Hengittävyys ja muut uskomukset
-
Labyrint64
- Jäsen

- Viestit: 786
- Liittynyt: Ke Elo 22, 2007 9:01
- Paikkakunta: Lahti
Hengittävyys ja muut uskomukset
Kun yhä useammin näkee ja kuulee nykyään kuinka koneellinen ilmanvaihto tai muovit on homehduttaneet talon ja kuinka talon pitäisi hengittää niin ajattelin hieman kirjoitella omaa "tietämystä" rakennusfysiikasta. Tietämystä lainausmerkeillä koska ao. kirjoitus voi sisältää ehkä jotain asiavirheitä. Jos joku niitä huomaa niin korjaukset ovat tervetulleita. En ole alan ammattilainen mutta olen lueskellut aiheesta niin kirjastosta löytyviä opuksia kuin kahlannut nettiä läpi lukuisia kertoja.
Usein ihmiset käsittävät että hengittävyys tarkoittaa samaa kuin että korvausilma vedetään seinistä rakennusmateriaalien läpi. Tottakai osa korvausilmasta voi näinkin siirtyä mutta todennäköisempää on että ilma etsii paremman reitin joita ovat seinän ja lattianrako, seinien kulmat, katon ja seinän kulmaus, jne... paikat joissa ilmansulku on asetettu huonosti tai puuttuu kokonaan.
Kun ilmaa vedetään läpi pienien rakojen, lisääntyy sen virtausnopeus ja jos ilma on lämmintä ja kosteaa, voi se tiivistyä ko. raon seinämiin. Todennäköisesti seinärakenne on kuitenkin lämpimämpi kuin ulkoilma joten harvemmin tällaiseseen paikkaan kertyy kosteutta niin paljon että se aiheuttaisi lahovaurioita. Sen sijaan jos edessä on esim. villaa, voi villa tummua ilman epäpuhtauksien vaikutuksesta. Usein villoja vanhasta talosta pois purkaessa ne ovat tummuneet reunoiltaan eli paikoista joista on ilmaa vedetty sisään vuosikymmeniä. Moni luulee että tuo tumma on hometta mutta usein se on vain ilman epäpuhtauksia, samaa likaa mitä löytyy ilmanvaihtokoneen tuloilman suodattimesta.
Seinän hengittävyys termi tarkoittaa pikemminkin sitä että seinän rakennusmateriaaleissa ei ole välissä kerrosta joka estäisi kosteuden johtumisen. Kosteus rakennusmateriaaleihin voi siirtyä johtumalla eli samalla tavoin kuin jos kastat vessapaperirullan (jossa paperia) toisen reunan vesilammikkoon. Paperi imee kosteutta yhä syvemmälle ja syvemmälle ja jos jätät rullan alaosan lammikkoon, kostuu rulla todennäköisesti lähes kokonaan. Yläpuoli voi silti pysyä kuivana koska vesi ei ehdi johtua tarpeeksi ylös kun sitä jo alkaa haihtua nopeammin kuin vesi johtuu ylöspäin. Nykytalossa kun eristeenä käytetään mineraalivillaa, halutaan estää kosteuden siirtyminen villakerrokseen muovittamalla sisäseinät. Muussa tapauksessa on riski että sisäilman kosteus siirtyy rakennusmateriaaleja pitkin villakerrokseen ja heikentää villan eristävyyttä. Toki muovilla samalla pyritään tekemään huoneesta ilmatiivis "pullo" jotta koneellinen ilmanvaihto vetäisi korvausilmaa vain korvausilmaventtiilistä, eikä seinän rakenteiden läpi.
Kosteus tiivistyy mielellään pinnoille, ei materiaalin sisään. Siksi esim. ulkovuoraus jonka väliin ei ole jätetty tuuletusrakoa, voi kerätä sisäpuolelleen kosteutta niin paljon että alkaa lahota. Tuuletusraon tarkoitus on liikuttaa ilmaa välissäään ja viedä kosteus mennessään.
Purueristeen erinomaisuus on siinä että vesi siirtyy purua (puun kuituja) pitkin aina kuivempaan päin. Jos sisäpuolelta tulee hetkellinen kosteusrasitus jonka jälkeen kuivaa, pyrkii puru kuivamaan takaisin ja kosteus siirtyy kuivempaan kerrokseen päin kunnes koko purukerros on taas kuiva. Mineraalivillassa samanlaista johtumista ei tapahdu vaan kun kosteus siirtyy villalevyn pintaan eikä siirry eteenpäin villassa. Se siitä kuivu ellei ympäröivä ilmamassa ole kuivaa. Ympäröivä ilma ei helposti vaihdu kuivempaan jos edessä on ilmansulkupaperia ja laudoitusta. Jos runsasta kosteusrasitusta tulee jatkuvasti sisältäpäin, voi villan kosteuspitoisuus nousta niin suureksi että kosteus alkaa pisaroimaan, pisarat voivat tarttua orgaanisiin pintoihin ja alkaa aiheuttaa hometta tai lahoa. Vanhemmissa taloissa villakerros on ohut ja talon sisältä tuleva lämpö usein lämmittää villaa koko matkaltaan niin paljon että villa pyrkii kuivamaan sen ansiosta - vaikka kosteusrasitusta tulisikin. Jos sisäpuolelle asennetaan runsaasti eristettä - ilman että höyrynsulkuun kiinnitetään huomiota - voi käydä niin että sisäpuolen hukkalämpö ei enää riitä kuivattamaan villaa ja kosteus tiivistyy villan sisään - tai yleensä ulkolaudoitukseen - aiheuttaen ongelmia. Väite että villa ei kastuttuaan kuivu ikinä, on puppua. Kyllä villakin kuivuu jos ympäivä ilma on kuivaa. Seinän sisällä kuivuminen voi olla hidasta koska ilma ei pääse vaihtumaan vapaasti kuivempaan ja kuivuminen pitäisi tapahtua johtumalla rakenteiden läpi. Käytännössä ympäröivien materiaalien täytyisi kuivua rutikuiviksi jotta ne kävisivät imemään kosteutta villaa ympäröivästä ilmasta ja kuivumista pystyisi tapahtumaan.
Ilmanpaineen pitäisi olla talossa pienempi kuin ulkona. Tämä siksi että korvausilmaa yleensäkin "imeytyisi" jostain (korvausilmaventtiilit, korvausilmaputket) ja siksi ettei kosteaa sisäilmaa työnnettäisi rakenteisiin. Jos huone on ylipaineinen, työntyy lämmin ilma rakenteisiin ja kun kohtaa tarpeksi kylmän rakenteen, tiivistyy kosteus kylmään pintaan ja aiheuttaa rakenteen kastumista.
Koneellinen ilmanvaihto on mielestäni hyvä keksintö. Koneella ilmanvaihto saadaan tasalaatuiseksi riippumatta vuodenajoista tai ulkolämpötiloista. Usein koneellinen ilmanvaihto säädetään vaihtamaan ilmaa useammin kuin mihin painovoimainen pystyy. Tähän sisältyy myös koneellisen ilmanvaihdon riskit. Rakennus täytyy olla tiivistetty todella tarkasti tai korvausilmaa vedetään tuloilmakanavan sijaan rakenteiden läpi. Usein julkisissa rakennuksissa on sokkeloita ja rakenteita joita ei saada tarpeeksi tiiviiksi. Usein vielä näissä rakennuksissa on niiden elinkaaren aikana sattunut vesivahinkoja. Piilevä vanha home voi pysyä paikoillaan esim. betonielementtien sisällä tai vanhan tiiiliseinän ilmaraossa mutta kun koneellinen ilmanvaihto alkaa etsiä korvausilmaa, alkaakin ilma liikkua esim. tiiliseinän sisällä ja vetää mikrobeja ja epäpuhtauksia sisäilmaan. Olen nähnyt kerrostaloja ja myös julkisia rakennuksia joissa on tapahtunut joskus vesivahinko. Esim. erään rakennuksen valmistumisajankohta hidastui koska kun rakennus oli melkein valmis, testattiin sprinklereitä ja jostain kohtaa oli unohtunut suutin pois. Taloon valui vettä kovalla paineella ja sitä valui kerroksesta toiseen. Taloa kuitenkin kuivattiin pari viikkoa ja koska kyseessä oli betonirakennus, ei rakenteita pystytty purkamaan tarpeeksi. Nykyään talo on kauppa- ja toimistokäytössä. Olen varma että jos pintaverhoiluja, alaslaskettuja kattoja tai lattian pinnoitteita purettaisiin, nähtäisiin selkeitä homevaurioita. Monessa kerrostalossakin olen kuullut kuinka alakertaan on alkanut tippua vettä ja syynä on ollut yläkerran asukkaan vesivahinko. Näistäkin olevinaan selvitään kuivattamalla, mutta home iskee rakenteisiin jo päivässä. Piilohome ei aiheuta tavallisesti mitään haittaa mutta jos tällaiseen taloon tehdään koneellinen ilmanvaihto joka säädetään liian alipaineiseksi suhteessa tuloilmaan, voi homeet lähteä liikkeelle kun korvausilmaa haetaan rakenteiden onkaloista.
Aina terveysongelmia ei aiheuta home. Jos sisäilmaan siirtyy jostain esim. purun hienojakoista pölyä, betonipölyä tms. voi nekin aiheuttaa limakalvojen ärsytystä ja esim. sitä kautta päänsärkyä. Armeijassa viltit aiheuttivat monelle hengitystieongelmia ja vaikka tupa kuurattiin joka päivä, sitä villapölyä kertyi nurkkiin heti kun moppi oli kulkenut ohi.
Usein ihmiset käsittävät että hengittävyys tarkoittaa samaa kuin että korvausilma vedetään seinistä rakennusmateriaalien läpi. Tottakai osa korvausilmasta voi näinkin siirtyä mutta todennäköisempää on että ilma etsii paremman reitin joita ovat seinän ja lattianrako, seinien kulmat, katon ja seinän kulmaus, jne... paikat joissa ilmansulku on asetettu huonosti tai puuttuu kokonaan.
Kun ilmaa vedetään läpi pienien rakojen, lisääntyy sen virtausnopeus ja jos ilma on lämmintä ja kosteaa, voi se tiivistyä ko. raon seinämiin. Todennäköisesti seinärakenne on kuitenkin lämpimämpi kuin ulkoilma joten harvemmin tällaiseseen paikkaan kertyy kosteutta niin paljon että se aiheuttaisi lahovaurioita. Sen sijaan jos edessä on esim. villaa, voi villa tummua ilman epäpuhtauksien vaikutuksesta. Usein villoja vanhasta talosta pois purkaessa ne ovat tummuneet reunoiltaan eli paikoista joista on ilmaa vedetty sisään vuosikymmeniä. Moni luulee että tuo tumma on hometta mutta usein se on vain ilman epäpuhtauksia, samaa likaa mitä löytyy ilmanvaihtokoneen tuloilman suodattimesta.
Seinän hengittävyys termi tarkoittaa pikemminkin sitä että seinän rakennusmateriaaleissa ei ole välissä kerrosta joka estäisi kosteuden johtumisen. Kosteus rakennusmateriaaleihin voi siirtyä johtumalla eli samalla tavoin kuin jos kastat vessapaperirullan (jossa paperia) toisen reunan vesilammikkoon. Paperi imee kosteutta yhä syvemmälle ja syvemmälle ja jos jätät rullan alaosan lammikkoon, kostuu rulla todennäköisesti lähes kokonaan. Yläpuoli voi silti pysyä kuivana koska vesi ei ehdi johtua tarpeeksi ylös kun sitä jo alkaa haihtua nopeammin kuin vesi johtuu ylöspäin. Nykytalossa kun eristeenä käytetään mineraalivillaa, halutaan estää kosteuden siirtyminen villakerrokseen muovittamalla sisäseinät. Muussa tapauksessa on riski että sisäilman kosteus siirtyy rakennusmateriaaleja pitkin villakerrokseen ja heikentää villan eristävyyttä. Toki muovilla samalla pyritään tekemään huoneesta ilmatiivis "pullo" jotta koneellinen ilmanvaihto vetäisi korvausilmaa vain korvausilmaventtiilistä, eikä seinän rakenteiden läpi.
Kosteus tiivistyy mielellään pinnoille, ei materiaalin sisään. Siksi esim. ulkovuoraus jonka väliin ei ole jätetty tuuletusrakoa, voi kerätä sisäpuolelleen kosteutta niin paljon että alkaa lahota. Tuuletusraon tarkoitus on liikuttaa ilmaa välissäään ja viedä kosteus mennessään.
Purueristeen erinomaisuus on siinä että vesi siirtyy purua (puun kuituja) pitkin aina kuivempaan päin. Jos sisäpuolelta tulee hetkellinen kosteusrasitus jonka jälkeen kuivaa, pyrkii puru kuivamaan takaisin ja kosteus siirtyy kuivempaan kerrokseen päin kunnes koko purukerros on taas kuiva. Mineraalivillassa samanlaista johtumista ei tapahdu vaan kun kosteus siirtyy villalevyn pintaan eikä siirry eteenpäin villassa. Se siitä kuivu ellei ympäröivä ilmamassa ole kuivaa. Ympäröivä ilma ei helposti vaihdu kuivempaan jos edessä on ilmansulkupaperia ja laudoitusta. Jos runsasta kosteusrasitusta tulee jatkuvasti sisältäpäin, voi villan kosteuspitoisuus nousta niin suureksi että kosteus alkaa pisaroimaan, pisarat voivat tarttua orgaanisiin pintoihin ja alkaa aiheuttaa hometta tai lahoa. Vanhemmissa taloissa villakerros on ohut ja talon sisältä tuleva lämpö usein lämmittää villaa koko matkaltaan niin paljon että villa pyrkii kuivamaan sen ansiosta - vaikka kosteusrasitusta tulisikin. Jos sisäpuolelle asennetaan runsaasti eristettä - ilman että höyrynsulkuun kiinnitetään huomiota - voi käydä niin että sisäpuolen hukkalämpö ei enää riitä kuivattamaan villaa ja kosteus tiivistyy villan sisään - tai yleensä ulkolaudoitukseen - aiheuttaen ongelmia. Väite että villa ei kastuttuaan kuivu ikinä, on puppua. Kyllä villakin kuivuu jos ympäivä ilma on kuivaa. Seinän sisällä kuivuminen voi olla hidasta koska ilma ei pääse vaihtumaan vapaasti kuivempaan ja kuivuminen pitäisi tapahtua johtumalla rakenteiden läpi. Käytännössä ympäröivien materiaalien täytyisi kuivua rutikuiviksi jotta ne kävisivät imemään kosteutta villaa ympäröivästä ilmasta ja kuivumista pystyisi tapahtumaan.
Ilmanpaineen pitäisi olla talossa pienempi kuin ulkona. Tämä siksi että korvausilmaa yleensäkin "imeytyisi" jostain (korvausilmaventtiilit, korvausilmaputket) ja siksi ettei kosteaa sisäilmaa työnnettäisi rakenteisiin. Jos huone on ylipaineinen, työntyy lämmin ilma rakenteisiin ja kun kohtaa tarpeksi kylmän rakenteen, tiivistyy kosteus kylmään pintaan ja aiheuttaa rakenteen kastumista.
Koneellinen ilmanvaihto on mielestäni hyvä keksintö. Koneella ilmanvaihto saadaan tasalaatuiseksi riippumatta vuodenajoista tai ulkolämpötiloista. Usein koneellinen ilmanvaihto säädetään vaihtamaan ilmaa useammin kuin mihin painovoimainen pystyy. Tähän sisältyy myös koneellisen ilmanvaihdon riskit. Rakennus täytyy olla tiivistetty todella tarkasti tai korvausilmaa vedetään tuloilmakanavan sijaan rakenteiden läpi. Usein julkisissa rakennuksissa on sokkeloita ja rakenteita joita ei saada tarpeeksi tiiviiksi. Usein vielä näissä rakennuksissa on niiden elinkaaren aikana sattunut vesivahinkoja. Piilevä vanha home voi pysyä paikoillaan esim. betonielementtien sisällä tai vanhan tiiiliseinän ilmaraossa mutta kun koneellinen ilmanvaihto alkaa etsiä korvausilmaa, alkaakin ilma liikkua esim. tiiliseinän sisällä ja vetää mikrobeja ja epäpuhtauksia sisäilmaan. Olen nähnyt kerrostaloja ja myös julkisia rakennuksia joissa on tapahtunut joskus vesivahinko. Esim. erään rakennuksen valmistumisajankohta hidastui koska kun rakennus oli melkein valmis, testattiin sprinklereitä ja jostain kohtaa oli unohtunut suutin pois. Taloon valui vettä kovalla paineella ja sitä valui kerroksesta toiseen. Taloa kuitenkin kuivattiin pari viikkoa ja koska kyseessä oli betonirakennus, ei rakenteita pystytty purkamaan tarpeeksi. Nykyään talo on kauppa- ja toimistokäytössä. Olen varma että jos pintaverhoiluja, alaslaskettuja kattoja tai lattian pinnoitteita purettaisiin, nähtäisiin selkeitä homevaurioita. Monessa kerrostalossakin olen kuullut kuinka alakertaan on alkanut tippua vettä ja syynä on ollut yläkerran asukkaan vesivahinko. Näistäkin olevinaan selvitään kuivattamalla, mutta home iskee rakenteisiin jo päivässä. Piilohome ei aiheuta tavallisesti mitään haittaa mutta jos tällaiseen taloon tehdään koneellinen ilmanvaihto joka säädetään liian alipaineiseksi suhteessa tuloilmaan, voi homeet lähteä liikkeelle kun korvausilmaa haetaan rakenteiden onkaloista.
Aina terveysongelmia ei aiheuta home. Jos sisäilmaan siirtyy jostain esim. purun hienojakoista pölyä, betonipölyä tms. voi nekin aiheuttaa limakalvojen ärsytystä ja esim. sitä kautta päänsärkyä. Armeijassa viltit aiheuttivat monelle hengitystieongelmia ja vaikka tupa kuurattiin joka päivä, sitä villapölyä kertyi nurkkiin heti kun moppi oli kulkenut ohi.
-
Labyrint64
- Jäsen

- Viestit: 786
- Liittynyt: Ke Elo 22, 2007 9:01
- Paikkakunta: Lahti
Re: Hengittävyys ja muut uskomukset
Lämpötilaeroista ja kuivumisesta tietää varmaan joku palstan fyysikko ja voisi kirjoitella aiheesta enemmän lisätietoa.
Re: Hengittävyys ja muut uskomukset
No laitanpa omia oletuksiani sitten minäkin.
Moni itseään ammattilaiseksi tituleeraava mestari tai insinööri on näistä asioista ulkona kuin lipputanko. Yhtä hyvin toinen voi osata mitä vaan, jos on asiaan perehtynyt.Labyrint64 kirjoitti:En ole alan ammattilainen mutta olen lueskellut aiheesta niin kirjastosta löytyviä opuksia kuin kahlannut nettiä läpi lukuisia kertoja.
Useimmitenhan tilanne menee niin, että ulkoilmaa virtaa sisälle, samalla jäähdyttäen sisäpinnan tai höyrynsulun. Tähän jäähtyneeseen pintaan sitten sisäilman kosteus tiivistyy tai ei tiivisty -johtuen monista muuttujista- kosteutta, aiheuttaen -tai ei- pienehköjä paikallisia kosteusvaurioita.Labyrint64 kirjoitti:Kun ilmaa vedetään läpi pienien rakojen, lisääntyy sen virtausnopeus ja jos ilma on lämmintä ja kosteaa, voi se tiivistyä ko. raon seinämiin. Todennäköisesti seinärakenne on kuitenkin lämpimämpi kuin ulkoilma joten harvemmin tällaiseseen paikkaan kertyy kosteutta niin paljon että se aiheuttaisi lahovaurioita. Sen sijaan jos edessä on esim. villaa, voi villa tummua ilman epäpuhtauksien vaikutuksesta. Usein villoja vanhasta talosta pois purkaessa ne ovat tummuneet reunoiltaan eli paikoista joista on ilmaa vedetty sisään vuosikymmeniä. Moni luulee että tuo tumma on hometta mutta usein se on vain ilman epäpuhtauksia
Oman käsitykseni mukaan hengittävyys tarkoittaa sitä, että rakenteella on kykyä sitoa ja luovuttaa kosteutta höyrymuodossa (diffuusiona) ilman että rakenteen lämmöneristyskyky kärsii. Samoin esimerkiksi hiilidioksidia. Mikäli oikein luin, tarkoitit kuitenkin samaa asiaa.Labyrint64 kirjoitti:Seinän hengittävyys termi tarkoittaa pikemminkin sitä että seinän rakennusmateriaaleissa ei ole välissä kerrosta joka estäisi kosteuden johtumisen. Kosteus rakennusmateriaaleihin voi siirtyä johtumalla eli samalla tavoin kuin jos kastat vessapaperirullan (jossa paperia) toisen reunan vesilammikkoon. Paperi imee kosteutta yhä syvemmälle ja syvemmälle ja jos jätät rullan alaosan lammikkoon, kostuu rulla todennäköisesti lähes kokonaan. Yläpuoli voi silti pysyä kuivana koska vesi ei ehdi johtua tarpeeksi ylös kun sitä jo alkaa haihtua nopeammin kuin vesi johtuu ylöspäin.
Totta ja koettu ja nähty monesti. Varsinkin koneellisesti kuivaamalla villa kuivahtaa hetkessä, mutta myöskin itsestään kun kosteutta ei tule lisää. Sahanpuru tai kutterilastu sen sijaan kuivaa niin hitaasti, että ehtivät homehtua ennen kuivamistaan. Ekovilla menee pilalle, kun muuttuu paperimassaksi kastuttuaan. Mutta kaikki kuivuu jollain aikajänteellä, ellei sitä koteloi metalliin tai lasiin.Labyrint64 kirjoitti:Väite että villa ei kastuttuaan kuivu ikinä, on puppua. Kyllä villakin kuivuu jos ympäröiivä ilma on kuivaa.
Joo ja toisaalta ei. Akuutti vuotovahinko myös kuivaa nopeasti. Rakennusaikaiset kosteudet lähtevät todella hitaasti, kuten vaikka valetun betonin kosteus ilman että mikään ainakaan silminnähden ehtii homehtua.Labyrint64 kirjoitti:Esim. erään rakennuksen valmistumisajankohta hidastui koska kun rakennus oli melkein valmis, testattiin sprinklereitä ja jostain kohtaa oli unohtunut suutin pois. Taloon valui vettä kovalla paineella ja sitä valui kerroksesta toiseen. Taloa kuitenkin kuivattiin pari viikkoa ja koska kyseessä oli betonirakennus, ei rakenteita pystytty purkamaan tarpeeksi. Olen varma että jos pintaverhoiluja, alaslaskettuja kattoja tai lattian pinnoitteita purettaisiin, nähtäisiin selkeitä homevaurioita. Monessa kerrostalossakin olen kuullut kuinka alakertaan on alkanut tippua vettä ja syynä on ollut yläkerran asukkaan vesivahinko. Näistäkin olevinaan selvitään kuivattamalla, mutta home iskee rakenteisiin jo päivässä. Piilohome ei aiheuta tavallisesti mitään haittaa mutta jos tällaiseen taloon tehdään koneellinen ilmanvaihto joka säädetään liian alipaineiseksi suhteessa tuloilmaan, voi homeet lähteä liikkeelle kun korvausilmaa haetaan rakenteiden onkaloista.
Jep, ihmettelin samaa, että miten sellaisia villakoiria voi pesiytyä punkan alle niin nopeasti.Labyrint64 kirjoitti:Armeijassa viltit aiheuttivat monelle hengitystieongelmia ja vaikka tupa kuurattiin joka päivä, sitä villapölyä kertyi nurkkiin heti kun moppi oli kulkenut ohi.
-
tessu
Re: Hengittävyys ja muut uskomukset
Sepä siinä onkin kun ennenvanhaan ne purutalot hengitti koko laajuudeltaan,seinistä ja raoista,eipä ollu vetoja sitten keksittiin imurit ja kas,tuntuukin vetoa ja vinkunaa,sillon pitää olla ne muovit sunmuut seinissä että ei vedä.
Semmosta kompromisiä se on,jos tekee nykytyylin mukaan seinät missä muovi onkin se koneellinen ilmanvaihto oltava, ja jos sen vaan ymppää vanhaan purutaloon niin voipi tulla enempi vetoa kuin muuten.
Kokeilemalla ne selviää jos ei muuten usko,kukahan senkin muutes on keksiny että kuinka montakertaa minuutissa sen ilman pitää vaintua??? eipä tommosista ollu ennenvanhaan mitään tietoa mutta sitten tuli insinöörit ja alko puhumaan nuukaa Suomalaista pussiin heh ja IHME sitten alko tulla hometta,kuinka ollakkaan...
Semmosta kompromisiä se on,jos tekee nykytyylin mukaan seinät missä muovi onkin se koneellinen ilmanvaihto oltava, ja jos sen vaan ymppää vanhaan purutaloon niin voipi tulla enempi vetoa kuin muuten.
Kokeilemalla ne selviää jos ei muuten usko,kukahan senkin muutes on keksiny että kuinka montakertaa minuutissa sen ilman pitää vaintua??? eipä tommosista ollu ennenvanhaan mitään tietoa mutta sitten tuli insinöörit ja alko puhumaan nuukaa Suomalaista pussiin heh ja IHME sitten alko tulla hometta,kuinka ollakkaan...
Re: Hengittävyys ja muut uskomukset
Pitää muistaa, miten asumiskäyttytyminen on muuttunut vuosikymmenten aikana. Ennen käytiin kerran viikossa saunassa pihan perällä ja nyt lotrataan vähintään kerran päivässä suihkussa, on pyykkikoneet,astianpesukoneet sun muut härpäkkeet. Kosteusrasite on aivan toinen kuin viiskätluvulla.tessu kirjoitti: Kokeilemalla ne selviää jos ei muuten usko,kukahan senkin muutes on keksiny että kuinka montakertaa minuutissa sen ilman pitää vaintua??? eipä tommosista ollu ennenvanhaan mitään tietoa mutta sitten tuli insinöörit ja alko puhumaan nuukaa Suomalaista pussiin heh ja IHME sitten alko tulla hometta,kuinka ollakkaan...
Että ei se iv-kone taida ainoa helevetinkone olla....
-
Labyrint64
- Jäsen

- Viestit: 786
- Liittynyt: Ke Elo 22, 2007 9:01
- Paikkakunta: Lahti
Re: Hengittävyys ja muut uskomukset
Asuin lapsuuteni ns. rintamamiestalossa. Sama rakennusperiaate mutta kuitenkin isompi 50-luvun talo. Kuten tuohon aikaan oli tapana, ei huoneissa ollut minkäänlaista ilmanvaihtoa. Teininä kun halusi olla rauhassa, tuli pidettyä oman huoneen ovea kiinni ja kyllähän se kun kuutisen tuntia omissa oloissaan vietti, alkoi päätä särkeä ja olo oli tukala. Kun huoneesta poistui tulvahti avatusta ovesta raikas ilma jota joutui haukkomaan kuin kala kuivalla maalla. Ehkä ovi auki ilma vaihtui mutta muuten ei jaksanut painovoimainen imeä oven ali.
Vastaavasti kouluaikaan jo puolen tunnin päästä oli väsynyt olo. Kun välitunti alkoi ja ikkunat avattiin, tulvahti sisään raikasta ilmaa ja väsymys katosi saman tien.
Työpaikoillani olen saanut onneksi olla töissä paikoissa joissa ollaan tajuttu työergonomia. Työasentojen ja työkalujen lisäksi on ilmanvaihtoon panostettu kunnolla. Töissä jaksaa istua konttorituolilla mainiosti koko päivän eikä välillä tarvi käydä ulkona "haukkamassa happea".
Mielestäni tarpeeksi usein vaihtuva ilma on tärkeää. En tiedä onko ainut tekijä hiilidioksidi pitoisuus vai myös jokin muu mutta jokin siinä "käytetyssä" ilmassa alkaa mennä pilalle ja se aiheuttaa väsymystä ja pahaa oloa. Olen yrittänyt muutaman kerran hankkia lääkehappipulloa kotikäyttöön ns. virkistykseen mutta Aga ei suostunut sellaista yksityiselle myymään. Olen ihmetellyt milloin lääkehappea aletaan myymään kuin Japanissa eli happibaarissa voi käydä vetämässä pienet henkoset ja taas jaksaa. Kotona happea voisi syöttää ilmanvaihtojärjestelmän tulokanavaan. Jos joskus hommaan koneellisen ilmanvaihtokoneen, täytyy siihen saada jotenkin integroitua hiilidioksiditunnistin ja tehoa pitää pystyä säätämään näiden antureiden avulla.
Omasta mielestä sisäilman riittävä vaihtuvuus on tärkeää. En tiedä tarviiko se olla jatkuvasti kolme kertaa tunnissa. Järkevämpi olisi jos joka huoneeseen saisi anturit joiden avulla ilmanvaihto säätyisi huonekohtaisesti. Taitaa kuitenkin olla tällä hetkellä vielä arvokasta tekniikkaa, ehkä huomispäivänä arkitodellisuutta.
Vastaavasti kouluaikaan jo puolen tunnin päästä oli väsynyt olo. Kun välitunti alkoi ja ikkunat avattiin, tulvahti sisään raikasta ilmaa ja väsymys katosi saman tien.
Työpaikoillani olen saanut onneksi olla töissä paikoissa joissa ollaan tajuttu työergonomia. Työasentojen ja työkalujen lisäksi on ilmanvaihtoon panostettu kunnolla. Töissä jaksaa istua konttorituolilla mainiosti koko päivän eikä välillä tarvi käydä ulkona "haukkamassa happea".
Mielestäni tarpeeksi usein vaihtuva ilma on tärkeää. En tiedä onko ainut tekijä hiilidioksidi pitoisuus vai myös jokin muu mutta jokin siinä "käytetyssä" ilmassa alkaa mennä pilalle ja se aiheuttaa väsymystä ja pahaa oloa. Olen yrittänyt muutaman kerran hankkia lääkehappipulloa kotikäyttöön ns. virkistykseen mutta Aga ei suostunut sellaista yksityiselle myymään. Olen ihmetellyt milloin lääkehappea aletaan myymään kuin Japanissa eli happibaarissa voi käydä vetämässä pienet henkoset ja taas jaksaa. Kotona happea voisi syöttää ilmanvaihtojärjestelmän tulokanavaan. Jos joskus hommaan koneellisen ilmanvaihtokoneen, täytyy siihen saada jotenkin integroitua hiilidioksiditunnistin ja tehoa pitää pystyä säätämään näiden antureiden avulla.
Omasta mielestä sisäilman riittävä vaihtuvuus on tärkeää. En tiedä tarviiko se olla jatkuvasti kolme kertaa tunnissa. Järkevämpi olisi jos joka huoneeseen saisi anturit joiden avulla ilmanvaihto säätyisi huonekohtaisesti. Taitaa kuitenkin olla tällä hetkellä vielä arvokasta tekniikkaa, ehkä huomispäivänä arkitodellisuutta.
- PetteriKivimäki
- Jäsen

- Viestit: 2045
- Liittynyt: To Touko 17, 2007 11:32
- Paikkakunta: Jyväskylä
Re: Hengittävyys ja muut uskomukset
Hengittävyys rakentamisessa tarkoittaa hygroskooppisten eli kosteutta imevien ja luovuttavien materiaalien käyttöä.
Käsittämätöntä miten rakentamisen ammattilaisetkin voivat sotkea hengittävyyden esim. ilmanläpäisyyn.
EDIT. Tuollahan tuo hygroskooppisuus eli hengittävä rakenne on väännetty rautalangasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitt%C3 ... A4_rakenne
Ja oma huomioni vielä: usein sanotaan akrylaattilateksin tuhoavan hengittävyyden. Nykylatekseilla on kumminkin niin hyvä tai huono - suuri kumminkin - vesihöyrynläpäisevyys, niin että ohuena kalvona pinnassa olevasta ei-hygroskooppisesta materiaalista huolimatta koko rakennustekninen rakenne pysyy edelleen hygroskooppisena. Paksut kerrokset sitten onkin eri asia, mikä esimerkiksi Vinhan ohjeissa on huomioitu käskemällä poistamaan maalattavasta pinnasta vanhat maalikerrokset.
Myöskään hengittävän markkinoitu pellavaöljymaali ei kyllä "uutena" ole hygroskooppinen. Kokeilkaapa: maalatkaa laudankappale tiukkaan öljymaalilla ja antakaa kuivua, kaatakaa kuivuneen maalipinnan päälle vesiläikkä ja katsokaa parin vuorokauden kuluttua onko imeytynyt maaliin läikkä - ei ole. Paperitapettiin imeytyy koko vesimäärä, muovitettuun kuitupaperiin ei.
Käsittämätöntä miten rakentamisen ammattilaisetkin voivat sotkea hengittävyyden esim. ilmanläpäisyyn.
EDIT. Tuollahan tuo hygroskooppisuus eli hengittävä rakenne on väännetty rautalangasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitt%C3 ... A4_rakenne
Ja oma huomioni vielä: usein sanotaan akrylaattilateksin tuhoavan hengittävyyden. Nykylatekseilla on kumminkin niin hyvä tai huono - suuri kumminkin - vesihöyrynläpäisevyys, niin että ohuena kalvona pinnassa olevasta ei-hygroskooppisesta materiaalista huolimatta koko rakennustekninen rakenne pysyy edelleen hygroskooppisena. Paksut kerrokset sitten onkin eri asia, mikä esimerkiksi Vinhan ohjeissa on huomioitu käskemällä poistamaan maalattavasta pinnasta vanhat maalikerrokset.
Myöskään hengittävän markkinoitu pellavaöljymaali ei kyllä "uutena" ole hygroskooppinen. Kokeilkaapa: maalatkaa laudankappale tiukkaan öljymaalilla ja antakaa kuivua, kaatakaa kuivuneen maalipinnan päälle vesiläikkä ja katsokaa parin vuorokauden kuluttua onko imeytynyt maaliin läikkä - ei ole. Paperitapettiin imeytyy koko vesimäärä, muovitettuun kuitupaperiin ei.
Viimeksi muokannut PetteriKivimäki, To Tammi 09, 2014 13:15. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Jumalauta, saunan takana on tilaa!
Ensi kesänä teen sinne kasvimaan.
Ensi kesänä teen sinne kasvimaan.
- PetteriKivimäki
- Jäsen

- Viestit: 2045
- Liittynyt: To Touko 17, 2007 11:32
- Paikkakunta: Jyväskylä
Re: Hengittävyys ja muut uskomukset
Vielä tuosta villan mustumisesta: ei se musta kyllä ihan pelkkää pölyä ole. Olen kaksi kertaa törmännyt sellaiseen kellariin, joka on ryssitty lisäeristämällä sisäpuolelta vituralleen; molemmilla kerralla sekä koolaukset että villat ovat olleet ihan mustina. Mistähän sinne betonin ja muovin väliin olisi mahtimäärä ilmavirtausta & pölyä päässyt?
Sitäpaitsi villat haisivat pahalle; 2-etyyliheksanolia kuulemma.
Sitäpaitsi villat haisivat pahalle; 2-etyyliheksanolia kuulemma.
2-Etyyliheksanoli on rakennusten sisäilmassa kosteus- ja mikrobivauriota ilmaiseva yhdiste. Eräät homeet, kuten Aspergillus versicolor ja sädesienet (streptomykeetit, aktinomykeetit) tuottavat 2-etyyliheksanolia.
Jumalauta, saunan takana on tilaa!
Ensi kesänä teen sinne kasvimaan.
Ensi kesänä teen sinne kasvimaan.
Re: Hengittävyys ja muut uskomukset
Sen kummemin kommentoimatta, mutta..Jukka68 kirjoitti:Pitää muistaa, miten asumiskäyttytyminen on muuttunut vuosikymmenten aikana. Ennen käytiin kerran viikossa saunassa pihan perällä ja nyt lotrataan vähintään kerran päivässä suihkussa, on pyykkikoneet,astianpesukoneet sun muut härpäkkeet. Kosteusrasite on aivan toinen kuin viiskätluvulla.tessu kirjoitti: Kokeilemalla ne selviää jos ei muuten usko,kukahan senkin muutes on keksiny että kuinka montakertaa minuutissa sen ilman pitää vaintua??? eipä tommosista ollu ennenvanhaan mitään tietoa mutta sitten tuli insinöörit ja alko puhumaan nuukaa Suomalaista pussiin heh ja IHME sitten alko tulla hometta,kuinka ollakkaan...
Että ei se iv-kone taida ainoa helevetinkone olla....
Noi härpäkkeet mun mielestä vähentää sisälle tulevaa kosteusrasitusta. Pyykinpesukone+kuivausrumpu niin ei tule kosteutta sisälle. Astianpesukoneen kanssa taas jää vedet roiskumatta ja vesi tippumatta kuivuvista asioista. (Toki voi näistä letkut pamahtaa irti ja sitä kautta vesivahinko, mut jos ajattelee vaan tuota peruskäyttöä.)
Ennen varmaan pyykit pestiin siellä saunassa? Kuivattiin ulkona tai saunassa?
-
Labyrint64
- Jäsen

- Viestit: 786
- Liittynyt: Ke Elo 22, 2007 9:01
- Paikkakunta: Lahti
Re: Hengittävyys ja muut uskomukset
Aika usein saa huomauttaa kavereille että älkää avatko saunan pukuhuoneesta ovea käytävään, vaikka sieltä virtaakin niin kivan viileää ilmaa.
Monta kertaa on tullut saunottua uusissakin taloissa joissa pesuhuoneen ovi ätetään raolleen ja koko asunto on kosteaa höyryä täynnä aina saunan jälkeen.
Moni tuttu kuivaa pyykkinsä makuuhuoneessa.
Puhutaan asumistottumuksista mutta vois mieluummin puhua väärin asumisesta. Kun ei ole käyttöohjetta niin mistä sitä ihmiset tietää miten talossa kannattaisi asua että talo pysyisi hyvässä kunnossa.
Monta kertaa on tullut saunottua uusissakin taloissa joissa pesuhuoneen ovi ätetään raolleen ja koko asunto on kosteaa höyryä täynnä aina saunan jälkeen.
Moni tuttu kuivaa pyykkinsä makuuhuoneessa.
Puhutaan asumistottumuksista mutta vois mieluummin puhua väärin asumisesta. Kun ei ole käyttöohjetta niin mistä sitä ihmiset tietää miten talossa kannattaisi asua että talo pysyisi hyvässä kunnossa.
Re: Hengittävyys ja muut uskomukset
Enpä usko että uusissa taloissa sillä oven auki pitämisellä on kovinkaan paljon merkitystä, jos ilmanvaihto on kunnossa. Meillä on käytävässä kosteusmittari ja sitä tulee jonkun verran tullut seurailtua, kun nuoriso välillä unohtaa pesuhuoneen oven auki. Kosteudesta tulee hetkellinen piikki, mutta noin 20 min saunomisen jälkeen ollaan palattu normaalitasolle, joten tuskin sinä aikana merkittäviä määriä kosteutta ehtii imeytyä rakenteisiin. Suurin osa kosteudesta kuitenkin suuntaa ilmavirran mukana kohti muita poistoja.
Re: Hengittävyys ja muut uskomukset
Ihan mielenkiinnosta, onko tämä tieto mistä peräisin? Oletko itse asian todennut?Ja oma huomioni vielä: usein sanotaan akrylaattilateksin tuhoavan hengittävyyden. Nykylatekseilla on kumminkin niin hyvä tai huono - suuri kumminkin - vesihöyrynläpäisevyys, niin että ohuena kalvona pinnassa olevasta ei-hygroskooppisesta materiaalista huolimatta koko rakennustekninen rakenne pysyy edelleen hygroskooppisena. Paksut kerrokset sitten onkin eri asia, mikä esimerkiksi Vinhan ohjeissa on huomioitu käskemällä poistamaan maalattavasta pinnasta vanhat maalikerrokset.
Ja mikä tässä tapauksessa tarkoittaa ohutta kerrosta? Ajattelin jos sisäseinänkin maalaa kahdella - kolmella kerroksella. Pitää varmaan itse testata asiaa, maalata rakennuspaperia tms kartonkia ja katsoa toimiiko. :)
- PetteriKivimäki
- Jäsen

- Viestit: 2045
- Liittynyt: To Touko 17, 2007 11:32
- Paikkakunta: Jyväskylä
Re: Hengittävyys ja muut uskomukset
^ Tieto on pikemminkin väite, joka on peräisin maalarimestari Kalevi Järviseltä. Hänen mukaansa maalifirmojen on ollut pakko kehittää akrylaatti(lateksi)maaleista "vesihöyrynläpäisevämpiä", mutta kuten Kaila oheisen linkin takana tuomitsee: vesihöyrynläpäisevyys ei tee materiaalista hygroskooppista eli hengittävää:
http://www.sjl.fi/web/pdf/2011/201117_ke/sjl27p10.pdf
Mutta hengittävän rakenteen toimivuuden kannalta mm. tutkija Erkki Kokko taas peräänkuuluttaa vähäisen vesihöyrynvastuksen omaavia pintamateriaaleja..
http://www.sjl.fi/web/pdf/2011/201117_ke/sjl27p10.pdf
Mutta hengittävän rakenteen toimivuuden kannalta mm. tutkija Erkki Kokko taas peräänkuuluttaa vähäisen vesihöyrynvastuksen omaavia pintamateriaaleja..
Jumalauta, saunan takana on tilaa!
Ensi kesänä teen sinne kasvimaan.
Ensi kesänä teen sinne kasvimaan.

