Kannattaako kellarin seiniä eristää ulkopuolelta?

[rambage]

Rintsikka -49 rakennettu, kellaritiloissa seinissä näyttäisi olevan tiilipinta, styroksi erist välissä,betoni ulkoseinällä. Osassa lattiaa ei betonin alla mitään eristeitä,kovina sadepäivinä tulee vesi lattiasta läpi, tarkoitus jossain vaiheessa purkaa lattia, kaivaa, sorat,eristykset, valu. Nyt mietitään salaojien tekoa, sadevesien ohjausta,patolevyn asentamista ja mietitään sitä että kannattaako enään ulkopuolelle seinään laittaa mitään lämpöeristettä kun jo tuolla sisäpuolella näyttäisi styroksi olevan. Routaeristeet maahan vaakaan kuitenkin varmaan kannattaa laittaa.. vinkkejä kaivataan..

[Matti Alander]

Selvästi remonttia tarvitaan, veden tulo läpi pohjan viittaa pohjaveden nousuun ja salaojitus alkaa olla tarpeen ulkopuolella.
Styrox eriste rintamamiestalossa on jälkiasenteinen ja ilmeisesti kuitenkin kohtuullisen vanhaa versiota. Voisin epäillä, että kohtuullisen hötöä kamaa, joka kuivuisi itsestään oikeilla korjaustoimenpiteillä. Tiiliseinään ei tuskin tarvinne kajota.
Pohjaveden lisäksi varmasti on useita muitakin kosteusteknisiä ongelmia ratkaistavaksi: Kapillaarinen kosteuden nousu, syöksytorvien vedet, maakallistukset, kellarinseinän pystysalaojitus, mahdolliset kalliossakin kiinni olevat rakenteet jne...
Kellarinseinä kesäaikaisen kondenssi varmaankin voidaan pois sulkea, koska seinässä on eristettä. Etuna on myös ettei kellarin seinissä ole puurakenteita, pahveja tai Gybrockeja.
Patolevyn käyttö tällaisessa, jo lähtökohtaisesti hieman oudossa rakenteessa olisi kohtuullisen varma virhe. Patolevy muodostuisi eräänlaiseksi höyrynsuluksi kuivumista hidastamaan, varsinkin jos patolevyn päällä käytettäisiin toista lämmöneristyskerrosta.
Kellarin seinän tulisi pystyä vapaasti hengittämään ulospäin, eli hienommin sanottuna tulisi siitä tehdä diffuusio avoin.
Diffuusioavoin tarkoittaa vapaata vesihöyryn siirtymistä kellarin seinästä ulospäin, ulospäin harvenevalla rakenteella.
Asentamalla kellarin seinään maan alle diffuusio avoin salaojittava lämmöneristys, saadaan kellarin seinän lämpötilaa kohotettua maan lämpötilaa korkeammaksi, jolloin ylimääräinen esim. Kapillaari kosteus työntyy höyryn paine-eron ansiosta ulos rakenteesta.
Salaojittava lämmöneriste toimii nimensä mukaisesti myös tehokkaana pystysalaojana, jolloin voidaan yleisesti 2/3 osaa kaivumassoista käyttää takaisin kaivannon täyttöön. Varsinkin suurilla kaupunkialueilla, jossa maankaatopaikat ovat kaukana ja jätemaksutkin korkeita säästyy tässä ruljansissa helposti jo salaojittavan eristeen hinta.
Tärkeintä on kuitenkin kuivuminen ja tapauksessasi suosittelen paksumpaa 200 mm kerroksen käyttöä, jotta kastepiste saadaan ulos rakenteesta ja muutenkin lämpötilaeroja suurennettua ja kuivaamista tehostettua.
Routaeristystä käytetään matalissa ja kylmissä perustuksissa, estämässä maaperän jäätymistä anturan alla ja siitä johtuvia routavaurioita. Lämmin syvä kellari ei näitä tarvitse ja niistä voi olla jopa haittaa kosteustekniselle kuivaavalle toiminalle, lämpötilaerojen pienentyessä routaeristeen alla.
Esim. Lumesta ja rakennuksen lämpövuosta johtuen maaperä jäähtyy muutenkin huonosti rakennuksen ympärillä, joten senkin vuoksi esim. Ruotsissa yleisesti käytettävä paksumpi 200 mm lämmöneristyskerros on suositeltavaa kuivumis tuloksen nopeuttamiseksi ja parantamiseksi.
Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty, pätee näissäkin hommissa ja niitä kalliita virheitä tulee vähemmän.

[Sepi_s]

Laitoin toukokuussa isodränin 100mm, ensi talvena tämän tehokkuus selviää. Tärkeintä olisi kuitenkin kunnon salaojien tekeminen, riittävän syvälle ja ongelmakohtien ratkaisu, onko kalliota tms + sadevesijärjestelmä ja pintamaat. Patolevyyn en usko, ks. Alanderin kommentit. Siitä vaan tekemään.

[rambage]

Tarjouksia tässä pyydellään eri urakoitsijoilta.. Vaakakuppi painuu kovasti isodränin puoleen vs patolevysysteemi.Mitähän tommonen vastaavanlainen remontti on muilla kestänyt? Eräs urakoitsija puhui meille 4 :stä viikosta. Vähän kyllä kuulostaa pitkältä ajalta..

[kakkaroolari]

Justiin kirjottelin omasta projektista johon meni sunnilleen 4 päivää.
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 31#p199876

Jos kyse on vaan salaojan ja sadevesiputkien sekä eristelevyjen asentamisesta, ei siihen voi mitenkään 4 viikkoa saada menee. Eiks uudet perustukset saa jo tehtyä tohon aikaan? Kaivuri ei noita seinustoja montaa tuntia kaiva auki, sitten kangasta ja sepeliä kaatoineen, ja noita putkia liittää muutaman 6 metrin pätkän. Nurkkakaivoja saa valmiiina tai sitten rumpuputkesta pätkä, hatut kiinni, asennukseen menee ehkä 30 min kpl. Meillä meni faijan kanssa reilu viikonloppu tohon putkitukseen, levytykseen ja kankaiden ja listojen laittoon. Hommaa ehkä nopeutti että putkien purku laitettiin vanhaan paskakaivoon, joka oli jo paikallaan tossa talon nurkalla.

Tietty jos urakkaan kuuluu kaikki porkkanamaitten uudellen istutukset, ja ruohon kasvamisen odottelu voin uskoa 4 viikkoon.