän päivän ikkunaa kohden. Meidän ikkunoilla tämä olisi tarkoittanut 15 pitkää näpertelypäivää ja siihen päälle vielä lahojen osien vaihtoon kuluvat ajat.kimanton kirjoitti:Ihmettelen edelleen mitä tuo uusien ikkunoiden mukanaantuoma asuinmukavuuus on? Oma veikkauksesni on, että vanhat klasit on jätetty hoitamatta vanhan kansan oppien mukaan (eli mm. teippaus talvikaudelle), jos veto ja kylmyys loistavat poissaolevina lasien vaihdon myötä?
Onkohan klasien vaihdossa loppujen lopuksi kyse laiskuudesta tai paremminkin ns. mukavuudenhalusta, niinkuin suuressa osassa muistakin uutuuksista? Ihmislapsi kun aina yrittää älykkyydensä velvoittamana parantaa olemassa olevia, vaikka sitten hyväksikin todettuja keinoja.
Rintamamiestaloissa, joissa ikkunat on jo kohtuu isoja ja näin ollen kittaaminen helpompaa, en olisi tätä vaihtoa lähtenyt tekemään.
Virosta tilasin puusepän tekemät ikkunat. Itse haettuna hintaa uusille ikkunoille tuli reilusti alle kolmetuhatta euroa. Laatu oli hyvä ja hinta edullinen. Virosta tosin voi saada ihan täyttä sutta ja sekundaakin, mutta tutun kautta löysin hyvän puusepän Mustveelta.
Termarit ja kattilat
Tämä jäi vaivaamaan. Mikä on noiden tarkempi vaikutusmekanismi? Tiedän kyllä, että ikkunat, joiden alla ei ole patteria, usein jäätyvät/kostuvat helpommin kuin sellaiset, joiden alla on. Mutta minulla on kumpiakin, eivätkä kummatkaan pääsääntöisesti jäädy/kostu. Joskus keittiön patteriton kostuu hetkeksi, jos oikein kokkailen ja höyryttelen. Ja joskus kostuu kamarin ikkuna, jonka alla on patteri, mutta hyvin harvoin.Tervis68 kirjoitti: Epäilen vaan tapauksessa patteritermaria tai oljykattilan säätöjä.