Kallion louhinnan kustannus sokkelin vierestä?

[--Make--]

Onko kukaan teettänyt kallion louhintaa sokkelin vierestä?
Fuktisol ja salaojaremppa alkaa lähiaikoina ja vahvasti oletettavissa on, että kalliota löytyy talon yhdeltä pitkältä sivulta.
Karkeakin hinta arvio auttaisi saamaan käsitystä kustannuksista.

[Matti Alander]

Karkeaakin hinta-arviota on vaikeahkoa antaa, kaikki työmaatkin ovat varsin erillaisia. Muuten on selvää, että louhinta on varmin tapa korjata Kalliossa kiinni olevasta rakenteesta johtuvia vesiongelmia.
Mikäli räjäytys tekniikkaa käytetään, kannattaa lähitalot videokuvata ja vanhat halkeamat kirjata ylös. Informoida naapureita muutenkin aiheesta.
Karkea arvio voisi olla, että puhutaan satasista ja korkeintaan muutamista tuhansista. Hydraulinen kiilaaminen voi myös tulla kyseeseen, jos louhittavaa on vähän muutamien metrien luokkaa.

[jyrsija]

Mie louhin montun 3 vuotta sitten uudelle laajennukselle vanhan kivijalkataloni viereen. Ei se ihan ilmaista ollut mutta kyllä sitä kalliota lähtikin vähän ...

Matin arvio pitänee paikkansa mutta mä arvelisin että hinta alkaen on joku nelinumeroinen luku, varsinkin jos lähellä on naapureita joille pitää asentaa tärinämittareita yms.

Se on aika herkkää puuhaa louhia talojen vierestä, jos nyt ei papaatteja räjäytellä mutta kuitenkin aika pienillä panoksilla joutuvat pelailemaan ja paljon reikiä poraamaan. Ns piiperrystä mikä maksaa mutta osaavan panostajan toimesta pieniriskinen.

[Matti Alander]

Kyllähän se kaupunkialueella varmasti nelinumeroinen luku on, koska tarkkana tulee olla oman ja vielä enemmän mahdollisen naapuri kiinteistön vaurioista.
Louhimiehen reilusti lattiapinnan alapuolelta on suurinpiirtein idiottivarma ratkaisu johtaa talon alle pyrkivät vedet oikeaan suuntaan. Miltei kaikki muut ratkaisut ovat riskialttiita kompromisseja.
Vesitaskujen täyttäminen betonilla on toisinaan epäonnistunut ja siirtänyt veden kulkua joskus jopa pahemmaksi. Rikkonaisissa Kalliossa vesi virtaa halkeamissa ja voi kulkeutua niitä pitkin ongelmia aiheuttamaan.
Kalliossa kiinni oleva rakenne on pahimpia korjattavia, koska vesi pyrkii virtaamaan helpointa tietä salaojaputkituksen alta.
Jos kallio talon perustuksien vieressä viettää ulospäin on ongelma helposti ratkaistavissa, mutta sisäänpäin viettäessä alkaakin vitsit olla vähissä.
Fuktisol tekniikalla kyllä perustuksien kuivaaminen onnistuu hyvin ja kapillaari-ilmiö on ratkaistavissa, mutta virtaava vesi täytyy suunnata pois.
Louhiminen maksaa ja on työlästä, mutta käytäntö on opettanut, että varman päälle ottaminen on lopulta kuitenkin halvinta.
Lujuusteknisestihän kallio muuten on hyvä paikka perustaa, ei painu eikä roudi.

[tv43]

Pienempien kallionkärkien yli pojat on upottanut 110 viemärin timanttilaikalla roiloa tehden .
Polttomoottorisahassa 40 cm laikka . Muutama ura ja välit lohkomalla . Ei tietenkään sovellu seinän
mittaisiin upotuksiin .

[Fin007]

Ottakaa myös huomioon se, että kalliotakin on erilaatuista, mulla on timanttiäijät tehny kaks päivää hommia kellarissa, eli siis sisäpuolella ja tuloksena noin 20cm:n kahden neliön alueelta kalliota pois. Laikkoja menny ehkä 4 kappaletta ja on kokeiltu kehäsahaa yms yms...eli kannattaa oikeesti varautua siihen että hinta on vähintäänkin se nelinumeroinen luku, niin eipähän tule sitten ihan puskista. Se sellanen 40-50 centtiä halkaisijaltaan oleva timanttilaikka kun ei taida irtoo ihan satasella...ei edes piilteemasta

[--Make--]

Sain karkean hinnan.. 700€ per kuutio, kun louhitaan hydraulisesti kiilaamalla.
Kyllähän tuo suolaista on mutta pakko on kait pakko, jos hyvän haluaa..

[--Make--]

Ei sitten ihan ympäri salaojitetakkaan

Aika velho ollu aikoinaan tän pirtin rakentaja, kun on jättäny hienosti kallion ulkopuolelle miten sattuu ja räjäytelly/lohkonu sisäpuolelta suoraks alas asti ja tehny seinän siihen.


nooh.. salaojat sinne mihin saa ja noita kallion reunoja pikkusen betonilla luiskaan ja bitumilla penslaan
fuktisolit seinään ja perhanan huolellinen maanpäällisen osuuden kallistus ja tiivistys pois päin

[Matti Alander]

Aika tyypillisen näköistä kallioon perustamista, mielestäni ei kuitenkaan pahimmasta päästä. Kellarin seinä kohtuullisen märkä, mutta kuivuu parissa päivässä pinnastaan taas vaaleaksi.
Koko seinä kuivuu parissa kuukaudessa, kunhan lämpö saadaan päälle.
Kallio on hyvä rakennuspohja, ei roudi, eikä painu, vedet kun saadaan vaan johdettua helpointa tietä pois rakennuksesta.
Kapillaari-ilmiö kuivuu hyvin salaojittavilla eristeillä. Tehokkaampaa kuivatusta saadaan aikaiseksi käyttämällä tupla kerrosta eli 200 mm eristystä.
Rakenteen alaosa on kosteusteknisesti kriittisiin kohta, koska talon lämmittäminen pyrkii lämmittämään maata ja lämpötilaerot pyrkivät pienenemään. Tällöin voidaan käyttää paksumpaa eristystä vaikka vain alaosassa.
Kellarin seinän ulkopuolinen lämmöneristys vähentää myös kesäaikaista kondenssia, mikä voi olla hyvinkin salakavala vitsaus sisäpuolelta eristetyissä rakenteissa.
Hyvin viileä lähellä maan lämpötilaa oleva betoni kun joutuu helpolla kastepisteeseen lämpimän ulkoilmaan sisältäessä absoluuttista kosteutta grammoina runsaasti.

[--Make--]

Seinä näyttää kuvissa todella kostealta, mutta kuvat on napsittu sen jälkeen, kun pesin seinät painepesurilla.
Seinien alaosaan on tarkoitus laittaa levyä tuplana.. tässä tönössä, kun ei ole anturaa vaan seinät alkavat ikäänkuin laatalta (ei reunavahvistettu) ilmeisesti ovat aikoinaan valaneet seinät ja lattian samassa rytäkässä.