Leivinuunin hyötysuhde

[Vesse]

Hei!

Suunnitteilla tulisijan muuraaminen, vaihtoehtoina takka-leivinuuni/kaksikerroksinen leivinuuni. Jälkimmäiseen olisin enemmän kallellaan käytettävyyden takia, koska kun toteuttaa perinteiseen tapaan ilman pesän mittaista poskikanavaa, pitää paistolämmön paljon pisempään pesässä, kokemusta on. Tuo hyötysuhde vaan askarruttaa: onko poskikanavallisen hyötysuhde ja palamisen puhtaus paljonkin parempi?

[itokt]

Käy katsomassa tiilerin sivuilta takka/leivinuunimalleja. Näissä on ilmoitettu hyötysuhteet ja muutakin hyödyllistä tietoa tulisijojen toiminta-arvoista.

[Vesse]

olen kyllä katsonut. Leivinuunin hyötysuhteesta saatikka sitten perinteiseen tyyliin värkätyn leivinuunin (eli ilman poskikanavia, vaan siten, että hormit menevät pesän etuosassa luukun molemmin puolin) ei siellä kerrota mitään.

[pähkäilijä]

Miten poskikanaviin saisi toisioilman että leivinuunissa kaasutetut puut syttyisivät siellä palamaan? Olen joskus pähkäillyt että leivinuunissa pitäs puut kaasuttaa tuhkapesässä ja sieltä nouseva kaasu polttaa itse leivinuunissa että homma vois toimia jotenkin. Nykyversioissa polttoon tulee ilma vain leivinuuniluukun ilmareijistä puiden eteen ja sen takana kaasuuntuu sitten puut ja kaasut karkaavat poskikanaviin mutta sinne ei tule mistään happea kaasujen polttoa varten.

Takassa saa ohjattua ensiö ja toisioilmat palotapahtumaan.

[Vesse]

olen kyllä katsonut. Leivinuunin hyötysuhteesta saatikka sitten perinteiseen tyyliin värkätyn leivinuunin (eli ilman poskikanavia, vaan siten, että hormit menevät pesän etuosassa luukun molemmin puolin) ei siellä kerrota mitään.

...siis uunin etuosassa.

[Vesse]

Miten poskikanaviin saisi toisioilman että leivinuunissa kaasutetut puut syttyisivät siellä palamaan? Olen joskus pähkäillyt että leivinuunissa pitäs puut kaasuttaa tuhkapesässä ja sieltä nouseva kaasu polttaa itse leivinuunissa että homma vois toimia jotenkin. Nykyversioissa polttoon tulee ilma vain leivinuuniluukun ilmareijistä puiden eteen ja sen takana kaasuuntuu sitten puut ja kaasut karkaavat poskikanaviin mutta sinne ei tule mistään happea kaasujen polttoa varten.

Takassa saa ohjattua ensiö ja toisioilmat palotapahtumaan.

Tuota minäkin olen pähkäillyt, mutta ei sitä toisioilmaa siellä poskikanavissa tarvita, vaan peän yläpuolella. 1954 vuonna painetussa kirjassa "Taloustulisijat" on kuva 12:n leivän uunista, jossa arinan alla kulkee kuumassa hiekassa teräsputki, josta ilma johtuu pesän takaosaan. En tiedä, toimiiko.

Mutta se, mitä kysyin, oli tuosta leivinuunin rakenteesta: kumpi vaihtoehto on parempi hyötysuhteeltaan & palamisen puhtauden suhteen?

[lmfmis]

On aikamoinen roihu jos toisiolmaa poskikanaviin asti pitää johtaa

Toisioilma johdetaan palon "päälle" eli missä liekit loppuu ja kuumuutta riittää on vielä palamatonta kaasua. Sinne ilmaa. Liikaa toisioilmaa jäähdyttää, liian vähän tulee päästöjä. Se putki on varmasti toimiva idea.

Youtubessa on kaikenlaisia polttovideoita joista voi napata vinkkejä.

[jarkkis]

Yläkiertoleivinuuni(vastavirta leivinuuni) on käsittääkseni hyötysuhteen ja palamisen kannalta paras.Siinä on savukanavissa tulipintaa ja pituutta riittävästi ja loppupalaminen tapahtuu holvin yläpuolisessa kanavistossa kunhan vain paloilmaa annetaan riittävästi,niin että sitä riittää tuonne pesän takaosaakin.Leivinuunin luukun ilmareiät voivat olla niin yksistään riittämättönät kovimman kaasupalon aikana,luukkua voi silloin pitää raollaan,ilmaa tarpeen mukaan.

Yläkiertoinen leivinuunikin on jo varsin perinteinen alkuperäisessä versiossaan.Siinä savu lähtee pesän perältä ylöpäin pesän päällyskanavistoon,sitä pitkin uunin etuosaan ja siitä uunin molemmin puolin n.3/4 kiven suuruista kanavaa alas ja siellä vaakasuorana uunin perälle ja piippuun.Kahdella päällekäisellä pesällä varustettu leivinuuni on kierroltaan samanlainen,yläuuni toimii yläpalotilana.Tämmöisessä leivinuunissa on pitkä savukaasujen kierto ja sen myötä hyvä hyötysuhde. Tästä uunimallista on kehitetty tuo leveillä poskikanavilla varustettu yläkiertouuni.Se onko leveät vai kapeat poskikanavat ei pitäis vaikuttaa palamisen puhtauteen.

Jos aatellaan uunin leipomis.paistamis tai haudutus ominaisuuksia takkaleivinuunin ja pelkän leivinuunin välillä,taitaa pelkkä leivinuuni olla paras.siinä lämpö säilyy uunissa pitkään.

Leivinuuneja on tehty useammanlaisilla kierto systeemeillä.Usein vanhemmat uunit on tehty niin,että pesän perältä lähtee yksi,kaksi tai kolme kanavaa alaspäin,sitten ne tekee jonkunlaisen kierroksen uunin alaosassa ja menevät piippuun.Tällaisessa uunissa palokaasut menevät piippuun kuumempina kuin yläkiertouunissa,siis huononpi hyötysuhde.

Vanhanaikaisin ja hyötysuhteeltaan heikoin lienee sellainen leivinuuni,missä on lyhyt kanavisto ainoastaan tulipesän yläpuolella.Sieltä se menee suoraan piippuun ja harakoille.Tällaisessa uunissa arinan alapuolinen osa pelkkää kivikönttiä ilman savun kiertoa,siis lämmönvaraus mielessä melko kuollutta massaa.

Riittävävän suuri massa,optimaalinen savukaasujen kierrätys ja puhdas paloprosessi,siinäpä se

[Vesse]

Yläkiertoleivinuuni(vastavirta leivinuuni) on käsittääkseni hyötysuhteen ja palamisen kannalta paras.Siinä on savukanavissa tulipintaa ja pituutta riittävästi ja loppupalaminen tapahtuu holvin yläpuolisessa kanavistossa kunhan vain paloilmaa annetaan riittävästi,niin että sitä riittää tuonne pesän takaosaakin.Leivinuunin luukun ilmareiät voivat olla niin yksistään riittämättönät kovimman kaasupalon aikana,luukkua voi silloin pitää raollaan,ilmaa tarpeen mukaan.

Yläkiertoinen leivinuunikin on jo varsin perinteinen alkuperäisessä versiossaan.Siinä savu lähtee pesän perältä ylöpäin pesän päällyskanavistoon,sitä pitkin uunin etuosaan ja siitä uunin molemmin puolin n.3/4 kiven suuruista kanavaa alas ja siellä vaakasuorana uunin perälle ja piippuun.Kahdella päällekäisellä pesällä varustettu leivinuuni on kierroltaan samanlainen,yläuuni toimii yläpalotilana.Tämmöisessä leivinuunissa on pitkä savukaasujen kierto ja sen myötä hyvä hyötysuhde. Tästä uunimallista on kehitetty tuo leveillä poskikanavilla varustettu yläkiertouuni.Se onko leveät vai kapeat poskikanavat ei pitäis vaikuttaa palamisen puhtauteen.

Jos aatellaan uunin leipomis.paistamis tai haudutus ominaisuuksia takkaleivinuunin ja pelkän leivinuunin välillä,taitaa pelkkä leivinuuni olla paras.siinä lämpö säilyy uunissa pitkään.

Leivinuuneja on tehty useammanlaisilla kierto systeemeillä.Usein vanhemmat uunit on tehty niin,että pesän perältä lähtee yksi,kaksi tai kolme kanavaa alaspäin,sitten ne tekee jonkunlaisen kierroksen uunin alaosassa ja menevät piippuun.Tällaisessa uunissa palokaasut menevät piippuun kuumempina kuin yläkiertouunissa,siis huononpi hyötysuhde.

Vanhanaikaisin ja hyötysuhteeltaan heikoin lienee sellainen leivinuuni,missä on lyhyt kanavisto ainoastaan tulipesän yläpuolella.Sieltä se menee suoraan piippuun ja harakoille.Tällaisessa uunissa arinan alapuolinen osa pelkkää kivikönttiä ilman savun kiertoa,siis lämmönvaraus mielessä melko kuollutta massaa.

Riittävävän suuri massa,optimaalinen savukaasujen kierrätys ja puhdas paloprosessi,siinäpä se

Kyllä kyllä, sitä vaan arvoin, että onko tuo perinteisesti toteutettu yläkiertoinen leivinuuni jotenkin huonompi kuin tuo nykyisin vallitseva uunin syvyyssuuntaan leveillä poskikanavilla varustettu malli. Että tietääkö joku, onko asiaa tutkittu?

[gozzi]

Kyllä kyllä, sitä vaan arvoin, että onko tuo perinteisesti toteutettu yläkiertoinen leivinuuni jotenkin huonompi kuin tuo nykyisin vallitseva uunin syvyyssuuntaan leveillä poskikanavilla varustettu malli. Että tietääkö joku, onko asiaa tutkittu?

Uunin levyisillä poskilla varustetut uunit ovat useimmiten nokisempia kuin perinteiset, Jarkkiksen kuvailemat uunit. Todennäköisesti niissä savukaasu pyörteilee enemmän/virtaa hitaammin. Hyötysuhteiden erot voisi kuvitella olevan melko marginaalisia, tosin nokisena se tietysti laskee. Leveä poski on työläämpi nuohotakin huolellisesti.

edit: täälläpäin nuo leveät pystysolat ovat enemmän poikkeus kuin sääntö - myös uusissa uuneissa.

[Vesse]

Joo, itse olen enemmän mieltynyt noihin pystysoliin, koska tällainen uuni pitää ainakin kuorettomana lämpönsä paremmin ja on siten parempi leivinuunina.

[jarkkis]

Leveissä poskikanavissa on suurehko pinta-ala,siinä alaspäin painuvien savukaasujen nopeus hidastuu ja sen puoleen ne ehkä tosiaan nokeutuu enemmmän.Pinta-alaltaan pienemmisssä poskikanavissa,siis perinteinen yläkierto,savukaasut virtaa nopeammin.Molemmat versiot on ns.vastavirta leivinuuneja ja niiden hyötysuhteena pidetään n.75-80%.Tuskin noilla em.leivinuuneilla on keskenään kovin merkittävää eroa hyötysuhteessa.

[pähkäilijä]

Leveissä poskikanavissa on suurehko pinta-ala,siinä alaspäin painuvien savukaasujen nopeus hidastuu ja sen puoleen ne ehkä tosiaan nokeutuu enemmmän.Pinta-alaltaan pienemmisssä poskikanavissa,siis perinteinen yläkierto,savukaasut virtaa nopeammin.Molemmat versiot on ns.vastavirta leivinuuneja ja niiden hyötysuhteena pidetään n.75-80%.Tuskin noilla em.leivinuuneilla on keskenään kovin merkittävää eroa hyötysuhteessa.

Epäpuhdas palaminen on ongelmana jos ja kun nokea kertyy. Nokihan on tunnetusti mitä parhain eriste, millin nokikerroksella saadaan 5% pudotettua hyötysuhdetta...

[hullusavolainen]

Eikös hapen määrä sanele pitkälti palamisen puhtauden. Jos nokea kertyy niin kannattaa pitää luukun suuta ja räppänöitä isomalla. Eihän se happi mihinkään katoa jos sitä ei palamiseen kulu. Se liikkuu savukaasujen mukan yläonteloihin/vastaaviin kunnes se pääsee reagoimaan. Onhan sillä puullakin merkitystä, esim kouvun tuohi tuottaa nokea ja pikiä vaikka kelpo sytykkeenä pidetään. Suurempi merkitys hyötysuhteelle on lämmittäjässä kuin uunissa. Samalle uunille saadaan varmasti monta eri hyötysuhdetta, kun hormin liitos sijaintikin merkkaa jotain.

[gozzi]

^ Riittävä palamisilma ja laadukas polttoaine tietysti tuottavat vähemmän nokea. Mutta esimerkiksi uunin savusolien muotoilulla on suuri vaikutus. Nuohousluukkujen syvennykset, suorat kulmat, risteykset yms. missä savukaasut pääsevät pyörteilemään ja jäähtymään nokeentuvat huomattavasti enemmän. Käyttäjällä tietysti suurin vaikutus asiaan, mutta on niitä huonoja uunejakin.