Uulan lattiamaali
en kyllä haluais sanoa (MM aika monesti hyvä siipi"mies", mikä lie ilmailualan termi positiivisessa mielessä) mutta kuullut tuosta uulan petroolista että ei olisi hyvä... tutun tutun.. maalikokemus ja olisinko m-virastostakin jotain...... Fintex.... vaikka poltti kaiken niin pitäis pelittää edelleen... 
Maaseutu huutaa kurkkunsa käheäksi, PERINNETTÄ PRke:les
T:R
T:R
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Joule on ihan samanlainen uretaanialkydipohjainen lattiamaali kuin Betolux. Ei siis sovellu vanhan lattiamaalin päälle.
Kaveri maalasi lattiansa Joulella. Vaikka maalia mainostetaan kiiltävänä, niin kyllä niistä lattioista semmoiset puolimatat tuli. En ollut itte maalaamassa etten tiedä josko siellä jotain muuta olis käynyt maalatessa, mutta kiiltoa siinä maalissa ei ollut.
Eli jos on jo päättänyt maalata "nykymaalilla" eikä kuihailla vanhojen hitaasti kuivuvien kanssa niin kai tuokin maalaamattomalle laudalle käy, kunhan ottaa kiiltoasteen huomioon. Vanhalla maalatun päälle se ei käy niinkuin ei Betoluxkaan.
Pekka
Kaveri maalasi lattiansa Joulella. Vaikka maalia mainostetaan kiiltävänä, niin kyllä niistä lattioista semmoiset puolimatat tuli. En ollut itte maalaamassa etten tiedä josko siellä jotain muuta olis käynyt maalatessa, mutta kiiltoa siinä maalissa ei ollut.
Eli jos on jo päättänyt maalata "nykymaalilla" eikä kuihailla vanhojen hitaasti kuivuvien kanssa niin kai tuokin maalaamattomalle laudalle käy, kunhan ottaa kiiltoasteen huomioon. Vanhalla maalatun päälle se ei käy niinkuin ei Betoluxkaan.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Itseasiassa olen kuullut, kuten kirjoitin, pari kehua Uulan petroliöljystä, mutta vielä enemmän Finntexin, joka on Järvisen räätälöimä. Sateenkaarivärien petroliöljyä en ole kokeillut enkä kuullut kommentteja.mutta kuullut tuosta uulan petroolista että ei olisi hyvä... tutun tutun.. maalikokemus ja olisinko m-virastostakin jotain...... Fintex.... vaikka poltti kaiken niin pitäis pelittää edelleen...
Toisaalta Järvisen räätälöimä tervamaali peltikatoille ei tarttunut huolellisesta pohjatyöstä huolimatta vaan hilseili pois. En tiedä oliko vika reseptissä vai jokin valmistus- tai varastointivirhe. Osa tosin maalattiin auringossa, mutta osa (eräs peltihuppu) varjoisessa katoksessa jossa sai kuivua rauhassa, eikä pysynyt siinäkään.
1940-luvun pelti, jota tuskin maalattu kuin kerran ehkä viiskytluvulla arviolta. Muutama ruostekohta hiottiin kärkihiomakoneella ja ruostepohjamaalattiin Ferrexillä, pesu painepesurilla, hyvä kuivatus ja käsin sively tiukkaan harjaten. Ironnut yhtä lailla sekä vanhan maalin että uuden paikkaferrexin päältä, eli tuskin yhteensopivuusongelmakaan. Maalin raaka-aineet aivan järkevät, eli tervaa, vernissaa, pigmenttiä ja oliko vielä tärpättiä. Ei jummarra.
Onneksi autotalli eikä päärakennus, kannatti kokeilla pienemmällä kohteella ensin. (Sama katto molemmissa.) Jatko onkin istten mietinnässä, laittaako ferrexillä ensin kokonaan (näyttänyt pysyneen hyvin) ja sitten TRK-akrylaatti päälle, vai mikä.
Onneksi autotalli eikä päärakennus, kannatti kokeilla pienemmällä kohteella ensin. (Sama katto molemmissa.) Jatko onkin istten mietinnässä, laittaako ferrexillä ensin kokonaan (näyttänyt pysyneen hyvin) ja sitten TRK-akrylaatti päälle, vai mikä.
mulla kun on semmonen ystävämielinen periaate noissa maali/ vastaavissa.. että saatan selvitellä hyvinkin tarkkaan eri asioita.. ja ehkäpä sitten soitankin vielä yritykseen tietävälle tasolle ja esittelen sitten hyvinkin visaisia kysymyksiä yms... ja jos (ja kun) käy niin kuin teille.. niin saatanpa käydä paikan päällä kuristamassa jonkun
eli itse kyllä tiedustelu vaiheen jälkeen joko luotan... (eli vastaus ei ole ollut mikään, ei pysty kertomaan kun on liike salaisuus yms..) tai sitten hylkään.... soitto on tärkeän valinnan viimeinen tarkistus ... toisaalta joskus itsekkin ihmettee, et miiiitäää helv,, kun pähkäilee vaikka rauta sulffaatin syntyjä saloja yms...
eli itse kyllä tiedustelu vaiheen jälkeen joko luotan... (eli vastaus ei ole ollut mikään, ei pysty kertomaan kun on liike salaisuus yms..) tai sitten hylkään.... soitto on tärkeän valinnan viimeinen tarkistus ... toisaalta joskus itsekkin ihmettee, et miiiitäää helv,, kun pähkäilee vaikka rauta sulffaatin syntyjä saloja yms...
Maaseutu huutaa kurkkunsa käheäksi, PERINNETTÄ PRke:les
T:R
T:R
No kirjoitetaan komentti tuosta:MM kirjoitti:Sateenkaarivärien petroliöljyä en ole kokeillut enkä kuullut kommentteja.
Maalasin jollakin lakalla x 1920-luvulla käsitellyn sisäkaton petrooliöljymaalilla. Valinta oli Sateenkaarivärien petroliöljymaali juurikin sen kuulemma hyvän imeytyvyyden/tarttuvuuden vuoksi ja kun sitä on kehuttu, että sillä ei tarvii maalata moneen kertaan. Ensimmäinen pitikin paikkansa, mutta kyllä mun piti pariin kertaan tuo katto maalata, jotta siitä sai hyvän. Tähän voi toki vaikuttaa alla oleva lakkapinta.
Pinta sinänsä on hyvä - mattapintainen ja luonnonvalkoinen - juuri sopiva kontrasti valkoisella empirellä maalattujen kattolistojen kanssa.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Mulla on samanlaisia kokemuksia lakan päälle maalaamisesta. Lakka on niin "liukas" että siihen ei juuri maali tartu ja pinta jää siksi kuultamaan. Paljaan, höylätynkin puun pinta on sen verran karkeampi että siihen tarttuu enempi maalia.
Samaa tapahtuu muuten myös jos yrittää maalata liika kauan kuivuneen, lasittuneen sinkkipohjamaalin päälle, siihen ei meinaa tarttua tarpeeksi maalia millään.
Pekka
Samaa tapahtuu muuten myös jos yrittää maalata liika kauan kuivuneen, lasittuneen sinkkipohjamaalin päälle, siihen ei meinaa tarttua tarpeeksi maalia millään.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Juu, sori että jäi vähän lyhyeksi heitto.MM kirjoitti:Sileään höyläpintaan edes tiukka petroliöljymaali ei tahdo saada peittävää pintaa kertasivelyllä.
vanhastaanhan puupinnat (ulkovuoraus) oli tapana jättää "lepäämään" vuodeksi ennen maalausta. Vuodessa höyläpinnankin pinta on sen verran auki että maali tarttuu hyvin. siihenhän kaikkien nättien paneloitujen talojen maalaus perustuu, nykyisin käytetään "hieno"sahattua aika rajun tikkuista lautaa että maali pysyy mekaanisesti kiinni.
Mutta totta se on, ihan sahatuoreen panelin maalaaminen ei välttämättä mene ekalla vedolla.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/



