Ilmankuivain kellarissa

[lauri.l]

Onko jollain käytössä kalliimpi versio eli adsorptiokuivain lämmittämättömässä kellarissa ? Itsellä kellari "vain on" , kaikki pinnat betonilla ja lattia kostea paikoittain kun ei ole toimivia salaojia. Siksi harkitsenkin jos hommaisi pari adsorptiokuivainta pöhisemään kun mainospuheen mukaan kuivaavaat ilmaa jopa +1 asteen lämpötilassa... Ja sitten myöhemmin salaojat tietty

[lmfmis]

Meneekö todellakin kellari melkein pakkaselle talvella?

Absortiokuivureita en ole nähnyt muta tuollainen kylmäainekuivuri toimii jotenkin nollaan asti. Siirrän itse kellarikuivurin pihavajaan töihin syksyisin kun sisällä jo lämmitetään. Siellä se saa pörrätä kunnes on pakkaskelit...

[Matti Alander]

Kryotherm on sorbtiokuivaimien kokenut maahantuoja.
Olemme asentaneet näitä rossipohjiin ja ensimmäiset jo yli kymmenen vuotta sitten. Moitteetta toimii tämä Japanilais valmiste ja mikäli tästä esitteitä tarvitsette, niin voin lähettää sähköpostilla matti@malander.fi
Ainoastaan yksi oikein mitoitettu kone tarvitaan, sähkön kulutus on pieni. Aluksi kone käy tiuhempaan, kunnes paikat kuivuvat, sen jälkeen hygrostaatti joka on säädetty viiteenkymmeneen prosenttiin ohjaa sitä ja käy harvoin.
Samaa konetta on käytetty myös ullakolla ja kellarissa, eikä tarvitse kondenssiveden kanssa läträtä.
Tietysti perusasiat on oltava ensin kunnossa salaojitukset ym. Ihmeisiin ei pysty mikään kuivaaja, jos lattialla o kymmenen senttiä vettä.
Kuivaaja nopeuttaa rakenteiden kuivumista merkittävästi ja on tosiaankin ollut ratkaisu moneen rossipohjaan tässäkin maassa. Tuuletusaukot suljetaan silloin ja sokkeliin tulee vain kaksi reikää, toisesta otetaan ilmaa sisään ja toisesta ulos.
Kone voidaan sijoittaa tarvittaessa myös rakennuksen ulkopuolelle, mutta asennustyö sisäpuolelle on helpompi.
Normaalit sähkökatkot eivät aiheuta ongelmia, heti sähköjen kytkeytyessä kuivaaminen alkaa taas välittömästi. Sorbtiokuivaajassa ei ole jäätymisvaaraa, joten senkin puolesta voi olla huoletta.

[rumavirsi]

Noissa ilmankuivaimissa näkyy olevan tekstejä että ei palavien aineiden läheisyyteen, tarkoittaa varmaan että ei ihan samaan huoneeseen öljysäiliön kanssa? :D

[Loke]

Ollaan harkittu kuivaimen hankkimista. Mutta toisaalta meillä on kellarissa takka, ollaan polteltu siinä puita kosteammalla säällä ja pyykkejä kuivattaessa. Arveluttaa vaan, kun edellisethän olivat laittaneet siihen betonilattian päälle muovimaton (kyllä vaan) ja seinissä on sitten kipsilevyä, tiiltä, lasivillaa ja ilmarako. Kellarissa haisee, mutta edellinen oli myös pitänyt sitä muovitettua ja eristettyä takkahuonetta juoppoluolanaan, joten kaikkialla haisee edelleen kahden vuoden jälkeen tupakka. Varmaan auttaa jo paljon, kun revitään vanhat matskut kuuseen. Saas nähdä mitä sieltä lattiasta paljastuu.

Onneksi tontti on pelkkää hiekkaa tässä salpausselän rinteessä, niin ei ole suuremmin ongelmia tuosta kosteudesta..

[A13]

Tuo takan poltto kosteammalla säällä on sikäli kaksipiippuinen juttu, että tulisijan ulkoa imemä korvausilma on juuri sitä kosteaa ilmaa. Toki tilan lämmittäminen ajaa kosteutta ulospäin, jos vain rakenteet ovat sen sallivia.

[Aihki]

Onko kukaan hankkinut ja testannut TM Rakennusmaailman testivoittajaa Deumido E20 kuivainta? Itse harkitsen sen hankkimista, niin ei tarvitsisi kanniskella tuota Clasun Cotech ilmankuivainta kelarin ja autotallin väliä

http://www.epressi.com/tiedotteet/deumi ... jaksi.html

http://www.epressi.com/media/userfiles/ ... 0_2013.pdf

[Matt724]

Mitenkä tarpeellinen tuo ilmankuivain on jos on asentanut uudet salaojat ja isodränit ulkopuolelle sokkeliin?

[Aihki]

Mitenkä tarpeellinen tuo ilmankuivain on jos on asentanut uudet salaojat ja isodränit ulkopuolelle sokkeliin?

Tapauskohtainen. Hommaa aluksi vaikka viisarimallin ilmankosteusmittari ja katso mitä se näyttää. Jos nyt näyttää jotain +/-70%, niin silloin ilmankuivan on tarpeellinen. Ilmankuivanhan myös lämmittää ja kompressorilla varustetut jollain plus-merkkisellä (yli yhden) COP:lla.

[eekisa]

Tilasin tällaisen: http://www.trotec24.com/fi-fi/koneet/il ... -75-e.html

Syy tilaukselle oli se, että meillä on muksuja ja pyykkiä tulee ihan pirusti. Kun sitten talvella sitä joutuu kuivattelemaan sisällä, niin kosteutta pukkaa aika tavalla.

Eniweis, kun laitoin tilauksen menemään, niin hinta oli jotain päälle 200 Euroa. Sitten siitä päivä, niin hinta olikin jo tippunut 40 euroa. Ja nyt vielä enemmän. Ts. Trotec:in ongelma on se, että hinnat tuntuu muuttuvan alituisesti. Toisaalta erittäin hienoa, että ne tulee alaspäin No, joka tapauksessa. Perusteluni ostokselle olivat:
- Tuossa on tietojen mukaan sähkönkulutus alhaisempi kuin muissa laitteissa
- Se on myös tietojen mukaan hiljaisempi kuin moni muu laite
- Hinta oli ihan ok. Paljon halvempi kuin ne Rakennusmaailma lehdessä juuri testatut laitteet.

Kun se on nyt hurissut kellarissa pari viikkoa, niin kokemukset ovat:
- Astianpesukoneessa on teknisten tietojen mukaan äänentaso samaa luokkaa. Kun vertaa astianpesukoneen ääntä ja tuota ilmankuivainta, niin ilmankuivain on kyllä selkeästi äänekkäämpi. Epäilen että virallisissa tiedoissa on ilmainkuivaimelle virheellinen äänentason tieto tai sitten se on mitattu aika kummallisesti. En tosin sano sitä, että se ääni mitenkään paha olisi mutta kuitenkin. Ja eipä se siellä kellarissa nyt kauheasti haittaa
- Toimii. Vaimon mukaan paras ostos, joka me on ikinä tehty. Pyykit kuivuu hujauksessa. Sitten kun siinä on se puhallin, niin meillä on kellarissa nykyään lämpötilatasot tasoittunut tosi hyvin. Ilma on muutoinkin huomattavasti parempi. Kellari on kaiken kaikkiaan paljon lämpöisempi kuin ennen.
- Kosteussäädössä on jotain omituista. "Hanikan" toisessa päässä on asetus "Off" ja toisessa "Always on". Siinä välillä "Normal". Kun sen ekaa kertaa kytkin, niin heti kun säädin siirtyi pois asennosta Off, niin laite hurahti päälle. Kun sitä nyt säätää, niin siirryttäessä hieman Normal asennosta kohti Off asentoa, se pysähtyy. Sitten menee hetki, niin se aloittaa taas. Tässä kohtaa ei vielä mitään ihmeellistä mutta sitten se ihmetyttää, ettei se kuitenkaan koskaan pysähdy automaattisesti. Ihan kuin se yrittäisi päästä tavoitetasolle mutta jotenkin säädin kertoo ettei sitä saavuteta. Sitten manuaalinen säätimen hinkkaaminen, herättää aparaatin ja se huomaa, että tavoitetasolla ollaan.

Nyt sitten vaan toivotaan, että se säilyy ehjänä. Nykyään tuntuu siltä, että kun ostaa minkä vaan aparaatin, niin se hajoaa 6kk sisällä.

[Cat_Astrophy]

Hometta kellarissa ja savilattia

Minulla on meneillään haasteellinen kellariprojekti. Vanhempieni kotitalo on rakennettu 60-luvulla ja alakerta on rakennettu savimaahan niin, että se on lähes kokonaan maan alla. Kellarin seiniin ei ole tehty vesieristystä ulkopuolelle. Ja salaojaputket ovat vanhoja ja luultavasti huonokuntoisia. Ne pitäisi jossain vaiheessa korjata mutta talo on menossa myyntiin, joten kovin isoihin remontteihin ei olisi nyt halua ryhtyä. Ymmärrän siis, että perusteellinen vesieristekorjaus olisi kaikkein paras ratkaisu, mutta haluaisin tehdä kuitenkin kevyemmän korjauksen. Nyt kysyisin onko suunnitelmassani järkeä eli onko se teidän mielestänne oikein ajateltu. Sisällä kellarissa ongelmallisia tiloja ovat pyykinkuivaushuone, joka on noin 10 neliömetriä ja kaksi kylmää tilaa, joita ei lämmitetä, joista toisen pinta ala on noin 25 neliömetriä ja toinen on vajaa 40 neliömetriä. Kuivaushuoneessa betonilattia on selvästi homeessa. Tämä tuli esiin vasta siivotessa kun kuivaushuoneen lattialta poistettiin puiset ritilät. Home voi johtua pyykin kuivaamisestakin, koska tilan ilmastointi on ollut täysin retuperällä. Ja kyllä, oli varsin masentavaa huomata tämä, kun aloin tilaa siivota. Kuivaushuoneessa home on lattialla ei oikeastaan muualla. Kuivaushuoneen lisäksi ongelmallisia ovat siis kaksi kylmää tilaa, jotka ovat kuivaushuoneen kahden seinän takana. Isompi tila on vajaa 40 neliömetriä ja siellä on säilytetty kaikenlaista romua jonka olen siivonnut pois. Tilassa on savilattia eli lattia on kuivunutta savea ja antura on vain seinien alla. Tilassa on jonkun verran näkyvää hometta, seinät eivät ole varsinaisesti märkiä. Lisäksi tilassa on jonkun verran muuta orgaanista materiaalia esimerkiksi puuta jota on vaikea siivota pois. Tilan kummassakin päässä on ilmastointiaukko. Ja lisäksi sivulla on ilmastointiaukko pienempään tilaan. Pienempi tila on noin 25 neliömetriä ja siellä on 1 ilmastointiaukko ulos. Lisäksi on yksi aukko isompaan tilaan kuten edellä mainitsin. Tässäkin tilassa on savilattia mutta se on kauttaaltaan peitetty muovilla jonka päälle on laitettu vähän soraa. Tilassa on säilytetty polttopuuta tehty myös puutöitä. Tila on nyt tyhjennetty mutta muovia ei ole poistettu joten ei ole tiedossa miltä sen alla näyttää. Tässä tilassa on näkyvää hometta yhdellä seinällä. Ei kuitenkaan ulkoseinän reunalla. Seinät ovat täälläkin tummia mutta ei mitenkään erityisesti kosteita.

Suunnitelmani on seuraavanlainen. Kuivaushuoneessa aion kaapia homen lattiasta kaapimella. Imuroin tavaran pois. Asennan huoneeseen ilmankuivaajan. Ja lopuksi desinfioin kaikki huoneen pinnat kahdentuhannen watin lämpöpuhaltimella. Home nimittäin kuolee kuudenkymmenen asteen lämpötilassa. Ilmankuivain saa jatkossa käydä säännöllisesti silloin tällöin ja erityisesti silloin kun on pyykinpesupäivä. Isoon kylmään tilaan asennan myös ilmankuivaajan, mutta en tiedä vielä, laitanko tavallisen vai adsorptiokuivaimen. Ja sitä ennen pyrin poistamaan kaiken mahdollisen ylimääräisen orgaanisen materiaalin ja homeen. Ja lopuksi desinfioin seinät samaan tapaan kahden tuhannen watin lämpöpuhaltimella. Harkitsen myös sitä että seinät pitäisi maalata sammutetulla kalkilla. Pienemmän kellaritilan saneeraan samalla tavalla kuin isommankin sen jälkeen kun olen poistanut ensi muovin savipatjan päältä.

Onko tämä suunnitelma teidän mielestänne tähän asti järkevä?
Vai tulisiko meidän mielestäni jotain tehdä toisin?

Sitten jää vielä joukko täysin avoimia kysymyksiä.

Ensinnäkin pitäisikö jokaiseen tilaan asentaa oma ilmankuivain ja minkälainen? Onko tuo adsorptiokuivain sellainen, että ilma pitäisi puhaltaa putkella myös ulos ja tavalliseen kuivaajaan riittää, kun viemäröi vain ulostuloveden? Riittääkö kahdessa kylmässä tilassa yksi kuivain jos ilma vaihtuu tilojen välillä yhdellä lautasen kokoisella aukossa. Entä miten savipintainen lattia pitäisi käsitellä? Isommassa tilassa savi on nyt kuivunutta, siina on rakoja ja päällä on ilmeisesti kaikenlaista orgaanista huttua, koska siinä näkyy paikoitellen myös pieniä homekasvustoja. Mitä sille pitäisi tehdä? Voisiko saven pinnan polttaa siten että se muodostuisi kovaksi ja homeet pinnalta poistuisivat. Entä onko kellarin seinien kosteus voinut siirtyä yläkertaan? Pitäisikö siitä olla huolissaan? Entä pitäisikö kellaritiloihin lisätä ilmanottoaukkoja? Jostain luin, että jos laittaa kuivaimen, pitäisi ehkä jopa tukkia ilmanvaihtoaukkoja? Onko adsorbtiokuivaimen ja tavallisen välillä tässä suhteessa eroa? Vai kannattaisiko lisätä ilmanvaihtoaukkoja kahden kellaritilan välillä? Entä mitä muuta pitäisi ottaa huomioon?

Kiitokset jo etukäteen vinkeistä!

[Matti Alander]

Talo alkaa olla peruskorjausikäinen ja vaatii kuten olit huomannutkin salaojitus ja kosteuseristyksestä remontin. Ilmankuivaajalla sitä ei välttämättä voi korjata.
Taloa myydessä kannattaa tehdä kuntokartoitus ja rehellisesti kertoa kaikki tietämänsä. Hinta sitten neuvotellaan ostajan kanssa kunnon mukaiseksi.
Mitään suuria remontteja ei tarvitse tehdä, kunhan ostaja ymmärtää korjaustarpeen määrän.
Siivoaminen tietysti kannattaa, seinien maalaaminen voi olla jopa negatiivinen toimenpide, jos se tulkitaan peittelyksi.
Ilmankuivaajakin vaatii että perustekniikka on kunnossa, ei sekään mahdottomuuksia pysty, vaikka oivallinen laite onkin.
Talo on 60 luvulta ja jo yleisesti paremmista aineista tehty ja luulisi ostajia löytyvän. Moni ostaja varmasti arvostaa sitä, ettei suuria remontteja ole tehty, kunhan se huomioidaan hinnassa.
Vanhan talon uskaltaa aivan hyvin myydä, kunhan tosiaankin kertoo tietämänsä korjauskohteet ja harvemmin silloin mitään ikuisuus riitaaostajan ja myyjän välille on tullut. Kellarista saa kyllä aivan hyvän ja toimivan peruskorjaamalla sen oikeaoppisesti.
On selvää että huonetilan kosteus on maalattia rakenteessa, joka on savea korkea, jolloin tilassa oleva orgaaninen aine homehtuu helposti. Saven kapillaarinen kosteudennousu on jopa 300 metriä ja lämmöneristyksen puuttuessa kosteus siirtyy huonetilaan.
Suhteellista kosteutta voidaan pienentää, ilmaa lämmittämällä, kuivaamalla ja tuulettamalla. Peruskorjauksen jälkeen oikeaoppiset ulospäin kuivuvat rakenteet kuivaavat sisäilmaa tehokkaasti ja mitä ilmeisemmin tullaan toimeen ilman erillisiä ilmankuivaajia. Lämmöneriste betonilattian ja perustuksen ulkopuolella estävät myös viileän maanvastaisen betonirakenteen kondenssia, nostamalla betonin lämpötilaa.

[Cat_Astrophy]

Miten pitäisi toimia sellaisen ilmiön kanssa, kun kävin nyt kellarissa ensimmäistä kertaa pakkasten aikana. Kellarihuoneen ulkoseinä oli yläreunasta aivan märkä niin että nurkassa lähes tulkoon lunta. Avoin ilmastointiaukko on keskellä seinää eikä sitä ole tutkittu tai pienennetty talveksi. Jos kellarihuoneen ulkoseinän yläosa on noin märkä, eikö kosteus ole silloin imeytynyt myös ylöspäin rakenteisiin. Eli ovatko kaikki seinien alaosat yläkerrassa homeessa? Voiko tuolle tehdä akuutisti mitään? (Kuvailin kellarini ylempänä.)

[lauri.l]

Meillä Zibron 18l/vrk malli pörissyt nyt viikon erittäin kosteassa 80 m2 kellarissa, viileää tilaa kaikki n. 10-15 astetta lämmintä.

Sähköä on kulunut 34 kwh 7 vuorokaudessa, kompura on varmasti huutanut kokoajan täysillä.
Lähtötilanne oli 95% suhteellinen kosteus, nyt 75% ja suunta alaspäin ..

Muoks.
Masiinan ottoteho pyörinyt 250w huiteissa.
Vettä kertyy 10-15 litraa päivässä, menee nyt suoraan viemäriin itse virittämälläni poistolla.

[Ade]

Meillä laitettiin Trotec viikonloppuna pyörimään pottukellariin. Kannattaisiko masiinaa pitää portaiden ylätasanteella vai laskea se ihan maan tasoon, kallion päälle?