Tuorein rintamamiestalo?

[RMTALO-54]

Noista tuuletusraoista, muistaakseni ole nähnyt kohtuu tuoreen talon jossa ei ollut tuuletusrakoa vuorilaudoissa tai ei ainakaan päälle päin näkynyt... Onkohan näistäkin joku laki olemassa, kun siitä yläpohjankin tuuletuksesta on..

[kappalainen]

Noista tuuletusraoista, muistaakseni ole nähnyt kohtuu tuoreen talon jossa ei ollut tuuletusrakoa vuorilaudoissa tai ei ainakaan päälle päin näkynyt... Onkohan näistäkin joku laki olemassa, kun siitä yläpohjankin tuuletuksesta on..

Jospa se oli niitä henkittäviä ekotaloja...Materiaalitkin vähän muuta kuin villoja

[Yölento]

julkisivuna juurikin puolentiilen vahvuinen tiiliverhous

Siis tiili lappeellaan eikä syrjätiili, kuten tavallisesti? Oho, johan on mennyt tiiliä. Äveriäs rakentaja

Lisäksi on sellainen erikoisuus että kaikkien ikkunoiden sivuilla on käytetty kokotiilen vahvuisia tiiliä jotka tulevat hieman ulos rappauksesta, komean näköiset kun ovat punaista tiiltä ja rappaus on harmaa

Nyt iski kateus.

Meillä on tiiliverhous vähän rikki oven ympäriltä, kun routa oli murjonut betoniportaalla kuistia. Olen suunnitellut, että kun se joskus korjataan niin oven pieliin tehdään justiin tommoset "pilarit"

Eikös tuo "puoli tiiltä" viittaisi nimenomaan siihen syrjällään olevaan tiileen joita menee paljon vähemmän kuin lappeelleen (kuten yleensä) ladottuja? Näin äkkiä maalaisjärjellä ajateltuna? Sinänsä mielenkiintoinen käsite tuo puolentiilen vahvuinen, mitä se sitten käytännössä on kun tiiliäkin on eri vahvuisia ja mittaisia?
Nuo "pilarit"kin selittyisivät sillä että aukkojen ympärille on haluttu lujempi kehys ja tehty ne lappeelleen ladotuista tiilistä jolloin ne luonnostaan jäävät ulommas kuin muu seinä. Sitten on vaan jätetty ne rappaamatta ja avot!

[Hower]

Puolikas tiili on siis lappeellaan oleva tiili, n.13cm paksuna muurauksena, jos nykymittaisia normitiilejä ajattelee.
Kokotiilen mitta on se pitkä mitta, n. 27cm.
ja sitten on syrjälleen muurattu (1/4)tiili, n.7,5cm. Käytetty esim. meillä rivinteerauksessa.

[Juha_P]

... ja vissiin valtaosa tiiliverhotuista rintsikoista on justiin 1/4 eli syrjätiilellä muurattu. Samoin rivinteeraukset, joita meilläpäin on sanottu verhomuuraukseksi. Termin "rivinteeraus" minä opin vasta tällä foorumilla. Vissiin vähän maakuntakohtaisia nämä termit.

Löysin meidän kellarista metrin pätkän erikoista tuplailmarako-rivinteerausta, jollaista en itse ole ennen nähnyt.

Tunnustaako joku nähneensä?

[vesahy]

Sinänsä mielenkiintoinen käsite tuo puolentiilen vahvuinen, mitä se sitten käytännössä on kun tiiliäkin on eri vahvuisia ja mittaisia?

Meillä taidettiin puhua sauvatiilistä siinä seinän muurauksessa. Siis normaalin tiilen pituinen mutta yhtä paksu joka suuntaan, senttejä en tähän oiken osaa sanoa. Joka tapauksessa halkaisemalla ihan tavallinen julkisivutiili pituusuuntaan saadaan kaksi tällaista sauvatiiltä. Muistaakseni niissä oli myös reiät. Puuseinän ja tiiliverhouksen väliin jätettiin jonkinlainen ilmarako.

[Jenkka]

Tere:) ilmoittautuu 'kisaan' 4 kuukauden ajan omistamallani 1964/1965 valmistuneella Pururintsikalla kaikki muu tyyppitalorakennetta, mutta vaakaverhous ja loivempi kattokulma.

Komeuden kruunaa pihasauna puupatoineen ja linnuntietä isolle kirkolle alle 10km. Joku kivimies rakentanut, että tainnut olla Espoon viimeinen mohikaani, kun muut rakentaneet naapuriin lasivilloitettuja tasakattoja.. Tosin ysäriremppaa tässäkin tehtynä

[vesahy]

Talo ei ole rakenteeltaan tyypillinen puolitoistakerroksinen rintsikka vaan yhden kerroksen ratkaisu ilman vinttiä, kellariakin vain osalla rakennusalaa. Kattokulmakin on loiva, oliskohan 15 astetta. Joka tapauksessa talo oli ensimmäinen, jossa rakentamassa olleet kirvesmiehet joutuivat käsittelemään ihan uutta rakennusmateriaalia, rullalle käärittyä lasivillamattoa, Karhuntaljaa. Sitä on seinissä vain kymmenen sentin paksuudelta mutta en muista, että talossa sisäseinäpinant olisivat koskaan tuntuneet kylmiltä, kyllä pakkanen hiipi sisälle ihan muualta.

Sattui vanha valokuva käsiin joten tämän näköinen se talo sitten oli.

[kappalainen]

Melkeen ku meitin talo. Täällä on tehty rmt-laajennus 80-luvulla. Puruja käytetty silloikin. Mitähän lupa-asia on siihen aikaan...

[tuokki]

Näin kun asiaa mietin, niin on olemassa vielä yksi ei niin tunnettu "Rintamiestalotyyppi", jossa itse asun. Nimittäin Invaliiditalo (tai en tiedän onko oikea nimitys). Kylää sanottiin Invalidikyläksi (=Invis). Sijaisee Helsingissä Pitäjänmeälle. Talot piti alunperin vielä Helsingin ulkopuolelle ympäris Suomea (osa oli Ruotsista), mutta kun talot puuroituivat Helsingin satamaan ja sodan takia kuljetuskalusto oli kortilla. Talot kuskattiin Pitäjänmäelle. Talin kartanon pelloille. Talot rakennettiin 41-43. Siis sodan aikana ja kaikki jotka niihin valittiin asumaan olivat sodassa haavuittuneita. Talot ovat myös hieman sodanjälkeisistä Rintamiestaloista poikkeavia. Ne olivat elementti taloja (Ruotsalaiset) tai Suomalaisia Precut- taloja. Siis myös Suomalaiset talot olivat talotehtaan tekemia. Molemmat malli erittäin hyviä rakenteellisesti, mutta toki 60-80 luvuille useita taloja kylällä pilattiin laittamalla muovia, styroxia ja vuori/lasivilla- eristetitä, kuten myös omassani on käynyt.

T: Tuomas

[Jenkka]

Tere:) ilmoittautuu 'kisaan' 4 kuukauden ajan omistamallani 1964/1965 valmistuneella Pururintsikalla kaikki muu tyyppitalorakennetta, mutta vaakaverhous ja loivempi kattokulma.

Komeuden kruunaa pihasauna puupatoineen ja linnuntietä isolle kirkolle alle 10km. Joku kivimies rakentanut, että tainnut olla Espoon viimeinen mohikaani, kun muut rakentaneet naapuriin lasivilloitettuja tasakattoja.. Tosin ysäriremppaa tässäkin tehtynä

Laitetaan nyt kuva tästä(kin) "murrosikäisestä". Yläpohjasta purujen päältä löytyneet Hesarit vuosilta 1964-65. Yläkerta kylmä - täyskokoinen kellari ja juuri tulleessa kiinteistöverolapussa pihasauna olisi vuodelta 1967 - voi ollakin - sauna rakennuslupakuvat vuodelta -65. (juu ja ikkunat vm. -95, kuten näkyy...)

[Jenkka]

Laitetaan nyt kuva tästä(kin) "murrosikäisestä". Yläpohjasta purujen päältä löytyneet Hesarit vuosilta 1964-65. Yläkerta kylmä - täyskokoinen kellari ja juuri tulleessa kiinteistöverolapussa pihasauna olisi vuodelta 1967 - voi ollakin - sauna rakennuslupakuvat vuodelta -65. (juu ja ikkunat vm. -95, kuten näkyy...)[/quote]


- ja saunasta....:)

[Punaherukka]

Mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa rintamamiestalo? Onko se sama kuin purueristeinen talo?

Meillä on nyt kiikarissa yksi v. 63 rakennettu kellarillinen purueristeinen talo. Talo eroaa rintsikasta siinä mielessä, että siinä on kellarin lisäksi vain yksi asuinkerros. Muoto on muuten sama (11*9,5), mutta kattokulma loivempi. Voiko tuota enää laskea rintsikaksi?

[tuokki]

Mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa rintamamiestalo? Onko se sama kuin purueristeinen talo?

Meillä on nyt kiikarissa yksi v. 63 rakennettu kellarillinen purueristeinen talo. Talo eroaa rintsikasta siinä mielessä, että siinä on kellarin lisäksi vain yksi asuinkerros. Muoto on muuten sama (11*9,5), mutta kattokulma loivempi. Voiko tuota enää laskea rintsikaksi?

Taitaa olla yleinen nimitys sodan jälkeen rakennetuille pienehköille puuomakotitaloille (=joissa asunut rintamamies ?). Malleja ja tyyppejä on lukemattomia elementtitaloista ihan tupakka askin kanteen piirretyistä.

Tuokki

[PetteriSeppänen]

Yksi määritelmä on rankarakenteinen noppamallinen yleensä 1,5kerroksinen + kellari omakotitalo purueristettynä. Rintamamiestalo = tyyppitalo täyttämään ammottavaa asuntojen tarvetta vaihtoehtona hirsi- ja tiilitaloille jotka huomattavasti vaikeampia ja kalliimpia rakentaa.