Moikka.. ajattelin kysäistä että löytyykö muilta foorumilaisilta näin karmaisevassa kunnossa olevia kellareita, vai olenko yksin suomenmaalla ongelmani kanssa ? Kellarin tilanne on siis se että alkuperäiset salaojat eivät toimi (vm-59) ja lattia kauttaaltaan märkä mutta ei kuitenkaan edellisten omistajien mukaan koskaan tulvi syksyisin/keväisin. Ei ole vesi nytkään noussut "kuin" yhdeksi lätäköksi josta valuttaa lattiakaivoon vedet .
Kuvia (salamanvalo saa kaiken näyttämään pahemmata ) :
Lähtökohtahan on vallan hyvä! Sun ei tartte kantaa ulos 50 vuoden aikana kertynyttä kamaa.
Salaojat kuntoon ja jos tarkoitus tehdä vähän parempaa tilaa niin pohjalaatta uusiksi salaojittavan eristeen kera. Sitten ollaankin jo pitkällä...
Mites nuo kolme sortumaa, pitäskö niiden takia jo huolestua ? Tarkoituksena olisi salaojittaa anturan alapuolelle patolevyn kera ensi keväänä, silloin aattelin valaa myös uutta betonia sortumien kohdalle kun kellarin seinä on ulkopuolelta auki. Niin ja hyvänä puolena pidän kellarissa sitä että betonissa ei näy missään kohdin sisäpuolella halkeamia ollenkaan, jos jotain hyvää pitää tuosta pommista sanoa .
Meillä ei ollut vettä lattialla, mutta lattiassa meni selvä kosteusraja takaseinään. Lisäksi seinissä samanlaisia kosteusvanoja kuin sinulla ja suolapartaa siellä täällä. Nyt salaojaremonttien jälkeen kosteusraja pienentynyt kahteen peräkulmaan lattiassa. Kellarissa mittarin mukaan yhä kosteaa ja haisee, mutta jos se siitä ajan kanssa...
Eipä kai tossa muuta kun vähän puusta koolinkia seiniin ja lattiaan. Sitten lasivillat väliin ja lastulevyä päälle niin tulee siisti pohja. Reikiin voi tursuttaa vähän uretaania.
Sitten vain rautakauppaan ostamaan ihanat laatat ja saunan lauteet. Vähän ledejä ja halogeeneja, suriseva poreallas ja lattialämmitys sähköllä.
koppelo kirjoitti:Eipä kai tossa muuta kun vähän puusta koolinkia seiniin ja lattiaan. Sitten lasivillat väliin ja lastulevyä päälle niin tulee siisti pohja. Reikiin voi tursuttaa vähän uretaania.
Sitten vain rautakauppaan ostamaan ihanat laatat ja saunan lauteet. Vähän ledejä ja halogeeneja, suriseva poreallas ja lattialämmitys sähköllä.
Mut joo siis kannattaa korjata ne kohdat seinästä samalla jos muutakin tekee. Kantavuuden takia tuolla tuskin on mitään merkitystä. Ja harkitse vielä sitä patolevyä! Ainakin jos aiot tehdä kylpylän tuonne alakertaan ;-)
Kyllä meillä oli lähtötilanne samanlainen ja on osittain vieläkin ja saa ollakin.. Ei ole aikomus avata lattiaa. Kellarissamme on sauna ja sitten muuta ei ruveta sinne tekemään. Yläkerroksissa on se 160 neliöö ja ei ole tarvetta tilalle. Meillä oli lähtötilanteesa puiset lahot lattiat jotka oli vesi kastellu sata kertaa ja huopamatot sen alla. Dunkkiksesta päästy pikkuhiljaa eroon...
Taas näyttää elämä hieman valoisemmalta, kun meidän kellarissa ei ainakaan kummemmin haise ... Oottakaapa vaan kun tuun taas uuden sokkelikuvareportaasin kanssa tänne, katotaan sitten minkä tuomion annatte . Kellariin ei ole tarkoitus tehdä mitään tiloja, se vain "on". Mutta talon arvoa ajatellen voisin vielä harkita isodrän -levyjä ulkopuolelle jos joskus tämä talo myydään ja joku haluaa sinne kylpylän laittaa.
Eipä tuossa kellarissasi nyt mitään ihmeellistä ole. Vanha talo ja peruskorjauksen tarpeessa.
Remontti parasta aloittaa ulkopuolelta ja tekniikka kuntoon, eristyksineen ja salaojineen, sekä rännivesiputkituksineen.
Tällaisessa koskemattomassa kellarissa ongelmat ovat hyvin nähtävissä: Salaojien toimimattomuus ja kapillaarinen kosteuden imeytyminen seiniin. Mahdollisesti syöksytorvien kastelemat nurkat ja väärään suuntaan johtavat pintakallistukset.
Kalliota ei ainakaan kuvissa nähtävissä, joka korjauksen ongelmista yleisesti kallein.
Piilevää virhettä ei aivan helposti saa kätkettyä ja kuntotarkastajalekkin helppo nakki.
Rintamamiestalossa etuna yleensä suuri tontti hyvällä sijainnilla ja korkea kivijalka mikä vielä saadaan kohtuullisen helposti korjattua. Hintakin tällaisessa korjaamattomassa kohteessa on usein edullinen, mutta se on sitten kauppapolitiikkaa, eikä siihen enemmän.
Yleisin virhe on, että lähdetään remonttiin vajavaisin sunnitelmin. Osa remontista toteutuu järjen vastaisesti tai kustannukset yllättävät. Vanha sanonta hyvin suunniteltu on puoliksi tehty pitää edelleen paikkansa.
Kustannusarviotakaan ei pidä tehdä ylioptimistiseksi, kuten kunnan budjettia. Vanhan korjauksessa tulee aina yllätyksiä. Yleisesti järkevintä on tehdä kerralla kunnolla ja kunnollista, kaikenlaisia osasuorituksia ja virityksiä tulee välttää.
Hyvältähän tuo näyttää. Meillä oli kellarissa edellisen asukkaan jäämistöä lattiasta kattoon + vanha puuvarasto maalattialla. 15m2 savilattiaa tekee kellariin mukavan ominaistuoksun vaikka vettä ei koskaan sisään tullutkaan. Salaoja + riisisuklaa -urakan jälkeen savessa kasvanut kellarisieni meni elottomaksi, jotta ehkä jotain kuivumista on tapahtunut. 90% tontilla käyneistä eri alojen ammattimiehistä on muuten todennut vienosti hymyillen, että "jaa sää uskot noihin ruskeisiin levyihin.." Aika näyttää mitä tulee kun kellarin saa kunnolla lämpimäksi.
Minun talossani samannäköinen kellari, on nyt ja ollut aina ja tulee varmaan olemaankin.
Kun pistin kunnolliset poistoputket sadevesille syöksytorvien alle (sadevedet menevät nyt 6 metrin päähä¨n rakennuksesta) ja piilotin muovia rakennuksen ympärille niin, että muovi ohjaa pintavedet pois sokkelin ympäriltä, kellari alkoi kuivua.
En salaojita, koska talossani ei ole koskaan ollut salaojia ja pohja savivoittoista. Siitä kun ojittamalla ottaisi vedet pois, niin talohan alkaisi vajota, kuten Turussa käy.
Suurien kaupunkien savipatjojen vajoaminen johtuu paljolti juuri pintavesien imeytymättömyydestä maaperään, asfaltin ja kivipinnoitteiden vuoksi.
Tietysti myös erittäin syvien kellareiden pumppaamot tekevät oman osuutensa ja hyvin sorastetut kunnallistekniset kaivannot.
Alkuperäisellä kallio merenpohja savikerroksilla on jo pelkän rakennuksen painonkin aiheuttamia ongelmia. Sitten tulevat nämä puupaalujen lahoamisen ongelmat bakteerineen.
Omakotitalon vajoaminen salaojituksen johdosta on jonkin verran urbaani legenda, kunhan anturan alta ei kaiveta pois maata. Edellä luetultejen lisäksi suurimpia ongelmia maaperän kuivumisessa ovat suuret puut juuristoineen, joita voi löytyä viisikin metriä syvältä.
Vanhoilla puutarhatonteilla joissa on rehevä puusto näkee usein niinsanotuja ylös nousseita kaivoja ja selviä painumia koko tontin alueella juuri puitten alla.
Läheskään kaikki talot eivät salaojitusta tarvitse, mutta henkisellä puolella sen vaikutus on positiivinen, eikä tarvitse selitellä. Lämmöneristys ja seinien kosteuseristys taas on tärkeämpää, jos kellarista asuintilaa halutaan.
Pintavesienkin ohjauksella voi usein pärjätä, mikäli kellari voidaan pitää sisäänpäin kuivuvana. Isommissa sisätilojen remonteissa sitten kannattaa kunnollinen peruskorjaus aloittaa ulkopuolelta ja muuttaa rakenne vähemmän energiaa kuluttavaksi, sekä ulospäin hengitettäväksi.
Ulkoa kävin käsin näpräämässä tuon montun , lähti ihan käsin repimällä n. 5cm syvyteen asti halkeaman kohdalta.
Sisällä siis näkyy samassa kohdin noin kahden metrin leveydeltä haljennut sokkeli, halkeman leveys 1mm kaikkialta.
Kuvissa siis pahimmat kohdat sokkelista, muualtakin on maalia varissut mutta ei noin radikaalisti.
Kellarin tilanne on siis se että alkuperäiset salaojat eivät toimi (vm-59) ja lattia kauttaaltaan märkä mutta ei kuitenkaan edellisten omistajien mukaan koskaan tulvi syksyisin/keväisin. Ei ole vesi nytkään noussut "kuin" yhdeksi lätäköksi josta valuttaa lattiakaivoon vedet . 
) :
. Kellariin ei ole tarkoitus tehdä mitään tiloja, se vain "on". Mutta talon arvoa ajatellen voisin vielä harkita isodrän -levyjä ulkopuolelle jos joskus tämä talo myydään ja joku haluaa sinne kylpylän laittaa.
