6*16 soraa uusien talojen sokkelia vasten?

[jyrsija]

Mistä tämä tapa tullut vai onko se vaan pinnalla ns maavaraisissa matalaperusteisissa rakennuksissa estäen kosteudennousu vuorilautoihin?

Meinaan mun käsityksen mukaan sokkelia vasten olisi hyvä olla mahdollisimman tiivis kerros ettei vesi pääse siitä kovin syvälle? Vai onko kyse suht harmittomasta ja rakennusyhtiöille halvasta tavasta siistiä maanpinta talojen ympäri?

[Matti Alander]

Ympäristöministeriön rakennustapaohjeissa C 2 kosteus on varsin selvät ohjeet hommasta.
Kyse on joko tietämättömyydestä tai säästöistä.
Rakennustapaohjeet on luotu työryhmässä, joka yrittää rakentajan parasta. Aiheeseen kosteus on lähivuosina syydetty paljon yhteiskunnan varoja, mutta ongelmaa vaan tuntuu riittävän.
Hyvä havainto sinänsä ja toivottavasti auttaa palstan lukijoita toteuttamaan terveellisempiä rakenteita.

[tjk]

Ajatuksena on että vesi ei jää seisomaan perustuksen viereen. Itse laitoin 16/32:sta ja reunusta on aina "kuiva", ennen tiivis maa oli aina vetistä.

[tessu]

Ja riippuupi vielä siitäkin millanen maasto ja talo on,jos on tämmönen vanha tönö jossa ei ole eristetty seinien vierustoja niin en kyllä mitää soraa laita seinän viereen,saapi olla se entinen savi/multa siinä kyllä penkomati,muuten on kyllä vesi kellarissa!
Korjatuissa kivijaloissa tää nykysysteemi pelaa varmasti,on kaadot oikein ja kunnon sadevesi systeemit

[Matti Alander]

200 mm vesitiivistä pintaa yläosaan ja kallistus ulospäin 3 metrin matkalta on ohje. Ideana pintavesien juoksuttaminen pois seinän vierustoilta.
Näin vesi poistuu mahdollisimman nopeasti, eikä imeydy maaperään talon seinustalle. Seinärakenne erotetaan maasta kosteus eristeellä ja tiiviin kerroksen alla käytetään pystysalaojitusta estämässä veden painetta maan ja perustukset välissä.
Perustuksen kapillaarikatkon puute on rintamamiestalon yleisimpiä ongelmia, jonka vuoksi maakallistuksia ja salaojituksia toteutetaan.
Kapillaarisuutta voidaan työntää ulospäin, eli kuivata salaojittavilla harvoilla lämmöneristeillä ulkopuolella. Sisäpuolinen lämmöneristäminen voi kiihdyttää ongelmaa, eikä ongelman syntymistä välttämättä näe, ennen kuin se on liian myöhäistä.
Pintavesiä ei ole myöskään laillista ohjata salaojitusjärjestelmään, vaan ne johdetaan eri verkkoon rännisuppiloilla, sekä pihakaivoilla tai imeytetään maaperään rakennuksesta vähintään 3 metrin päähän.
Turunkin rintamamiesalueilla on vielä runsaasti käytössä sekavesiviemäreitä, jotka aiheuttavat ongelmaa puhdistamossa jäteveden jäähtymisen muodossa.
Kehyskunnassa myös syntyy merkittäviä ongelmia ja kustannuksia hulevesien pääsystä jätevesiverkkoon ja yksi yleisimmistä syistä on vanhat betoniviemärit.
Ei ole laisinkaan harvinaista, että likavesiviemärin korjauksen jälkeen tulee salaojitusremontin tarve, kun kumitiivisteelliseen viemäriin ei enää pääsekään vesi talon alta.
Pintavesi voi siis vapaasti valua tällaista talon ympärillä olevaa sepelitäyttöä pitkin talon alle ja vuotavaan betoniseen viemäriputkeen.