Ok, meillä jäätä tulee reilusti koska torppa ei ole sieltä tiiveimmästä päästä, alkuperäisessä kunnossa alkuperäisin ikkunoin Alakerran pumppu lämmittää myös yläkertaa yllättävän hyvin, eli joutuu työskentelemään ihan koko rahan edestä. Ja yläkerran ilpillä on matalampi pyynti, ei makuuhuoneissa ihan niin lämmintä tarvitse olla kuin olkkarissa, ja alunperin tuo hommattiin jäähdytyskäyttöön, eli vähemmän kuormitusta = vähemmän jäätä. Onko Zaffodilla seurantaa paljon pumpun läpi menee sähköä vuodessa?
Onkohan ne Talollisen Taapertajan 5 ilppiä kaikki samassa rakennuksessa...
Ei oo seurantaa kun on kotona kiinteä asennus eikä silloin laitettu mittaria väliin, mökillä ulkoyksikkö on töpselin päässä joten sinne olisikin helppo laittaa mittari.
Meneekö tuo oikeasti noin suoraviivaisesti? En ihan purematta niele, kun eikös ilmankosteus vaihtele myös ilman lämpötilan mukaan, siis lämpimämpään ilmaan "mahtuu" enemmän kosteutta?
Syksyisin ilpin keruuloota täyttyy parissa päivässä kun ilma on kosteaa ja lämpötila vielä plussan puolella eikä lämmön tarve vielä silloin ole huipussaan. Talvella, vaikka ilmankosteus olisi 100 kestää laatikon täyttyminen pidempään.
Zaffodi kirjoitti:Ei oo seurantaa kun on kotona kiinteä asennus eikä silloin laitettu mittaria väliin, mökillä ulkoyksikkö on töpselin päässä joten sinne olisikin helppo laittaa mittari.
Ok, hyvähän se on jos torppa pysyy lämpimänä eikä jäätä laitteen alle kerry. Yleensä se vain on sen merkki että lämmittäminen tapahtuu jollain muulla keinolla kun pumpulla. Itsekin olisin tyytyväinen jos ei tarvitsisi sen lootan kanssa komuta vähintään kerta viikkoon
Kyllä meilläkin syksyllä oli ilpin alla lootassa vettä ja talvella jäätä tyhjennettäväksi, mutta nyt kun on ollut kuivaa, tuulista ja aurinkoista maaliskuussa, loota ammottaa tyhjyyttään, vaikka sisälle pumppu lämpöä pukkaakin (ja öisin pakkastakin yli 10 astetta). Kai se vesi vaan sitten ehtii haihtua eikä lootaan jää mitään. No, näyttää nuo lumet portaista, katolta ja penkoistakin haihtuvan taivaan tuuliin että miksei sitten mustasta muovilaatikosta talon seinustalta.
Ei näin keväällä sinne laatikkoon mitään kerrykkään koska ilman kosteus on pienimmillään. Jään/veden tuotto riippuu ilmankosteudesta, syksyllä ja talvella kosteusprosentti tapissaan = jään/veden tuotto huipussaan. Keväällä kosteusprosentti on matala, kennoon ei muodostu huurtetta = ei jäätä/vettä. Ilmankosteus ja kastepiste ovat avainsanoja veden/jään tuotossa...
Edit: vinkvink jos joku on aikeissa maalata puista sisäkattoa niin nyt on oikea aika puu on lämmityskauden jäljiltä kuivimmillaan ja ilman kosteusprosentti on pienimmillään, nyt kun maalaa katon niin ei tule niitä " raitoja" puun elämisestä
Ilpisti kirjoitti:Meneekö tuo oikeasti noin suoraviivaisesti? En ihan purematta niele, kun eikös ilmankosteus vaihtele myös ilman lämpötilan mukaan, siis lämpimämpään ilmaan "mahtuu" enemmän kosteutta?
toki vaihtelee mutta faasimuunnos vedellä on kokoluokkaa 0.6 kWh litralle höyrystä nesteeksi. ILP toiminta yleensäkin perustuu faasimuutokseen, kylmäaine höyrystyy ja nesteytyy mutta kennoon kertyvä jäätyvä vesihöyrykin käy läpi 3 faasimuutosta, ensin höyrystä vedeksi, vedestä jääksi ja sulatuksessa jäästä takaisin vedeksi. Tosin vesi-jää on luokkaa 0.93 kWh/litralle.
Minulle asennettiin Hitachi SX25nordicci 2012 syyskuussa, siitä lähtien se on vastannut lähes täysin talomme lämmityksestä. Taloa on n.70m2 edestä ja kaikki tämä 1890-luvulta. Olen seurannut koko talon kulutusta mekaanisesta talon sähkömittarista ja pumpun kulutusta edullisesta tehomittarista. Syyskuusta asti on pumppu ottanut n.3000kwh ja TM rakennusmaailman coppien ja vtt:n vastaavien pumppujen arvoja ihmettelemällä päätynyt excelkaavioon joka hyödyntää ilmatieteenlaitoksen keskilämpötiloja vs copit -> n.520e säästöä verrattuna suorasähköön. Talossa lämpötila on suht tasainen ja jalkoja pöydällä pitämällä ei vapaitakaan palele. Äänitaso ei ole häirinnyt, olen jopa pitänyt puhallusta täydellä yöaikaankin eikä ole vaimoke valittanut... Yleensä puhaltelee 3/4teholla, tuo on huomioitu copissa. Pahimmilla pakkasilla on pumppua avitettu lämmitysuunilla ja karvan verran suorasähköllä varsinkin kun olutpönttö pöhisee peränurkassa.
Tyytyväisiä olemme olleet ja pumpun kokokin melko nappiin meidän tönöön. Sinne -15 riittää yksin pumppu ja sen jälkeen klapia/suorasähköä. Talon kokonaiskulutus ollut 5500kwh tuon pumpun mittauksen ajanjaksolla. Tuo tekee 2500kwh käyttösähköä (suorasähköineen) ja 3000kwh lämmitykseen pumpulla.
PetteriSeppänen kirjoitti:varsinkin kun olutpönttö pöhisee peränurkassa.
Tuollaista ei kuulukaan huomioida kulutuksessa millään tavalla, itse ajattelin tehdä kotipanimon kellariin, siinä on joka seinällä metri kiveä joten sähköpatterilla lämpöä sisään vaan
Kyllä minä vaan huomioin kulutuksessa kotipanimon, jos tulos vaan on juomakelpoista... menee monta pulloa aina kun kaverit käyvät. Toisaalta hyvä vaan ettei tuollainen syö sähköä.
Laiskuus on maailmaa eteen päin vievä voima, siitä on oksat pois kun laiskuri yrittää työtä säästää.
tuokki kirjoitti:Tarkkoja laskelmia ja mittauksia paljonko ILP vie sähköä / säästää en ole tehnyt, mutta kokonaiskolutus on 1/2 - 2/3 vähemmän kun ennen Ilmalämpöpumpun käyttöönottoa.
Meilläkin on pumppu harkinnassa ja kohta hankinnassa. Kun sille joka tapauksessa täytyy vetää oma kaapeli uudesta sähkökeskuskesta, niin olen ajatellut, että pannaan siihen suojakytkimen viereen din-kiskoon sopiva pieni kWh-mittari ja kierrätetään kaapeli sen kautta. Näkee sitten ihan nuukemman jälkeen pumpun ottaman energian määrän. Fortumin sähkövahdista näen sitten tunnin tarkkuudella talon kokonaiskulutuksen. Tuolalinen mittari näyttää maksavan 36 € plus alv, ei ole kovin kallis. Ja sähkömieheltä kytekntä vienee viitisen minuuttia.
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
tuokki kirjoitti:Tarkkoja laskelmia ja mittauksia paljonko ILP vie sähköä / säästää en ole tehnyt, mutta kokonaiskolutus on 1/2 - 2/3 vähemmän kun ennen Ilmalämpöpumpun käyttöönottoa.
Meilläkin on pumppu harkinnassa ja kohta hankinnassa. Kun sille joka tapauksessa täytyy vetää oma kaapeli uudesta sähkökeskuskesta, niin olen ajatellut, että pannaan siihen suojakytkimen viereen din-kiskoon sopiva pieni kWh-mittari ja kierrätetään kaapeli sen kautta. Näkee sitten ihan nuukemman jälkeen pumpun ottaman energian määrän. Fortumin sähkövahdista näen sitten tunnin tarkkuudella talon kokonaiskulutuksen. Tuolalinen mittari näyttää maksavan 36 € plus alv, ei ole kovin kallis. Ja sähkömieheltä kytekntä vienee viitisen minuuttia.
Ihan vastaavaa ajattelin josko saisi aikaiseksi, meillä pumppu ottaa virtaa kellarin vanhasta 16A pistorasialinjasta, nyt siellä on toiset pistorasiat jotka vikavirtasuojan takana joten tuosta vanhasta voisi ottaa pistorasiankin pois ja laittaa mittarin tilalle. Tietty niitä virtamittareita on ihan sellaistakin mallia joka tulee vain rengas johdon päälle mutta onkohan niitä sellaisia joista voi vetää koko mmj:n läpi vai pitääkö mennä vain vaihe, pitänee tutkia asiaa?
Minä ajattelin pyytää sähkäriltä oikein kWh-mittaria, ei virtamittaria. Finnparttia luettelosta löysin sopivan tuntuisen hintaa 36 euroa plus alv. Se on helppo asentaa uuden sähkötaulun din-kiskoon.
Minkä vuoksi on aina aikaa tehdä se uudelleen, muttei koskaan aikaa tehdä se heti kunnolla?
Kyllä se pistorasiaankin työnnettävä kulutusmittari on ihan oikea kWh-mittari, nuo halvatkin ovat riittävän tarkkoja. Tietysti kiinteästi ryhmäkeskukseen asennettava malli on ammattimaisempi, paitsi maaseudulla ilmakaapelin perässä sen saa uusia ukkosmyräkän jälkeen...
Alakerran pumppu lämmittää myös yläkertaa yllättävän hyvin, eli joutuu työskentelemään ihan koko rahan edestä. Ja yläkerran ilpillä on matalampi pyynti, ei makuuhuoneissa ihan niin lämmintä tarvitse olla kuin olkkarissa, ja alunperin tuo hommattiin jäähdytyskäyttöön, eli vähemmän kuormitusta = vähemmän jäätä. Onko Zaffodilla seurantaa paljon pumpun läpi menee sähköä vuodessa?
