Talossamme on hyväkuntoiset alkuperäiset ikkunat, mutta ilmanvaihto parissa huoneessa vain heikohko.
Onko kukaan tehnyt vanhoista ikkunoistaan tuloilmaikkunoita siirtyessään koneelliseen ilmanvaihtoon? Itse harkitsen PILP:n asentamista osana lämmitysjärjestelmän uusimista.
Koneellinen ilmanvaihto ja tuloilmaikkunoiden teko
Nykyiset "tuloilmaikkunat" on suunniteltu toimimaan yhdessä koneellisen koko ajan päällä olevan poistopuhaltimen kanssa. Painovoimaisessa ilmanvaihdossa (tai edes hybridissä, eli puhaltimella tehostetussa) alipaine ei riitä. Lisäksi venttiilimekanismeissa ollut ongelmia molemmilla valmistajilla.
Jopa asiantuntijana pidetty hengitysliitto antaa jossain ohjeen että jos ilmanvaihto ei riitä, otetaan pätkiä pois ikkunatiivisteistä. Tuloksena tietysti on systeemi, josta kukaan ei osaa sanoa mitään.
Molemmissa em. vaihtoehdoissa ikkunan lämpöarvolla ei ole sitten enää mitään merkitystä.
Tämän takia suosittelen, taas kerran, mieluummin kunnollisten korvausilmaventtiilien asentamista seiniin - tai vanhojen aukkojen avaamista, jos talossa on sellaiset ollut mutta ne on jossain rempassa tukittu.
Jopa asiantuntijana pidetty hengitysliitto antaa jossain ohjeen että jos ilmanvaihto ei riitä, otetaan pätkiä pois ikkunatiivisteistä. Tuloksena tietysti on systeemi, josta kukaan ei osaa sanoa mitään.
Molemmissa em. vaihtoehdoissa ikkunan lämpöarvolla ei ole sitten enää mitään merkitystä.
Tämän takia suosittelen, taas kerran, mieluummin kunnollisten korvausilmaventtiilien asentamista seiniin - tai vanhojen aukkojen avaamista, jos talossa on sellaiset ollut mutta ne on jossain rempassa tukittu.
Tuskinpa kannattaa lähteä "rikkomaan" vanhoja hyviä ikkunoita, vaikka voisihan niistä hyvät saada. Jos hankkii PILP:in ja tätä kautta jatkuvan koneellisen poiston, niin yläkerrassa mahdollinen riski väärään suuntaan virtaamisesta ja tätä kautta ikkunoiden huurtumisesta ja jopa vaurioitumisesta ajan kanssa häviää.
Minä kyllä laittaisin erilliset korvausilmaventtiilit seinään ja tarpeeksi monta. Jos korvausilma tulee mahdollisimman monesta venttiilistä sisään, se jakautuu tietysti paremmin ja ilmamäärä venttiiliä kohdan on pienempi. Näin ehkäistään vedon tunnetta kun lämmitettävä ilmamäärä pisteimäisesti on pienempi. Lisäksi ikkunan yläpuolella olevat korvausilmaventtiiilit voidaan sijoittaa lähemmäksi kattoa jolloin katon rajassa oleva lämpimämpi ilma lämmittää "tehokkaammin" kylmää korvausilmaa. Eikä ne erilliset korvausilma venttiilit niin hirveän näköisiä ole ettei niitä seinään voisi laittaa.
Minä kyllä laittaisin erilliset korvausilmaventtiilit seinään ja tarpeeksi monta. Jos korvausilma tulee mahdollisimman monesta venttiilistä sisään, se jakautuu tietysti paremmin ja ilmamäärä venttiiliä kohdan on pienempi. Näin ehkäistään vedon tunnetta kun lämmitettävä ilmamäärä pisteimäisesti on pienempi. Lisäksi ikkunan yläpuolella olevat korvausilmaventtiiilit voidaan sijoittaa lähemmäksi kattoa jolloin katon rajassa oleva lämpimämpi ilma lämmittää "tehokkaammin" kylmää korvausilmaa. Eikä ne erilliset korvausilma venttiilit niin hirveän näköisiä ole ettei niitä seinään voisi laittaa.
Meillä on näissä uusissa ikkunoissa olohuoneessa ja makkarissa ikkunan pokassa korvausilma räppänät. Kyllä ne tuntuu ilmaa puskevan aika tehokkaasti. Jälkiasennettuna onnistuu laittamaan jos haluaa porata reikiä ikkunan päälle karmiin, sisäpuolelle sisäosa jossa suodatin ja ulkopuolelle säleikkö osa. Tämä ei ole yhtä hyvä kuin kunnollinen korvausilmaputki mutta omat etunsa tälläkin. Kylmä ilma valuu muutenkin kylmää lasia pitkin alaspäin törmäten patterista ylös virtaavaan lämpimään ilmaan ja sekoittuu verhon ja lasin välissä.
Vanhoihin ikkunoihin asenettuna pitää vain katsoa että ne ei tule ikkunan aukaisemisen tielle, saattaa joutua listoihin tekemään loveuksia. Oma hankaluutensa on saada porattua reiät riviin niin että ne on myös toiselta puolelta rivissä ja nämä osat peittävät reiät.
Vanhoihin ikkunoihin asenettuna pitää vain katsoa että ne ei tule ikkunan aukaisemisen tielle, saattaa joutua listoihin tekemään loveuksia. Oma hankaluutensa on saada porattua reiät riviin niin että ne on myös toiselta puolelta rivissä ja nämä osat peittävät reiät.
"Hyvä tuppaa tuleen vaikka keskinkertasta yrittää "
Kiitos vastauksista! 
Käytännön toteutuksen toimivuudesta en sitten ole ollenkaan varma
Miten ikkunan lämpöarvolle sitten käy? Heikkeneekö kokonaisuus merkittävästi, jos tuloilma lämpenee ikkunavälissä palauttaen osan energiasta takaisin sisään verrattuna raitisilmaventtiilin kylmään ilmaan?
Onko uudella ja vanhalla ikkunalla merkittäviä eroja toimiessaan tuloilmaikkunoina? Uusissa ikkunoissa on lämpölasielementti sisäikkunana, joten lämpöä karkaa vähemmän. Vanhassa voisi ajatella taas tuloilman lämpenevän ikkunavälissä uutta enemmän.
Koskevatko venttiiliongelmat jatkuvaa poistoakin?
Jos olen ymmärtänyt oikein, niin PILP:n koneellinen poisto on kokoajan toiminnassa. Tuloilmaikkunoista kerätään siten karkaavaa lämpöä talteen. Ajatuksenani oli siis muokata vanhoista ikkunoista samanlaiset ja haaveena optimoida lämpötaloutta.jmattis kirjoitti:Nykyiset "tuloilmaikkunat" on suunniteltu toimimaan yhdessä koneellisen koko ajan päällä olevan poistopuhaltimen kanssa.
Molemmissa em. vaihtoehdoissa ikkunan lämpöarvolla ei ole sitten enää mitään merkitystä.
Käytännön toteutuksen toimivuudesta en sitten ole ollenkaan varma
Miten ikkunan lämpöarvolle sitten käy? Heikkeneekö kokonaisuus merkittävästi, jos tuloilma lämpenee ikkunavälissä palauttaen osan energiasta takaisin sisään verrattuna raitisilmaventtiilin kylmään ilmaan?
Onko uudella ja vanhalla ikkunalla merkittäviä eroja toimiessaan tuloilmaikkunoina? Uusissa ikkunoissa on lämpölasielementti sisäikkunana, joten lämpöä karkaa vähemmän. Vanhassa voisi ajatella taas tuloilman lämpenevän ikkunavälissä uutta enemmän.
Koskevatko venttiiliongelmat jatkuvaa poistoakin?