Patteriverkoston veden lämpö, gallup
Ulkona -21 ja kiertovesi 49 asteista ja olkkarissa 20.8 astetta. Oumanni valvoo systeemiä, vaikka välillä tarviikin käydä pannuhuoneessa varsinkin kun tossa 0 nurkilla on joko liian kylmä tai lämmin riippuen kumman käyrän C vai D mukaaan lämmöt asettelee. Hienosäädöllä en kaikesta huolimatta ole saanut 100% systeemiä, varmaan huonetermarilla sellasen sais. No käyntejä pannuhuoneessa on kuitenkin tosi harvoin, verrattuna aikaa jolloin oli manuaali suntin säätö.
ekassu kirjoitti:Ulkona -21 ja kiertovesi 49 asteista ja olkkarissa 20.8 astetta. Oumanni valvoo systeemiä, vaikka välillä tarviikin käydä pannuhuoneessa varsinkin kun tossa 0 nurkilla on joko liian kylmä tai lämmin riippuen kumman käyrän C vai D mukaaan lämmöt asettelee. Hienosäädöllä en kaikesta huolimatta ole saanut 100% systeemiä, varmaan huonetermarilla sellasen sais. No käyntejä pannuhuoneessa on kuitenkin tosi harvoin, verrattuna aikaa jolloin oli manuaali suntin säätö.
Oumanni täälläkin, vedenlämpö vaihtelee aika tavalla
. Kyllä piti ostaa huonetermostaatti, ei käyrien mukaan meilläkään löytynyt edes kohtuullista tasapainoa. Kyllähän tuo huonetermostaatti saisi kuulua jo vakiona, huoneenlämpöähän näillä koitetaan saada tasaiseksi 
-
ville
- Jäsen
- Viestit: 425
- Liittynyt: Ke Helmi 16, 2005 0:08
- Paikkakunta: OULU
- Paikkakunta: Oulu
- Viesti:
Nämä ovat mielestäni mielenkiintoisia lukuja, siinä mielessä että mihin sitä energiaa jää.Tervis68 kirjoitti:Talo kaukolämmössä, tulee 99asteista pattereissa 60 ja paluuvesi 35. Ja ulkona -28
Voisi jopa mittailla / linja palaavan ja menevän erotuksen?
Saisi tietoon energiasyöpön huoneen?
Teillä on mielestäni aika iso ero; 25 astetta jää matkalle....
Jos menoveden/paluuveden lämpötilaeroja mittailee niin pitäisi mitata myös virtaama koska sillä on ymmärtääkseni vaikutusta. Jos nimittäin patterin termari on hyvin vähän auki, kuumenee patteri lähinnä yläosastaan alaosan ollessa viileämpi. Meno/paluu ero on varmasti huomattava mutta koska virtaama on pieni ei energiaa kulu kovinkaan paljon. Jos taas termari on täysin auki ei vesi ehdi jäähtyä niin paljon mutta suurempi virtaama tietää suurempaa energian kulutusta.
Joku LVI-insinööri voisi ehkä valaista asiaa tarkemmin, oma pohdinta on maalaisjärkeen perustuvaa.
Joku LVI-insinööri voisi ehkä valaista asiaa tarkemmin, oma pohdinta on maalaisjärkeen perustuvaa.
Uusia lukuja elikä kaukolämmön vesi tulo 97, paluu 37, patteriverkosto meno 65, paluu 35, autotallissa n. 12astetta ja eteisessä n.17 astetta muualla n.20-21 astetta ja leivinuuniissa tulet. Patteritermarit on aika uudet danfossin motikat.ville kirjoitti:Nämä ovat mielestäni mielenkiintoisia lukuja, siinä mielessä että mihin sitä energiaa jää.Tervis68 kirjoitti:Talo kaukolämmössä, tulee 99asteista pattereissa 60 ja paluuvesi 35. Ja ulkona -28
Voisi jopa mittailla / linja palaavan ja menevän erotuksen?
Saisi tietoon energiasyöpön huoneen?
Teillä on mielestäni aika iso ero; 25 astetta jää matkalle....
Jos puhutaan lämmitysverkon tehosta, se saadaan kaikessa yksinkertaisuudessaan kun tiedetään lämpötilaero ja massavirta:
Lämpöteho= veden ominaislämpökapasiteetti X massavirta X lämpötilaero
Oletetaan, että virtaus verkossa on 10 litraa/min eli 0,1667 kg/s ja lämpötilat meno 65 ja paluu 35. (veden tiheys 1000 kg/m3)
Tällöin saadaan tehoksi:
4,19 kJ/(Kxkg) x 0,1667 kg/s x (65K-35K) = 20,9 kW
Jos virtaus on 20 litraa eli 0,3333 kg/s ja lämptilat meno 55 ja paluu 40
Saadaan
4,19 kJ/(Kxkg) x 0,3333 kg/s x (55K-40K) = 20,9 kW
Eli pelkällä lämpötilaerolla ei voida tietää teho ja/tai energian kulutusta.
Lämpöteho= veden ominaislämpökapasiteetti X massavirta X lämpötilaero
Oletetaan, että virtaus verkossa on 10 litraa/min eli 0,1667 kg/s ja lämpötilat meno 65 ja paluu 35. (veden tiheys 1000 kg/m3)
Tällöin saadaan tehoksi:
4,19 kJ/(Kxkg) x 0,1667 kg/s x (65K-35K) = 20,9 kW
Jos virtaus on 20 litraa eli 0,3333 kg/s ja lämptilat meno 55 ja paluu 40
Saadaan
4,19 kJ/(Kxkg) x 0,3333 kg/s x (55K-40K) = 20,9 kW
Eli pelkällä lämpötilaerolla ei voida tietää teho ja/tai energian kulutusta.
