Salaoja matalaan perustukseen

[hannope]

Kertokaapas mielipiteitä / ideoita ja mahdollisia omia toteutustapojanne projektiini joka on seuraava:

Eli eli... Tarkoituksena olisi kaivaa salaojat -75 valmistuneeseen omakotitaloon. Perustuksena on maanvarainen laatta, valesokkeli ja itse sokkelissa ei ole antura osuutta ollenkaan vaikka piirustuksiin se on merkitty... Alaohjauspuu kulkee juuri ja juuri maanpinnan yläpuolella, onneksi... Maan alle jäävä osuus sokkelissa on VAIN n. 35 cm ja tuolle osalle on edellisten asukkaiden toimesta laitettu bitumi sively joka on tosin tehty mielestäni jotenkin väärin koska se hilseilee irti paikka paikoin, olisko ollu huono puhdistus tms... Nyt ajattelin tuolle osalle laittaa patolevyn ylälistoineen. Itse salaojan kaivan tietty sokkelin alareunan tason alapuolelle sepelikerroksen ja kankaan sisään, kaivot joka nurkalle ja mahdollisuuksien mukaan routaeristeet putkien päälle.

Eniten hommassa mietityttää tuo sokkelin vesieristys, patolevyn tarpeellisuus ja hyöty ylipäätään näin matalassa rakenteessa. Onko patolevyn asennus tässä tapauksessa rahan hukkaa? Levy on jo tosin ostettu ja odottaa asennusta mutta kuitenkin... Ja laittaisinko tuota patolevyä vasten sitten 50mm eristeen---> hyvä/ huono, hyötyä vai ei?

Tuolla kuva sokkelista yhdeltä seinältä jonka kaivelin jo auki: http://aijaa.com/ZDxRi2 Tiukkaa tekee että saisi salaojaputket tarvittavine sepeleineen ja sadevesiputken ja 10 cm eristeet ja pintakerroksen ja ja ja ja....tälle kaikelle on tilaa se 60-70 cm

Kuvassa näkyvä "antura" on valusta yli pursuneita irtonaisia paakkuja ja ovat jo poistettu... ja putki joka näkyy kuvassa on sadevesiputki, sekin on edellisten asukkaiden asentama ja laitettu liian pintaan---> yksi sadevesikaivo oli melkein kokonaan maan pinnalla ja myös putki 2m metkalta... Olisvat laittaneet kerralla kuntoon salaojat ja sadevedet, mutta laiskuus kai iskenyt...

Kommentoikaa ja ideoikaa

[Matti Alander]

Näyttäisi siltä, että kuitenkin jonkinmoinen antura löytyisi, hyvin epämääräinen kuitenkin. Näin matalaan toteutetussa perustuksessa tuskin pohjavesi on kovinkaan lähellä, mutta voihan sen salaojaputken mielenrauhan vuoksi kuitenkin asentaa ja betonirakenteiden alapuolelle.
Samalla myös rännivesijärjestelmä kumitiivisteisin tiivein viemäriputkin, joissa on sileä sisäpinta, joka ei kerää lietettä ja roskia.
Rännisuppiloita löytyy myös vuotamatonta mallia, kannattaa niissäkin paneutua myös muuhun kuin hintaan.
Talostasi puuttuu kapillaarikatko ja muutenkin se käyttäytyy kuin maan päälle levitetty pressu tai sanomalehti, keräten kosteutta alleen.
Perustuksen ulkopuoli on vain yksi osa talon kosteusteknisestä toimivuudesta. On perehdyttävä rakenteiden kuivumisen mahdollisuuteen sisäpuolen lattiapinnoitteita mahdollisesti uusiessa, suosittelen tutustumaan system Platon rakenteisiin tai muihin sisäänpäin kuivumisen salliviin rakenteisiin.
Ohjeiden mukainen vesitiivis kerros ulkopuolella ulospäin luiskattuna on myös tärkeää ja takavuosien kauniin näköiset salaojasepelit ylös asti seinän vierustoilla kannattaa unohtaa. Sadevesikaivot sitten toteutetaan erikseen.

[tjk]

Olisikohan tuossa reunavahvistettu laatta? Jos lisäeristät, niin muista routasuojat. Jos silmä kestää kannattaa lisäeristys ehkä nostaa tiiliverhouksen alapintaan saakka. Parantaisi valesokkelin toimivuutta.

[hannope]

Reunavahvistettu laatta on piirustusten mukaan... todellisuus voi olla tosin muuta... Tänään peittelin tuota aukaistua sokkelia, ajatuksissa oli laittaa routasuojaus, mutta jätin sen jo pois koska tuntuu olevan paikka paikoin mahdottomuus---> kaivannon syvyys ei riitäkkään joka kohdassa, syventäminen ei lapiohommana innosta ja turhaltakin tuntuisi, koko homman ajattelin siis kaivella fiskarssilla. No nyt tuolla seinällä kulkee salaojaputki anturan alapuolella sepeli/soralla ympäröitynä ja kangas. niiden päällä sadevesiputki sorakerroksessa. Mutta mutta, nyt kun tuo routaeristys ei tulekkaan toteutumaan, joka ohjaisi sadevedet kauemmas sokkelista, niin laittaisinko sen tilalle muovikalvon ja päälle suodatinkankaan, kangas lähinnä suojaamaan muovia? Eli tuo muovi ohjaisi sade/sulamisvedet hiukan kauemmas sokkelista ja sieltä imeytyisi salaojaan....? Näiden päälle tulisi vielä murske, noin 10-15cm kerros. Niin, laitoin patolevyn myöskin sinne sokkeliin.

PS. Voisikohan sisäilman korkea kosteus prosentti kertoa tuosta sisäänpäin kuivuvasta laatasta? Kosteus kesällä 55-65%, talvella 45-55%...(Vai onko korkeat?) Tosin ilmanvaihto on painovoimainen ja matala talo, eli ilmanvaihto olematon ympäri vuoden. Pari pikku puhallinta on imemässä ilmanvaihto hormeissa että tehostuisi hiukan (wc ja suihku) ja tuuletusikkunoissa lisänä tuloimaventtiilit... Pohjalaatan rakenne alhaalta ylös seuraava: hiekka/sora (40cm?)-muovi-styrox 5cm-muovi-betoni 7cm. Pintoina laminaatti ja tuon laminaatin alla on osassa huoneita vielä palaparketti tai muovimatto... Tosin tuo sisäänpäin kuivuminen tuntuisi omituiselta koska onhan siellä nuo muovikerrokset Toki tuskin on kauttaaltaan tiivis, reunoista ainakaan. Tuo rakenne laatassa tuli todettua, kun valettiin takalle pohja olohuoneeseen, eli avattiin soraan asti.

[Matti Alander]

70 luku oli sitä muovikalvon käytön kulta-aikaa ja sitä käytettiin runsaasti. Lämmöneristystä on hyvin vähän ja perustus vuotaa lämpöä runsaasti. Muovikalvosta voi olla hyötyäkin maaperän aiheuttamaa diffuusiovirtaa vastaan, vaikka tietysti sijainniltaan on täysin rakennusfysiikan vastaisesti toteutettu kuivumisen kannalta.
Sen ajan suosikkirakenteita on reunavahvistettu laatta ja betonia on käytetty runsaasti. Rakenne on hyvin vahva ja perustus kyllä rakenteellisesti kestää.
Salaojituksesta ei ainakaan haittaa ole, joten homma on OK. Ilmeisesti hämyrit ja muut örkit tulevat siellä viihtymään. Hyvä puoli talossasi on että laatan yläosa on reilusti näkyvissä. Lämpövuotoa on varsin paljon ja routaeristyksen puuttuminen tuskin käy ongelmaksi, vaikka sen asentaminen samalla olisi ollut kannatettavaa.
Mikäli sisäpuolella ei nyt ole suurempia ongelmia, ei lattiapinnoitteita kannata huvikseen irti repiä, mutta jos pinnoitteita muuten vaihdellaan kannattaa asiaan perehtyä ja parantaa sisäänpäin kuivumisen mahdollisuutta.
Sisäilman kosteus on ylärajoilla ja varsin tyypillinen painovoimaisella ilmanvaihdolla toimivista rakenteissa. Korvausilmaventtiilit on hyvä asia, jotta saadaan hallittua korvausilmaa tehostaen ilman vaihtuvuutta.
Jos jotain ongelmaa välttämättä halutaan etsiä, löytyy se varmaankin energian kulutuksen puolelta, mutta sitäkin pystyy säästämään järkeistämällä lämmitysenergian käyttöä, vaikka huonelämpötiloja laskemalla. Yksi astehan on 5 prosenttia.
Led valojen vaihtaminen taas on hifistelyä, joka taas lisää öljylaskua, koska valaistuskin muuttuu lämmöksi.
Takaisin aiheeseen, savi on parasta luiskauksen materiaalia, paljon muovikalvoa kestävämpää. Itse olen joissain kohteissa käyttänyt Bendoniitti savimattoa, mutta sen saatavuus tavallisista rautakaupoista on kyseenalaista.

[gonzo]

Oma huomio kiinnittyi tiiliseinän alaosaan. Jos kyseessä on vain tiiliverhous puurungon ulkopuolella, niin siinä tapauksessa rakenteesta mielestäni puuttuu reiät, joista ilma pääsisi tiilikerroksen taakse poistamaan kosteutta.

Edellisessä, tiiliverhoillussa, talossani ilmareiät puuttuivat, mutta lisäsin ne avaamalla joka kolmannen pystyraon alimmasta varvista. Yläreuna verhouksesta olikin valmiiksi auki. Oli sitten ainakin yksi murehdittava asia vähemmän.

[tjk]

Yleensä koko tuuletusväli puuttuu tai sitten se on täynnä laasia, tällöin on aika turhaa avata pystysaumoja. Jos verhouksen takana on tuuletusväli, pitäisi tuuletusaukot periaatteessa tehdä tuohon valesokkelin alareunaan. Näyttää kuitenkin siltä että valesokkeli on valettu, joten runkotolpat on siellä valun sisällä jossain. Joskus näitä tehtiin niin että laitettiin muovi seinää vasten ja sen jälkeen valettiin valesokkeli.

Joka tapauksessa kannattaa jossain vaiheessa tarkastaa alaohjauspuun kunto.

http://www.hometalkoot.fi/filebank/904- ... ne2012.pdf

[hannope]

Miksi näitä valesokkeleita on ylipäätään alettu tekemään, vai onko se ollut edullista ja ulkonäköasia? Se joka on aikanaan laittanut tämmöisen rakentamisen alulle, niin uskoisin että aika monella omakotiasujalla voisi olla tyypille asiaa... Tuskin kuitenkaan yksi heppu on tuon keksinnön takana kuitenkaan, kait se on ollut silloin joskus ihan kuningas idea. No joo...

Olen ajatellut juuri tuota alimman tiilirivin saumojen avaamista. Siinä olen vain mietiskellyt juuri sitä toimivuutta, entäs jos seinä ei siltikään tuuletu kunnolla (tuskin tuulettuu) ja sataa rankasti viistosateella, niin meniskös siitä avatusta saumasta vesi helpommin väärään paikkaan?

Välillä tuntuu, että nämä mun hommat menee liiallisen miettimisen puolelle ja sitten ei enää osaa tehdä lopullista ratkaisua...

[tjk]

Ulkonäköasia. Arkkitehtuurin ihanteena oli tuohon aikaan että asutaan lähellä maanpintaa ja talo on matala. Funktiolismi mielyttää munkin silmään ja hieno näky se on kun katsoon esim. Tiilikeskuksen aapo-talomallin ikkunasta pihalle.

Valesokkelia alettiin tekemään alkuun tuplalaatan tai puukorotetun lattian yhteyteen. Jostain syystä se ylestyi lähes jokaiseen taloon. Harmi että monet siihen aikaan tehdyt virheet tuomitsivat monet arkkitehtuurisesti "näyttävät" rakenteet.

Matalarakenteisesta ja tasakattoisesta talosta on mahdollista rakentaa täysin toimiva talo joka kestää ikuisuuden ja yllättävän moni näistä 70 luvun taloista onkin ihan toimivia.