Konesaumakaton alle lisäeristys "pakollista"?

[vane]

Tarkoitus teettää Vantaalla kattoremontti '58 rakennettuun RM-tyyliseen taloon.
Nyt saatu hieman ristiriitaisia kommentteja ja ajattelin täältä kysyä.

Kattopelliksi ajateltu ns. "konesaumattua" peltiä, sehän on nykyään ruuveilla,
mutta näyttää vanhanajan konesaumatulta katolta.

Pari tekijää on sanonut että ei tulee uudelle katolle jäätä kun se tehdään "oikein",
siis niinkuin he tekisivät tuulettuvana.
Sitten yksi tekijä haluasi lisäeristää katon, purkaisivat vinokaton osuuden auki, sinne
puhallusvillaa ja pälle 20mm luja levy jonka päälle sit katto. Ei kuulemma saa riittävää
tuuletusta tämmänen konesaumattu katto ja sen vuoksi on lisäeristettävä.
Tiilikuvioinen kuulemma tuulettuisi niin hyvin että se ei jäätäisi ja voisi asentaa ilman
lisäeristystä.

Ymmärrän toki että lisäeristäminen olis hyvä juttu, mutta onko se todella tarpeen katto pellin vuoksi?

[Herwanni]

pystyyhän siihen vanhan katon päälle rakentaan niin ison tuuletusvälin kuin haluaa...en välttämättä kävis niitä vinoja osia purkaan....aluskatte päreen ja pelliin välissä estää myös jäätämistä kunhan aluskate tuulettuu molemmin puolin...ja suosittelisin oikeaa koneasaumakattoa eikä mitään jäljennöstä...

[vane]

Tekeekö sitä aitoa vielä joku kilpailukykyiseen hintaan etelä-Suomessa, Vantaalla?

[ramirez]

Tekeekö sitä aitoa vielä joku kilpailukykyiseen hintaan etelä-Suomessa, Vantaalla?

Kilpailukykyisestä en tiedä mutta kysele peltisepänliike Tapio Laaksonen Porvoo. Tekee ainakin laadukasta työtä.
Mikä on ylipäänsä kilpailukykyinen hinta??? Mahollisimman halpa?

[Oto Hascak]

Ymmärrän toki että lisäeristäminen olis hyvä juttu, mutta onko se todella tarpeen katto pellin vuoksi?

Ei ole tarpeen, mutta...

Tuo vinokatto on sellainen paikka, että sieltä tuppaa se asiallinen tuuletus puuttumaan. Ei ole siis laisinkaan tavatonta, että vinokaton lämmöneristeet ovat vesikaton rakenteissa kiinni. Jos vesikatto vaihdetaan, niin tuo kohta olisi kutakuinkin fiksua samalla kertaa päivittää toimivaksi.

Joka tapauksessa vesikaton alla on oltava tuuletusrako, mutta lämmöneristys ei ole vesikaton edun mukaisesti tarpeen. Vinokaton kohta on lämpötalouden suhteen arka, koska siinä on perin ohuelti eristettä. Tuon asian korjaamiseen se toinen työporukka tarjoaa lääkkeitä.

[vane]

Mitenkäs minä nyt taas ilmaisin itseni näin huonosti.
Kilpailukykyisellä hinnalla tarkoitan neliöhintaa verrattuna
tähän "näyttää konesaumatulta". Talous ei vaan kestä vaikka
2x hintaa, eikä tämä meidän talo mikään museokohde ole.
Vanha talo jolle jo >20v sitten molemmat appiukot ehdotti
"Catepillari saneerausta".

Hieman hiipii mieleen näitten katontarjoajien kanssa että
jonkinlainen ketunhäntä on kainalossa, yksi jopa valehteli
aivan selkeästi rakennemääräyksistä.

[Herwanni]

niin no noita vinoeristeisiä kattojakin on joka lähtöön...itsellä pari metriä eristetty vinoon sahanpurulla molemmilla lappeilla ja ei niissä mitään vikaa ole...kuin uudet purut...ja ei ole sit minkäänlaista tuuletusta ollu enne tätä kesää...nyt tavallaan on kun koolasin uuden katon päreen päälle ja siihen väliin sit viel se aluskate...eli nyt päre on tavallaan tuulensuojana ja eriste sen alla...päreen päällä sit tuuletusrako ja sit aluskate ja sit tuuletus ja konesauma..

[pvalila]

Lisäeristyksen tarpeen jokainen arvioi itse.

Jos talo on menossa verraten pian purkuun niin ei siihen kannata kauheasti panostaa.

Jos katon alla on tarkoitus asua puoli vuosisataa niin tuskin millään laskutavalla saa kannattavaksi laskea kallista energiaa aivan huvin vuoksi harakoille.

Edellisen puolen vuosisadan kokonaislämmityslasku oli halpa, seuraavan tuskin on, ei vaikka talo olisi hyvinkin eristetty.

**********************

Yli puolet lämmöstä karkaa yleensä yläpohjan kautta, se on ulkovaipan ilmavuotojen ohella tyypillisin energiarohmu.

Kuinka pian katto avataan taas ja on seuraava tilaisuus sopeuttaa lämpöeristyksen taso vallitsevaan energian hintatasoon?

Eristämättä jättäminen saattaa olla epäsuorasti myös päätös siitä, että talo siirtyy hiljalleen saattohoitoon: jos talo ei yläpohjan eritystilanteen takia ole elinkelpoinen hemmetin kalliin energian aikakaudella niin silloin kannattaa ehkä muissakin investoinneissa tähdätä rajoitetun pituiseen elinkaareen.

Minä tosin kannatan realismia kun arvioidaan talon jäljellä olevaa elinkaarta. Ihmisillä on tapana arvioida jäljellä oleva elinkaari väärin, esimerkiksi unohdetaan, että tonttimaan arvonnousu on helposti kuolemantuomio loistokuntoisellekin talovanhukselle. Kaavottajan avokätisyys, esimerkiksi lahjaksi annettu rivitalon rakennusoikeus, on helposti tappotuomio hyvinkin pidetylle talolle. Eikä moottoritiehenkään mutkaa yhden talon takia tehdä...

[Amiz]

Meillä tehtiin keväällä kattoremontti ja samalla räystäät jatkui + yläpohja lisäeristettiin.. Ennestään oli 100mm levyvillaa purujen päällä, mutta ne revittiin pois ja puhalsivat ekovillaa tasaselle osuudelle noin 30cm. Vino-osuuksilla puhallettiin kattotuolien välit täyteen ja siihen vielä 25mm tuulensuoja päälle. Isoin yllätys oli yläkertaan menevän rappukäytävän vinokatto missä eristeenä oli VAIN 2cm "kovavillalevy". Ilmankos oli kovilla pakkasilla vähän viileän oloinen.
Samalla nytten yläpohja sitten tuulettuu kunnolla ja aluskate löytyy. Oikeanlaisen tuuletuksen puute kieltämättä jo näkyikin ruoteissa yms ja olikin perimmäinen syy remonttiin..
EDIT: Ei toki ihan suoraan aiheeseen liity, mutta kaikenlaista sitä näistäkin löytyy edellisten rakentajien jäljiltä..

[Othel]

Tämä nyt ei ole vastaus kysymykseen, vaan aiheeseen liittyvä kommentti omalta tontilta. On niin ajankohtainen, kun on juuri valmistumassa tuo kattoremontti. Meillä syyt remonttiin oli 1)lämpötalous ja 2)umpipainavien lapetikkaiden ja kevättalven lumi-jääkuorman aiheuttama painauma alumiinipeltikaton harjalla (ja ne nousseet naulankannat). Kilpailutettiin muutama toimija ja haluttiin nimenomaan talon tyyliin sopiva konesaumapeltijäljitelmä - ovat kuulemma ihan hyviä nykyään, ja kukkarolle sopivampia. Meillä käytetty pelti on joka tapauksessa tuhdisti paksumpaa kuin isäni muutama vuosi sitten teettämässä kattoremontissa.

Haluttiin lisäeristys, ja päädyttiin lisäämään vinoille osuuksille 10cm villaa, yläpohjassa oli jo puhallusvillaa aikanaan lisätty runsaasti. Kaikki eristeet tarkistettiin ja tarvittaessa vaihdettiin uusiin. Ongelma oli siis nimenomaan vino-osuuksien lämpövuodot ja siitäkin johtuva iso jääkuorma kevättalvisin. Alumiinikatteella ei ollut aluskatetta eikä sen alla tuuletusrakoa.

Nyt rakenne on siis vino-osuuksilla: eristekerroksen jälkeen 2" tuuletusrako, aluskate, 2" tuuletusrako, lukkosaumakate. Meitä rakenne kuulostaa varsin hyvin tuulettuvalta. Nyt syyskylmillä tuulilla sisällä on jo lämpimämpää, mm alakautta aikanaan eristetyissä yläkerran viistotiloissa! Rappukäytävä meillä on edelleen kylmän kuistin yhteydessä ja siis kylmä, mutta nyt sekin ylhäältä eristetty, ei siis enää kuin seinät, ikkunat, lattia ja ulko-ovi kuntoon!

EDIT: Niin räystäät jatkettiin täälläkin, mahdollisesti ulkoseiniin tulee tuulensuojanlevyn lisäys ja ulkoverhoilun vaihto, meillä on aika pahasti sään syömät seinät jotka nyt uuden katon myötä ei enää näytäkään niin romanttisilta... Niin ja tässä meinataan asua, ja hoitaa talo ja tilukset niin, että pysyvät arvossaan myös jälkipolvia ajatellen - luonnollisesti taloudelliset realiteetit aiheuttavat kompromisseja, mutta pääsääntöisesti laatua tavoitellaan, kodikkuutta vaarantamatta. Pelättiin vähän katon korotuksen tuomaa muutosta talon ilmeeseen, mutta yllätys on ollut positiivinen! Talo on suht kookas, korkealla kivijalalla ja mäellä, joten kolmen leveän otsalaudan kehys on meidän silmään vain komea, ei epäsuhtainen!

[lmfmis]

Yli puolet lämmöstä karkaa yleensä yläpohjan kautta, se on ulkovaipan ilmavuotojen ohella tyypillisin energiarohmu.

Höpsis. Kauhean sitkeässä tuo väite. Kyllä se on ilmanvaihto, ikkunat ja akkunat ja sitten vasta vaippa....



Riipuuhan nuo suhteet talosta, mutta ei yläpohjasta puolta lämmöstä saa hävitettyä millään.

Yläpohjan eristys on se helpoin ja halvin eristysremontti kyllä.

[Kulmala]

Kyselin reilu vuosi sitten tarjouksia samanikäiseen taloon ja juurikin vantaalla. Hinnat osuivat 12-16.000 väliin - oli siellä joku 20t tarjonnutkin. 100m2 kattopinta-alaa ja lisäeristys.

Lisäeristystä suositteli lähes kaikki, eikä todellakaan hinnan vuoksi. Kaikki olisivat ottaneet puhalluksen alihankintana ja kokonaishintaan vaikutus n.1500 euroa riippuen puhallettavien kuutioiden määrästä. Puhallusvillan päälle äälle tuulenohjauslevyt, laudoitus ja kate (aluskate tietenkin johonkin väliin myös). Eli jos kattoremppaa lähtee teettämään niin ehdottomasti lisälämmöneristys sinne. Ei siksi että vaikuttaisi jäähän vaan siksi että vaikuttaa lompakkoon.

Tosin yksi vanha rakennusmestari sanoi, että eristys pitäisi aina tehdä alakautta. Tiedä sitten.

[tuokki]

Yläpohjan eristys on se helpoin ja halvin eristysremontti kyllä.

Tuo oli hyvä kuva. Jos sattuu olemaan avoin vintti johon voi 20-30 senttiä pauhallella selluvillaa, niin varmasti on hintaansa nähden paras energiaremontti.

Tuo ilmastointi oli kyllä sinänsä vähän harjaanjohtava, että siinä ei kerrottu millaisesta ilmastoinnista on kyse.

- Painovoimainen
- Huippuimuri
- Koneellinen
- Ilman lämmön talteenottoa
- LTO- kennolla
- PILP (poistoilmalämpöpumppu)

Väitän, että jos vaikka jokin näistä kahdesta viimeisestä on käytössä, niin ilmanvaihtoon ei takuulle mene yli 30% energiaa hukkaan !

T: Tuokki

[lmfmis]

Yläpohjan eristys on se helpoin ja halvin eristysremontti kyllä.

Tuo oli hyvä kuva. Jos sattuu olemaan avoin vintti johon voi 20-30 senttiä pauhallella selluvillaa, niin varmasti on hintaansa nähden paras energiaremontti.

Sitä ennen on vielä ilmavuotojen tukkiminen:

Korjaustoimet energiansäästön kannalta:
Aina kannattavat:
- Rakenteiden tiivistäminen (ikkunat, ovet jne.).

Lähes aina kannattavat:
- Yläpohjan yläpuolinen lisäeristäminen.

Tapauskohtaisesti harkittavat:
- Lisälasien asentaminen
- Ulkoseinien ja ylä- sekä alapohjan sisäpuolinen eristäminen.

Pelkän energiasäästön kannalta useimmiten kannattamattomat:
- Ulkoseinien ulkopuolinen lisäeristäminen.
- Alapohjan lisäeristäminen.

Tuon viimeisen "Ulkoseinien ulkopuolinen lisäeristäminen" olen kylla 100% erimieltä jos on rintsikka - ja ulkoverhoilu pitää uusia kuitenkin. Oma remontti paransi lämmitystehokkuutta ja reilusti. Ja tästä olen keränny mittaustietoakin.

Tuolat löytyy koko juttu: http://www.valkeakoskenenergia.fi/Vinki ... fault.aspx

[Othel]

Kuriositeettikommentti vielä: meillä remppaa tekevä porukka sanoi tään olevan tällä sulakaudella eka katto, mihin laitettiin lisäeritys! Ja aurinkoisena kesänä kattoja on tehty melkein liukuhihnalla... Meistä tosi outo tilanne.