Mitä mieltä perustuksista & kunnosta?

[AnnV]

Käytiin katsomassa 1936 luvun hirsitaloa, jota ei ole vuosikymmeniin remontoitu & kaikki enemmän tai vähemmän repsotaa. Suurin kysymysmerkki kunnon suhteen on säästöbetoni? perustus, jossa näkyy paikkailuja siellä täällä. Miltä näyttää teidän silmin? Epäiltiin että maa-aines edistää maan jäätymistä ja routimista talon vieressä, sillä kasvillisuutta ja multaa on sokkelissa kiinni. Etupihan puolella kallistus myös taloon päin. Hirsiä (erityisesti alimpia) ei päässyt tarkastamaan ulkovuorauksen takia. Hieman sisällä myös tuntui, että talo olisi painunut alas rinteen suuntaan. Taloa ei ole perustettu tasamaalle vaan toisella puolella on korkeampi sokkeli ja tontti laskee loivaan rinteeseen. Emme myös nähneet minkäänlaisia tuuletusrakoja sokkelissa tai muualla talossa. Vain 70-luvulla sisään rakennetussa saunassa oli korvaava ilma mutta ei muuta. Talosta ei ole teetetty kuntotarkastusta ja mielessä onkin, että onko perustuksissa isokin korjaustarve?

[tessu]

Eipä kovin vakavalta vielä näytä,meillä entisen navetta rakennuksen päätyseinä kallistelee taas uudelleen jo kun savi routii ja siinä ongelmaa riittääkin!
Onkos siinä savea alla/vieressä vai onkos mitään tietoa millasta maata tontilla on?
Jollei perustus ole aivan murusina ja muureeta niin antaa vaan olla,koska kokonaan uudestaanhan se oitäis tehdä tekohengitys on sitten väliaikasta.
Itte oon huomannu että näissä sokkeli ja pihahommissa ei oo muuta vaihtoehtoa kun antaa vaan olla tai uusii kaiken jos rahat riitää,sitten kaikki pelaa ja kestää ,soramaalla onkin sitten helpommat oltavat,ei ainakaan se routa murra kaikkea.
Ottaa siitä mullat pois vierestä ja ojaa/salaojaa sen mukaan kuin tarve ja muut pihahommat päälle,sokkelia voi sitte miettiä mitä kannattais tehä?

[AnnV]

Huojentava vastaus sokkelista, kiitos :) Maaperästä ei ole valitettavasti mitään tarkempaa tietoa. Mitä mieltä olet tuuletuksesta? Onko voitu 30-luvun perustuksena käyttää kauttaaltaan valettua betonilaattaa niin kuin nykyään? Kuuluisiko jossain olla tuuletusreikiä? Vanhoista taloista ei ole aiempaa kokemusta mutta mielikuva vain oli että jonkin sortin tuulettuva alapohja vanhoissa hirsirunkoisissa rakennuksissa olisi se yleisin ratkaisu? Eli onko rakenne jotenkin kyseenalainen/outo/riskialtis? Voiko kosteus esim nousta betonista hirsiin helpommin tai muuta vastaavaa?

Pähkäillään myös pihalla olevaa navettaa, jossa on jouduttu tukemaan kattoa sisältä parruilla. Kuinka tälläinen tila täytyisi korjata jotta sen saisi pidettyä mahdollisimman esteettömänä niin että keskellä ei ole parruja. Vai olisiko tila kenties jaettava kahtia kunnon väliseinällä? Ajatuksissa oli, että kenties entisestä navetasta saisi muokattua varastotiloja & harrastetiloja ja jopa tästä isoimmasta tilan jossa voisi tarpeen mukaan autoa laittaa. Silloin pitäisi kuitenkin oviaukko tehdä uusiksi ja myös valaa uuteen korkoon navetan lattiat tai poistaa kynnykset. Tuentaa on navetan vasemmassa reunassa.

[tjk]

Olisikohan puukoolattu lattia...

http://script.kodinx.fi/liite/ok-talon- ... portti.pdf

[warixenjalka]

Onko siinä puu- vai betonilattia. Voihan se olla, että siinä on ns. multapenkki, kun ei niitä tuuletusluukkuja löydy.

[jarkkis]

Tuon aikauden talossa voi olla maanvarainen betonilaatta,siihen viittaisi tuo tuuletusluukkujen puuttuminen,siis mahdolinen riskirakenne.Sokkeli on myös osin hyvin matala.Toki vanhoissa puutaloissa rossipohja eli tuulettuva alapohja on yleisin(ja paras)mutta muunlaisiakin sätöksiä on tehty.Tuossa kuvan talossa jos aattelee ikkunan korkeutta verratuna sokkelin yläreunaan,niin voiko tuolla kummoisia lämmöneristyksiä ollakaan.Varsinainen multipenkki lattia kuuluu mun käsittääkseni vanhemman aikakauden taloihin,yli 100 v,joissa se maaseudulla on ollut ihan yleinen.

Navetta on päältäpäin ihan asiallisen näköinen.Välikatto on kaiketi puurakenteinen,siltä näyttäis kuvassa.Se on voinut saada siipeensä jo varsinaisen navettakäytön aikana,kantavat rakenteet on voineet lähota.Navetoiden sisäilma oli entisajan pikkunavetoissa talvisaikaan hyvin kosteaa.Varsinkin ilmanvaihtotorven läheisyydessä voi olla(ja näyttäis kuvassakin)lahovikoja.Vanhat kylmilleen jääneet tiilinavetat voivat kärsiä routavaurioista,seiniin tulee halkeamia ja betonilattiat rikkoutuvat.

[AnnV]

Kiitos vastauksista! Tässä muutamat kuvat lattiasta. Tuvassa ja eteisessä oli ainakin leveä maalattu lankku ja muissa huoneissa muovimatto ilmeisesti lankun päälle laitettuna (osittain palat päällekkäin joten ei tiiviisti liimattu). Myös 70-luvun sauna & kph on varmaan aika pommi, joku levyrakenne seinissä ja sitten muovimattoa, sama ratkaisu vessassa. Märkätilat on tehty talon nurkaan. Muuten vääriä materiaaleja ei omaan silmään osunut. Seinissä paperitapettia ja ilmeisesti pinkopahvi alla.







Tässä kuvaa tuosta navetan välikaton lahosta kohdasta. Pitäisikö navetta pitää lämpimänä jotta routiminen & rapautuminen ei jatkuisi?



Ja sitten tuo märkätilakokonaisuus. Täytyisi varmasti purkaa kokonaan mutta onkohan kuinka todennäköistä että vettä olisi sitä kautta päässyt muovin alle piiloon alapohjaan reilusti ja kaikki mahdolliset purut olisivat kastuneet? Itse varmaan kallistuisin tuohon puukoolattuun lattiaan betonin päällä, kun lankkulattia kuitenkin löytyy ja jos siihen yhdistää erittäin matalan eristetilan voisiko olla, että ei ole lainkaan laitettu purueristettä väliin? Pitäisikö sen näkyä jo ulkoa päin märempänä lahoina julkisivun alaverhouslautoina / sokkelissa, jos vettä olisi väärään paikkaan kyseenalaisesta sauna&kph:sta päässyt vuosien varrella.







Tämä talo on ollut kesämökkikäytössä mutta sähköpatterit löytyy uunin ja pönttöuunien lisäksi. Täysin kylmänä ei ole siis pidetty vaan pieni lämpö ympäri vuoden. Alkaa vain mietityttämään onkohan järkevää edes haaveilla tälläisen kokonaisuuden hankkimisesta & remppaamisesta, jos tuo perustuksen riskirakenne on nyt mitä epäillään. Kuinka sen voi korjata kunnolla?

Tässä talossa neliöitä noin 90 ja navetta, tontilla kokoa vajaa 1500 neliötä ja sijaitsee taajamassa asemakaava-alueella. Itse tontin arvoksi veikataan ehkä 60 t € (rantatontti). Mutta mitä arvoa voisi realistisesti laskea navetalle ja talolle tässä kunnossa kun ovat? Ja lisäksi pitäisi kyllä kysyä kustannusarviota remonttiin jostain firmasta, joka nämä vanhat rakennukset osaa oikeaoppisesti kunnostaa: putket, sähköt, ilmeisesti alapohja, salaojat & muut maatyöt, hupakattoa mahdollisesti uusia / korjata, ulkoverhouksessa sama homma ja tuon märkötilakompleksin purku ja pitäähän uusi tehdä tilalle esim. lisäosana tai erillisenä uutena piharakennuksena. Sitten voisi miettiä onko näissä haaveissa mitään järkeä :D Ennen kaikkea sen kuntokartoituksen tarvitsisi, jotta pystyisi määrittämään kriittiset korjattavat.

[rintsikan repijä]

vaikka se maanvarainenlaatta luokitellaan riskirakenteeksi, ei se aina sitä välttämättä ole yhtään sen enempää kuin väärin toteutettu rossi.
Jos se valu on riittävän korkealla ympäröivästä maaperästä voi olla ihan toimiva systeemi, mutta tuossa kuistin puoleisessa kuvassa näyttäisi ainakin siltä että on aika lähellä maan pintaa, joten ulkopuolella olevat sadevedet saattaa kostuttaa kivijalkaa ja näin ollen myös niitä puruja siellä lattiassa.
Haistelemalla ja purkamalla kaikki selviää ajan kanssa

[tjk]

30 luvulla tehtiin aika paljon maanvaraisia koolattuja lattioita eräänlaisella valesokkelilla. Sokkeli valettiin 30-40cm korkeammaksi kuin betonilaatta. Tästä muodostuu pieni allas jonka pohja piettiin ja kipattiin puruja täyteen. Oven alareuna on sokkelin yläreunan tasolla joten veikkaisin että on puukoolattu lattia 30-luvun valesokkelilla. Nämä lattiat on joko kunnossa tai huonossa kunnossa. Allasrakenne on tosi helppo korjata koska mittään ei tarvi piikata pois eikä runkoa tarvitse nostaa.

[MattiP]

Nyt sanoit avain sanan "rantatontti".

Yleensä tuo riittää nostamaan arvon melko ylös. Varsinkin jos paikka miellyttää.

Rakennusten kunnolla ja vuosimallilla ei ole niin suurtamerkitystä kuin paikalla.

Tarkoitan että painunut vanha hirsitönö tai 70-80 luvun mökki on saman hintanen rantatontilla.

Paikkaa tietämättä tuo 60 k€ kuulostaa edulliselta.

-Matti

[AnnV]

Tontti on kovin kapea ja syvä. Naapurin rajat talosta ehkä 4 m päässä ja ei myöskään jyrkkyyden suhteen parhain. Uusia rantatontteja tällä alueella on ollut saatavilla 80 t € mutta nämä tosiaan paremman mallisia ja naapurit eivät ole niin ahtaalla kuin tässä paikassa eli kaavoitettu paremmin. Ja toki siis rakentamattomia. Tässä tietysti kunnallistekniikka jo mukana ja muutoin valmis ympäristö mikä on hyvä juttu. Mutta viehtymys vanhoihin taloihin tässä siis vetää puoleensa rantatontin lisäksi. Eli paikan pitäisi olla kunnostettavissa ja siinähän sitä onkin miettimistä että minkä hinnan tontin päälle näistä rakennuksista tässä kunnossa laskee että ajatus kokonaisuuden ostamisesta ja kunnostamisesta esim pelkän tontin ja uuden rakentamisen sijaan on järkevää rahallisessa mielessä. Paljon pohdittavaa & tutkittavaa.

[Nihan]

Kuulostaisi siis ettei hintapyynnissä kovinkaan paljoa ole rakennuksille laskettu. Usein rakennuspaikalla olevalla rakennuksella on paljonkin arvoa, oli se sitten kuinka toivottomassa kunnossa tahansa. Esimerkiksi sähkö- vesi- ja viemäriliittymät ovat hyvinkin rahanarvoista tavaraa, samoin rantatontilla rannassa oleva sauna olisi sellainen jolla on arvoa riippumatta siitä miten mädäntynyt se on. Uudisrakentamisen kallis byrokratia ja kova vaatimustaso on myös huomioitava, eli talonraadon kimpussa puuhailemalla suuri osa em. kuluista on vältettävissä.