Salaojat + eristys.

[Perhekoski]

Terve, niin se tuli meistäkin rintsikan omistajia.

Ko. talo on vm.52 "perusterve" alkuperäiskunnossa oleva. Nyt keväällä olisi tarkoitus laittaa salaojat kuntoon ja eristää kellari ulkopuolelta, mutta eristys tapoja on vaan niin monta että on valinnan vaikeus.
itse ajattelin fuktisol tms. mutta hinta on kai aikas tyyris. ja sitten kuulin että vois myös laittaa näin että seinää vasten patolevy, ja routarajasta ylöspäin finnfoam. mitä mieltä tästä "halpis" versiosta. tarkoitus olisi tehdä kellarista täysin lämmin oleskelutila.

ja sitten mitä mieltä oleete onko riski, purin kellarista pukuhuoneen seinät niin siellä ja pesuhuoneessa on tällainen rakenne: Ulkoseinä(betoni), muovi,30mmstyroks, joku tullensuojalevy tms. paneeli.

[lmfmis]

Sun ensimmäinen viesti? Aivan samoja keskusteluja palstalla paljon.... Sellainen "haku foorumista" on tuossa ylhäällä.

[Vtec-Mies]

ja sitten mitä mieltä oleete onko riski, purin kellarista pukuhuoneen seinät niin siellä ja pesuhuoneessa on tällainen rakenne: Ulkoseinä(betoni), muovi,30mmstyroks, joku tullensuojalevy tms. paneeli.

Tervetuloa linjoille!
Aikas riskirakenne tuo. Toisaalta 30 mm styroksi on aikas ohut, joten varmasti on päässyt lämpöä betoniin asti, pitäen sitä kuivana. Kuulostaa mainitsemasi rakenne nuukuuus rakenteelta, eli ei ole raaskittu kovin kalliita rakennustarvikkeita käyttää. Veikkaisin että tulossa on lisää pahempia yllätyksiä . Onko koko kellarialue samaa rakennetta?
Hyvä ettälähdette ulkoapäin salaojia eka laitaan.. kerkee paikat kuivuun ennen kuin sisällä alkaa touhuamaan.
Mä annan ääneni sille salaojittavalle eristeelle..

[Perhekoski]

Kiitos.!

Ainoastaan pukuhuone ja pesuhuone on näin "rempattu", ;) saunasta en vielä tiedä. Sen verran kurkkasin että näytti ainakin jtn. folion tapasta olevan paneelin alla. muuten on kalkkimaalatut betoniseinät. Jännityksellä odotan mitä tuleman pitää. itsekin sitä fuktia miettinyt, mutta aina kun on jonkun kanssa puhunu niin tulee taas uusia vaihtoehtoja. tosin toisin kuin luin jostain paikasta niin yhdessä vaihtoehdossa ei tulisi siis koko matkalle foamia vaan routa rajasta ylöspäin.
fuktin kanssa tehdessä vois kai laittaa vanhan maa aineksen melkein kaikki takaisin? mutta meillä on tämä vallan ihana tuusulan savimaa, niin taitaa mennä kaikki maa-aineet vaihtoon samalla.

[Matti Alander]

Kivetön savimaa on vesitiiviinä erittäin hyvä täyttöaines, kun pystysalaojitus on hoidettu salaojittavalla lämmöneristeellä.
Ei synny vedenpainetta maan ja perustuksen väliin, sekä betonirakenne alkaa hengittämään ulospäin.
Mikäli haluaa vieläkin tehokkaampaa kuivumista tai pystysalaojitusta, suosittelen käyttämään 200 mm kerrosta salaojittavaa eristystä. Säästyyhän siinä myös lämmitysenergiaakin samalla, maan lämmittäminen sen suuremmin on täysin turhaa.
Massanvaihdon kustannuksella helposti säästää eristeen kustannuksen, saattaa jopa päästä voiton puolelle. Tärkeintä tietysti kuitenkin on rakenteen toimivuus ja kapillaarisen kosteudennousun työntäminen ulos jo alhaalta.
Lämmöneristeellä sijoitus ulkopuolelle säästää myös sisäneliöitä ja maanpinnan yläpuolinenkin eristys olisi parhaalla paikallaan ulkopuolella.
Ulkopuolelta eristetty kellarinseinä ei myöskään kondensoi kesähelteilläkään.
Kellarin lattian toimintaperiaate on sitten täysin sama kuin seinienkin, siinäkin ulkopuolinen eristäminen on toimivampaa.

[masi]

Meistäkin tuli joulukuussa -13 rintamamiestalon vm. 1950 omistajia . Tosin taloon emme ole vielä päässeet muuttamaan, mutta aikanaan, sano. Paljon on asioita, jotka askarruttavat, suunnittelua, miten edetään ja mitä kaikki maksaa. Tarkoitus on omia hartioita käyttää mahdollisimman paljon .

Tämä on siis ensimmäinen viestimme ja on tullut luettua paljon tätä erinomaista tietolähdettä.

Olemme tehneet siis jo suunnitelmia (hyvin suunniteltu on puoleksi tehty, siksi omana työnä mahd. paljon ), miten taloa on tarkoitus rempata ja ensimmäisenä heti kesän alussa on nimenomaan tarkoitus salaojittaa talo ja eristää kellarikerros samalla ulkoa päin. Samalla tietysti tulee liittyminen kaupungin jätevesijärjestelmään ja uusintaan menee samalla myös kaupungin liittymästä vesijohtokin talon kellariin...

Työsuunnitelmamme on seuraava (onko järkee vai ei ?):
1. Salaojat 110/95 salaojaputkea käyttäen talon ympärille kahdella tarkistuskaivolla (rumpuputkella 200/170x2500) kaakkois- ja luoteisnurkille. Salaojaputken alle suodatinkangas ja salaojasoraa n. 20 cm ja sivuille ja päälle n. 30 cm ja jälleen suodatinkangas kohti seinää täyttömaan alle.
2. Anturaan, jos siellä sellainen on, bitumikaistale (ohjaa mahd. veden salaojaan) ja kellarin seinää vasten Finnfoam CW 300 (uritettu, uritus kellarin seinämää vasten) 100 mm anturasta aina talon nykyiseen ulkoseinään asti. Ulkoseinät on myös uusittava, mutta niistä myöhemmin.
3. Sadevesijärjestelmä n. 1,4 m:n syvyyteen (ei pitäisi jäätyä), mutta vain talon lounas- ja luoteisnurkkaan, sillä talon katto on uusittu n,. 5 v. sitten ja katolla on sadevesikourut ja syöksytorvet tulevat talon lounas- ja luoteispuolelle. Sieltä sadevesi- ja myös salaojaverkosto johdetaan n. 25 m:n päähän tontin alareunaan, jonne tulee kasteluvesikaivot (2 kpl) 400 mm:n tai vähän suuremmasta rumpuputkesta.
4. 30 cm:n syvyyteen FF 50 mm x 1,2 m eristys kallistuksineen talosta poispäin ja jälleen maata ja n. 10-15 cm syvyydestä pintaan n. 50 cm:n leveä kiviaines (pieniä 10-25 mm kiviä).

Miltäs tämä kuulostaa asiantuntijoista ?

[kakkaroolari]

Sokkeli on betonia? Tässä tapauksessa siihen nousee kapillaarisesti kosteutta alhaalta.

Eiköhän siitä hyvä tule, mutta rakenne tars jättää sisäänpäin kuivuvaksi. Rajoittaa sisäpuolisten materiaalien valintaa, ei parane vesieristystä laittaa, tai muita tiiviitä kalvoja.

Tästä on aika paljon vääntöä kellari osiossa.

[Tema]

Toimivalta suunnitelmalta vaikuttaa.

Meillä talo rinteessä, jossa kellari jää toiselta puolelta lähes kokonaan maan alle ja toiselta puolelta näkyviin. Laitettiin koko kellarin ulkopuoli tuota finfoamin kellarieristettä. Siinähän sen urituksen idea on, että pitäisi päästä kuivumaan ulospäin. Maalattiin kyllä vielä kellarin sisäpuolelta ulkoseinät silikaattimaalilla, joten pääsee sinnekkin hengittämään.

[wiltzu]

Samalla tietysti tulee liittyminen kaupungin jätevesijärjestelmään ja uusintaan menee samalla myös kaupungin liittymästä vesijohtokin talon kellariin...

Helsingissä vaativat vesi ja viemärisuunnitelman rakennusvalvontaan ennen kuin laittavat miehet uusimaan tonttijohdon ja viemärin...Rak.valvonta vaatii myös liitoskohtalausunnon, jonka saa vesilaitokselta.
En tiiä miten Tuusulassa.

Edit:

3. Sadevesijärjestelmä n. 1,4 m:n syvyyteen (ei pitäisi jäätyä), mutta vain talon lounas- ja luoteisnurkkaan, sillä talon katto on uusittu n,. 5 v. sitten ja katolla on sadevesikourut ja syöksytorvet tulevat talon lounas- ja luoteispuolelle. Sieltä sadevesi- ja myös salaojaverkosto johdetaan n. 25 m:n päähän tontin alareunaan, jonne tulee kasteluvesikaivot (2 kpl) 400 mm:n tai vähän suuremmasta rumpuputkesta.

Sadevettäkö ei liitetä kunnan hulevesiverkkoon?
400mm halkaisijalta oleva 1m korkuinen kaivo täyttyy mitoitussateella (0,015l/s/m2) puolessatoista minuutissa (jos talon katto on 100m2).
Arvaatkin minne vesi sen jälkeen menee kun kaivo on täynnä...putkia pitkin takaisin talolle.
Jonkinlainen kivipesä tms. voisi olla tuohon kaveriksi hyvä? Kivipesään johdettu vesi imeytyisi maahan.

[SaLexi]

1. Salaojat 110/95 salaojaputkea käyttäen talon ympärille kahdella tarkistuskaivolla (rumpuputkella 200/170x2500) kaakkois- ja luoteisnurkille. Salaojaputken alle suodatinkangas ja salaojasoraa n. 20 cm ja sivuille ja päälle n. 30 cm ja jälleen suodatinkangas kohti seinää täyttömaan alle.

Tarkastuskaivot ehdottomasti joka nurkalla, tai itseasiassa jokaiseen käännökseen 315mm putkesta. Soraa voi laittaa kyllä enemmänkin. Itse laitoin kankaan alle ja soratäytön jälkeen vielä käänsin kankaan vielä päällekin, jolloin salaojaputki ja sorakakku on periaatteessa kääritty suodatinkankaaseen.

Mihin nuo vedet olisi tarkoitus laskea?

Tuo uritettu Finnfoam on ihan kiinnostava vaihtoehto, mutta täytyy vaan huolehtia siitä, että seinä pääsee tarvittaessa kuivumaan sisäänpäin. Olen nimittäin hieman skeptinen sen suhteen, että pelkästään nuo sisäpinnassa olevat urat riittäisivät kuivaamaan rintamamiestalon kosteaa sokkelia, uusissa taloissa toimii varmasti.

Itsehän käytin perinteistä patolevy + eps-rakennetta ja hyvin sekin tosin tuntuu pelaavaan.