Tunkkainen haju, ja ilmanvaihto

[Mirka]

ostamme talo on nyt ollut noin 8kk lähes asumattomana, ja tuntuu, että talossa on hiukan tunkkainen fiilis, että ilma seisoo.
Miten tuo painovoimainen ilmanvaihto käytännössä toimii? Pitäisikö talossa olla tuuletusräppänöitä? (Nyt ei ole.) Ainoat aukeavat lävet ovat tuuletusikkunat, jotka eivät ole olleet siis auki kuukausiin. Osansa tunkkaisuuteen varmasti tekee ikivanhat "pahvimaiset" koko lattiamatot, jotka on niin sontaiset että... vai ... Johtuu haju sttenkin jostain KAUHEASTA? Minä en näistä ymmärrä, ja LVI-miehet tulevat vasta viikkojen päästä, joten kyselen teiltä :D [/quote]

[Avilla]

ostamme talo on nyt ollut noin 8kk lähes asumattomana, ja tuntuu, että talossa on hiukan tunkkainen fiilis, että ilma seisoo.
Miten tuo painovoimainen ilmanvaihto käytännössä toimii? Pitäisikö talossa olla tuuletusräppänöitä? (Nyt ei ole.) Ainoat aukeavat lävet ovat tuuletusikkunat, jotka eivät ole olleet siis auki kuukausiin. Osansa tunkkaisuuteen varmasti tekee ikivanhat "pahvimaiset" koko lattiamatot, jotka on niin sontaiset että... vai ... Johtuu haju sttenkin jostain KAUHEASTA? Minä en näistä ymmärrä, ja LVI-miehet tulevat vasta viikkojen päästä, joten kyselen teiltä :D

[/quote]

Mitä suurempi lämpötila ero, mitä suurempi ilmanpaine-ero, mitä suurempi ilman liikkuminen, sitä parempi ilman vaihtuvuus. ( en ota kantaa onko se miellyttävää.)

Lämpötilaeron saat aikaiseksi: eristämällä ja/tai lämmittämällä
ilmanpaine-ero syntyy yleensä hyvin korkealla piipulla, matala piippu ei vedä. MUTTA KAIKEN PILAA se ettei ilma liiku: eli korvausilmaa pitää saada tulisijoille runsaasti, nukkumistiloihin riittävästi ja muualle sopivasti.

Meneekös järkeilyni oikein:

taloa lämmitetään: sisäilma lämpenee -> sisäilma kevenee -> ulkoa työntyy raskaampaa ilmaa tilalle. ILMA KIERTÄÄ JOS LÄMMIN ILMA PÄÄSEE siirtymään ULOS. ( räppänä.)

Tulisijan kuuma ja kevyempi ilma pyrkii ylöspäin raskaammasta ympäröivästä ilmasta -> syntyy veto ylöspäin ja kuten edellä todettiin, tilalle pitää saada korvausilmaa -> jos hengittävä talo, sitä tulee seinänraoista ja jopa seinän läpi ( jos puu, sahanpuru, tai ekovilla ilman höyrysulkua.)

Jos talo on höyrysulettu, tarvitaan kuitenkin jostain rööri jotta edelläkuvattu toimii: koneellinen tuuletus: pitää talon alipaineisena ja imee jostain tuutista ilmaa sisälle.

LVI-miehet ei perinteisesti tiedä muusta kuin koneellisesta ilmanvaihdosta, valitettavasti näin on. Kysys vaikka että "onkos talvella paljon kosteutta ilmassa, eihän pakkasella voi olla vettä ilmassa"...tyyliin erittäin tyhmänä.

Saat mahtavia selityksiä siitä kuinka "MEIDÄN ilmastointikone ei kondensoi yhtään, eikä varsinkaan talvella, eihän silloin mitään vettä ilmassa ole..."

Se tunkkainen ilma johtuu siis tod.näk siitä ettei siellä ilma liiku ( liian tiivis, liian vähän lämpötila-eroja jotka olisivat synnyttäneet ilman liikkumisen.)

[maanma]

Mitä suurempi lämpötila ero, mitä suurempi ilmanpaine-ero, mitä suurempi ilman liikkuminen, sitä parempi ilman vaihtuvuus. ( en ota kantaa onko se miellyttävää.)

taloa lämmitetään: sisäilma lämpenee -> sisäilma kevenee -> ulkoa työntyy raskaampaa ilmaa tilalle. ILMA KIERTÄÄ JOS LÄMMIN ILMA PÄÄSEE siirtymään ULOS. ( räppänä.)

Tulisijan kuuma ja kevyempi ilma pyrkii ylöspäin raskaammasta ympäröivästä ilmasta -> syntyy veto ylöspäin ja kuten edellä todettiin, tilalle pitää saada korvausilmaa -> jos hengittävä talo, sitä tulee seinänraoista ja jopa seinän läpi ( jos puu, sahanpuru, tai ekovilla ilman höyrysulkua.)

Täydennän ja tarkennan "tuulettomissa olosuhteissa":

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa ilma menee eniten ulos korkeimmalla olevasta reiästä (yleensä poistotilmaventtiili (tiili)hormiin) ja virtaa sisään matalimmalla olevasta reiästä, joka on yleensä pohjoispuolen varjoisalla ulkoseinässä oleva reikä. Näitä on ymmärtämättömästi tukittu eristysremonteissa.

Tulisijat ovat yleensä merkittävä osa painovoimaista ilmanvaihtoa, koska yleensä jokaisessa huoneessa ei ole muuta poistoventtiiliä hormiin (kuin savupelti).

Lämmin ilma ei pääse ulos, jos kylmempää ei virtaa sisään. Samasta syystä tulisija ei vedä "kylmänä".

Lämmin ilma ei kulje alaspäin vaan aina ylöspäin. Kylmä ilma ei kulje ylöspäin vaan aina alaspäin.

Tämän ilmanvaihdon lisäksi huoneissa esiintyy sisäistä ilmankiertoa lattiarajasta seiniä pitkin katonrajaan, josta keskeltä taas alas. Tämän kierron nopeus riippuu seinien ja katon lämpötilaerosta. Kierto on suurinta huoneissa, joissa on eniten ulkoseinää.

Hengittävä rakenne on käsite, joka ei kuulu tähän. Se ei ole osa ilmanvaihtoa. Tällainen rakenne on talvella kondenssiriskin aiheuttava rakennusvirhe.

Jälleenrakennusajan pientalo -teoksessa (Hki-Oulunkylän K-raudassa) oli mitoitusohjeet eri pinta-aloille.

[ville]

Tällainen rakenne on talvella kondenssiriskin aiheuttava rakennusvirhe.

onko näin?? eihän vain nyt mene asiat sekaisin, olenko ymmärtänyt että vanhemmat rakennustekniikat ovat nimenomaan hengittäviä!?

[maanma]

Tarkennan siis

Hengittävä rakenne on (tutkitun virallisesti) rakenne joka mahdollistaa kuivumisen jos rakenne kostuu tai jopa kastuu. Hengittävä rakenne on riittävän ilmanpitävä, jotta tuulettumista ei tapahdu. Se ei ole ilmatiivis kuin höyrysulku. Se ei tarkoita, etteikö rakenne voisi homehtua ts. kerätä hometta.

Ilmanvaihto on rakennuksen sisäilman vaihtamista tietyin tavoitemäärin ja tavoittein.

Tässä hengittävyydestä markkinaoikeudessa (ja se Kovaa faktaa Ekovilla tuotteesta) http://www.oikeus.fi/markkinaoikeus/19496.htm

Lisätietoa http://rakas.kulma.net/dyn/neuvonta/listaa

[Jii]

Hengittävyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä materiaalin kykyä sitoa ja luovuttaa ja päästää lävitse vesihöyryä ja muitakin yhdisteitä esim hiilidioksidi. Rakennuksen ilmatiiveys on taas aivan eri asia. Ennen haettiin ilmatiiveyttä pinkopahvein (ja tietysti myös viihtyisyyttä) ja liimapaperein. Tänä päivänä ilmatiiveys saavutetaan muovein jolloin rakennus ei ole enää vesihöyryn läpäisevä. Nykyajan eristeetkin vaativat hyörysulun jotta homeongelmia ei syntyisi. Vanhassa hyörynläpäisevässä rakenteessa mahdolliset kondensoitumiset tai vuodot rakenne pystyy jopa "korjaamaan" hengittävyyden ansiosta. Nykyajan rakenne vuotaessaan homehtuu eikä selviä kosteudesta.

Painovoimaisen ilmanvaihdon periaate on yksinkertaisuudessaan: lämmin ilma kevyttä kylmä raskasta.

Itseasiassa yksinkertaisia asioita mutta niin vaikeita selvittää.

Talotohtori auttaa.

[maanma]

ostamme talo on nyt ollut noin 8kk lähes asumattomana, ja tuntuu, että talossa on hiukan tunkkainen fiilis

Luinpa huonosti tämän kohdan. Onkohan 8kk lämmitys ollut päällä ja riittävän korkealla?

Nimittäin me sammutimme kaikki systeemit toukokuun 5 ja olimme poissa noin kuukauden. Palasimme kesäkuun 12. Kämppä oli vähän kolea ja ummehtuneen tuoksuinen. Touksu kesti pari viikkoa. Kämpässä oli 16 astetta kun tultiin takaisin, joten siinä sitten vähän lämmiteltiin ensin ...

[Mirka]

enpä tiedä lämmityksestä, veikkaisin että ei ole mitään lämmitelty sen jälkeen kun öljy on loppunut aikana X... Nyt säiliö siis tyhjä, ei hajuakaan koska tyhjentynyt.
Tänään saimme avaimet ko. taloon, ja yksi syy hajuun voi olla se että, siellä on todella LIKAISTA! Mäkään en todellakaan ole mikään hysteerinen, tai edes kovin siisti ihminen, ja meinas kyllä usko loppua kun sitä lian määrää aloin siivooamaan esim. keittiöstä.....

Noh, kyllä se joskus loppuu, likakin... Mutta sellaselta asumattomalta siellä kai haisee, luulisin...

[maanma]

Kun me saimme avaimet tilanne oli varsin sama. Mummo oli kuollut tammikuussa ja tilannut öljyä 1000l joulukuussa. Sama haju kuin tänä vuonna oli muuten silloinkin kun käytiin ekassa esittelyssä kesäkuussa.

Öljy oli loppunut keväällä ja vesimittarikin oli jäätynyt kun oli kylmä talvi.

Asuinkerros oli "siedettävässä" kunnossa, mutta kellari ei. Siellä oli ollut kanala loppuun saakka. Avovintti oli vain pölyinen.

[Mirka]

Ei siis ehkä johdu mistään KAUHEASTA? ok, pitänee täyttää se öljysäiliö tarkastuksen jälkeen ja kattella josko alkaa haisut lähteen...Tosin ei ole kyllä lämmityksen tarvetta, ei kai nyt sitä vaan hajun takia taloa lämmitellä? vai...?

[JukkaK]

Ei siis ehkä johdu mistään KAUHEASTA?

Todennäköisesti ja toivottavasti kuitenkaan ei. Monesti haju voi olla myös pintamateriaaleissa, joiden vaihdolla niistä pääsee eroon.

Kunhan saatte kunnolla siivottua ja vähän tuuletettua, niin ehkäpä ne tuoksutkin siitä muuttuu :D

[Perenna]

Monesti haju voi olla myös pintamateriaaleissa, joiden vaihdolla niistä pääsee eroon.

Esimerkiksi vanhat haltex-levyt haisevat omanlaiselleen tunkkaiselle.

Muuten, sitä maanman mainitsemaa kirjaa (Jälleenrakennusajan pientalo) saa kirjastoistakin, ei tartte ostaa - vaikka kaipa tämän foorumin keskustelijat sen kirjan omaksi haluavat.

[Mirka]

Noniiin...Nyt ollaa asusteltu talossa viikon päivät, ja hajun syy on selvinnyt: Se tulee vanhasta pahvimaisesta kokolattiamatosta (korkkimatto?) jota on eteisen ja keittiön lattiassa, alla alkuperäinen lautalattia. Mutta nyt kun koko talo on saanu osansa Tolu ja mäntysuopa pesusta, niin haju ei enää tunnu nenään kuin häivähdyksenä. Että oppia ikä kaikki :D