Vettä anturan päällä, mutta ei salaojassa

[Matti Alander]

Salaojat ovatkin pohjaveden pinnan rajaamista varten, pintavedet ohjataan muilla konsteilla.
Tämä talvi on ollut hyvin haastava ja pienehkötkin asennusvirheet voivat tulla nyt näkyviin vuotoina. Oikein asennettu patolevy ei vuoda, koska sen päällä on pystysalaojituskerros, josta vesi ei voi mennä läpi, vaan valuu alas. Edes bitumihuopa ei välttämättä pidä veden painetta, mikäli pystysalaojituskerros puuttuu.
Bitumihuopa myös estää ulospäin kuivumisen lähes täydellisesti, patolevy sentään kuivaa joten kuten.
Viallisen ulkopuolen rakenteen kanssa sisäpuolen rakentamisesta muodostuu melkoinen riski. Materiaalivalinnoissa kannattaa olla tarkkana, rivinteerausta suosittelen harkitsemaan ja orgaaniset levyt ja koolaukset unohtamaan.
Kuivalla lattiarakenteella on vielä mahdollisuus saada paljon positiivista aikaan kokonaisuudessa. Kuivan lattian päälle rakennettu rivinteerauskin esim. Harkoilla onnistuu yleensä hyvin.
Lämmöneristystäkin tarvitaan ja sen asentaminen rivinteerauksen päälle on turvallisempaa.
Kaikkien ohjeiden mukaan lämmöneristyksen tulisi tietysti olla ulkopuolella pääsääntöisesti, mutta nyt joudutaan tekemään mahdollisimman turvallinen kombromissi.
Uretaania ja solupolystyreeniä voisi harkita käytettävän eristyksessä sisäpuolella rivinteerauksen päällä.

[KariFS]

Minä tein sillälailla että laitoin about vaaksan verran maanpinnan alle routa-epsiä vaaka-asentoon mutta reilulla kaadolla poispäin talosta. Kaivanto/soratäyttö oli leveydeltään jotain 60cm ja levy 120, joten se peitti kaivannot reilusti, kaivannon ulkopuolella levy oli suoraan savea vasten, ja peitettiin myös vastaavalta osalta savella. Ajatuksena ensisijassa valumavesien ohjaus maan allakin poispäin talosta, toissijaisesti myös lämpöeristys. Epsit liimasin toisiinsa uretaanilla. Minulla myös tontti viettää taloa kohti, suurelta osin maanpinnat saatiin kallistamaan talosta poispäin tekemällä tukimuureja kauemmas mutta nurmikko-osuudelle ei saatu kallistusta kuin reilun metrin matkalle ilman mittavia kaivuuhommia joten siksi näin. Hyvin on toiminut.

[mikkohi]

Sulamis / valumisvesiähän tuo on. Keväällä kaivuri pihaan ja kunnon luiskaus ja pengerrys ( ilmeisesti rinteessä?) niin helpottaa, jälkeenpäin helppo viisastella.. luiskaan myös vettä pidättävä kerros pintamaan alle. Kapillaarisen nousun saa loppumaan injektoimalla esim. Vandex / Xypex, anturoitten alta en lähtisi kaivelemaan.

[Matti Alander]

Jotta homma ei olisi liian helppo, niin muutama kommentti rakenteelliseen toimivuuteen.
Tiivis luiskattu pinta ulospäin on hyvä ja savi on hyvä tuote siihen. Ellei löydy savea tontilta on vaihtoehtona kuivattu savi jota myydään rallissa eli Bendoniitti. Se kun kastellaan paikallaan, niin turpoo tiiviiksi eikä mene vesi läpi.
Takavuosina yleisesti nähty taloa kiertävä n. 50 cm leveä sepeli oli paha ajatusvirhe. Talon ympärille tehtiin iso sadevesikaivo, josta kyllä vesi hävisi mutta suoraan perustuksiin. Näitä kyhäelmiä korjataan edelleen.
Varsinkin kevytsoraharkon kanssa edellä mainittu rakenne on suorastaan vaarallinen. Sepelirakenne 20 cm tiiviimmän kerroksen päällä on pahin. Pohjan seinänvieressä tiivistyessä johtaa sepelikerros sadevedet suoraan seinään ja kevytsoraharkon sisään yläosasta hyvin helposti. Tällöin kevytsoraharkon alkaa toimia pystysalaojana.
Tähän kun lisätään sisäpuolinen eristys, ei ongelmaa näe ennen kuin on liian myöhäistä ja suuri remontti on edessä.
Rintamamiestalon betoniseinissä näin on käynyt myös liian usein salaojaremontin jälkeen ja homma on mennyt huonompaan suuntaan.
Salaojitusremontteja tehdessä toteutetaan yleensä myös ainakin osa lämmöneristyksestä ja lämpimiinkin syväperustuksiin asennetaan vaakasuuntaista routaeristystä.
Kosteustekniikassa maaperän lämpiäminen, niin talon alla kuin kellariperustuksissa muodostaa oman riskinsä. Kosteuden kulkeutumiseen vesihöyrynnä eli Diffuusiona vaikuttaa kaksi asiaa kosteusmäärä ja lämpötila. Suhteellinen kosteus maaperässä on aina lähes 100 prosenttia, siitä on lähdettävä. Maaperän lämpötilaa kun riittävästi nostetaan siirtyy kosteusvirta vesihöyrynä kohti huonetilaa.
Syvässä kellarissa ei vaakasuuntaista routaeristystä tarvita ja maaperän lämpötilan nostaminen siis lisää kosteusriskiä varsinkin kellarirakenteen alaosassa , kun lämpöä sitoutuu termisesti kosteaan maaperään.
Mikäli käytetään salaojittavaa hengittävää lämmöneristettä kellarillisissa rakenteissa, suosittelen mielummin sijoittamaan kellarin pystysuuntaisen eristyksen lisäämiseen. Näin aikaansaadaan maaperän ja perustuksen välille yhä suurempaa lämpötilaeroa ja tehokkaampaa kuivumista ulospäin.
Matalissakin rakenteissa routaeristystä vaakatasoon tulee viedä mahdollisimman alas, kuivaamisen tehostamiseksi.
Takavuosina suurta ihmetystä aiheutti routa Styroxien vettyminen, mikä johtui niiden päälle asennetusta muovikalvosta ohjeiden mukaisesti. Maaperä usein paljonkin lämpöä vuotavien perustusten alla lämpeni ja kohotti vesihöyryn osapainetta eristystä kohti. Muovikalvo toimi höyrynsulkuna ulkopinnasta ja routaeriste vettyi tehokkaasti.
Nykyiset suulakepuristetut solupolystyreeni tuotteet ovat merkittävästi tiiviimpiä ja vettyvät huomattavasti hitaammin, mutta pienen salaojituskerroksen käyttäminen niidenkin päällä on eduksi.
Myös paisutetut Eps-tuotteet ovat kehittyneet kukonaskelin, eikä niitä voi enää verrata 70 luvun harjoitelmiin.
Salaojittavaa eristettä voidaan myös käyttää routaeristeenä ja huokoisen vettä johtavan rakenteen ansiosta, joka on suojattu bitumilatexilla ei siihen synny lainkaan vedenpainetta.
Koko sokkelinkin suojaus perustuu juuri tähän vedenpaineettomuuteen, hyvään vesihöyryn läpäisevyyteen ja kapillaarikatkoon.
Koska rakenteiden kosteustekninen käyttäytyminen on monen tekijän summa ja varsin monimutkaista, kannattaa jo suunnitteluvaiheessa ottaa eri asioita huomioon rakennesuunnittelijan kanssa. Hyvin suunniteltuhan on tunnetusti jo puoliksi tehty.

[Kyytsis]

Meillä on tavattu sanoa että hyvinkin suunniteltu on yhä tekemättä...

Aletaan varmaan olla (huom, ei "olemaan") ihan oikeissa päätelmissä. Piharemonttia pitää etupihalle tehdä vesien johtamiseksi pois seinältä. Kaupunki aikoo vielä tuon kadun asfaltoida ja saa nähdä vähentääkö vai lisääkö veden kulkeutumista pihaan. Samalla vaivalla tutkitaan patolevyt alkuun tuosta seinältä. Meillä on juuri tuollainen 50cm kaistale seinällä.

[Kyytsis]

Tänään oli iso lätäkkö kellarin lattialla. Aloin sitten lapion kanssa kaivelemaan etupihaa, koska vettä tulee kovin rajalliselta alueelta.

Kellarin ikkunan alta tulin vastaan betoniset hiilikuilun rakenteet! Siis ne, josta on sanottu jo 1999 että ottakaa pois. Voi kilin viikset ja hevosen huilu. Ei ole ihme että vettä tulee sisään.. Tuo kuilu on rakenteeltaan sellainen vesiliukumäki että kaataa ensin poispäin seinästä parikymmentä senttiä ja sitten takaisin seinään päin. Syvimmässä kohdassa pari reikää josta vesi taitaa hiihdellä seinälle.

Kaivoin sen verran esiin että pääsi kärryille. Ei varmaan ole tuossa kohtaa patolevyjä.. Piikkauskone pitää taas hakea vuokraamosta täryttää tuo pois. Sitten kaivellaan niin syvään kuin on pakko.



Tuossa kuvassa noin suunnilleen näkyy mistä on kysymys. Huomatkaa törröttävät raudat ja niiden yläpuolella toinen rei´istä josta vesi valuu läpi.

Kaivoin tuon yläpuolelle pienen ojan jolla pitäisi saada valumavedet ohjattua talon sivuite.

[Matti Alander]

Patoa ja ojaa vaan ja homma hoitoon, niin vähenee veden tulokin.
Nyt on tietysti helppoa olla jälkiviisas, mutta aina näissä hommissa kannattaa olla tehtäessä huolellinen. Ei ole ensimmäinen kerta kun tämän tyyppiset ulokkeet tuovat ongelmia. Tarkkana pitää olla myös portaiden, autotallin luiskien ja kellarin porrasmonttujen kanssa näissä liittymäkohdissa.
Anturan luiskaaminen betonilla ulospäin on myös tärkeä toimenpide ja yleensäkin seinän puhdistaminen ja halkeamien paikkaaminen, tehdään työ sitten millä aineilla tahansa.
Epämääräiset kivilatomoanturat tuovat usein myös ongelmia jälkikäteen ja on parasta valaa aina oikean anturan malliin, jolloin eristeen asentaminen on helpompaa.
Tämä oli hyvä ja opettava osio kevään salaojarempaajille, jotka pian pääsevät jo töihin täysin sulaan maahan.

[savu]

Milloin kannattaa piikata ulokepatti irti? Omassa tapauksessa kyseessä on entinen saostuskaivo, joka ulottuu ~2400mm sokkelista. Rinne viettää alaspäin julkisivun suunnassa, uloke katkaisee vesien reitin. Liittymäkohdista lähtee halkeamia, jotka näyttävät olevan aktiivisia - sokkelin somistusraplingit ovat pudonneet.

Liekö sitten ylärinteen paine vai routa joka tuota keikuttaa. Tai peräti jonkinlainen veden virtaus. Hökötys on kuin vipuvarsi vasten talon kylkeä.

Tarkoituksena aloittaa salaojatyöt keväällä, piikkaus laittaa miettimään. Tonttiviemäri kulkee kaivorakenteiden ali.

[Matti Alander]

Salaojarempan yhteydessä kaikki turhat ulokepatit kannattaa piikata pois ja jäljet seinässä tasoittaa. Mitä ilmeisemmin näitä ulokkeita heiluttelee routa, koska ovat kylmiä rakenteita.
Tuollaiset ulkonemat vain vaikeuttavat eristystyötä ja kun ne eivät enää ole käytössä.
Ennenvanhaan rintamamiestaloja rakentaessa autotallin liuskan tukimuurit sun muut kiinnitettiin perustuksiin. Kun ne sitten routivat niin repivät ikäviä jälkiä perustuksiin helposti.
Usein nämä autotallin luiskatkin kannattaa purkaa ja rakentaa uudet hyvin routimista kestävillä muurikivillä, jotka ovat näöltäänkin kanuumpia.
Työkin helpottuu, kun nämä esteet raivataan pois tieltä.
Mikäli autotallin valetut tukimuurit ovat hyväkuntoiset ja jäävät paikoilleen voidaan tukimuurien tausta eristää myös salaojittavalla lämmöneristeellä, jolloin kesäaurinko lämmittää betonia ja tukimuuri kuivaa seuraavaa talvea varten. Routiminenkin loppuu samalla, kun maaperäkin kuivuu ja pakkanen ei pääse muurista läpi maaperään niin helpolla.

[Kyytsis]

Laitetaanpa ihan seurannan vuoksi vielä kuvat ongelman ratkomisesta.

Eli tältä näytti työmaalla eilen iltapäivällä. Piha kuravellinä ja iloinen noro juoksee kuoppaan. Sisäpuoli oli kuitenkin jo alkanut kuivua, eli vesi tulee noita "rampin" rakenteita pitkin.



Vähän kerrassaan tuo antautui. Inhottava paikka tehdä kun on vain vähän tilaa. Isolla kaivinkoneella homma olisi ollut nopea. Pimeähän siinä tuli.. Raudoituksia katkoin rälläkällä. Valun seasta löytyi mm. kukkakuvioitu pyöreä tarjotin. Valitettavasti piikkasin siihen kaksi reikää.



Tänään aamulla vaimon kanssa yhdessä saatiin loput kourun jämät pois, tuettiin kaivannon reunat laudoilla ja ihmeteltiin että mitäs nyt tehdään. Suunnitelma olisi nyt valaa noiden tiilien peitoksi uusi ulkoseinä (tulee vähän ulommas kuin muu seinä), laittaa siihen uudet patolevyt jotka limitetään ja kiinnitetään vanhoihin patolevyihin. Sitten styroksit eristeeksi ja kuoppa umpeen. Aika alas saa kaivaa että saa styroksit ihan alas asti. Nyt näyttäisi ettei siellä ole ollutkaan, tällä kohtaa.



t.Ville

[lmfmis]

Vai tuollainen luukku. Aika helppo on myös tiputtaa nuo tiilet pois, muotti ja valaa betonista tuo pätkä. Parit raudat nakerrat vanhaan seinään vielä niin hyvä tulee.

[Kyytsis]

Määolin ajatellu jättää tiilet, mutta samallahan ne nakertaisi irtikin... Ehkä.

[Jenkka]

Ahkeraa menoa teillä ja perätin jännä oli seurata, mistä välistä se hikoili sisään. Hienoa, että selvisi.

Mites olisi tosiaan valaminen ja kun tuo pihan ja sokkelin korko näyttää tolta, niin pienentäis samalla tota ikkuna-aukkoa sen vaaksan verran minimissään ja tilais siihen sopivan uuden ikkunan karmeineen?

[Kyytsis]

Nyt alkaa tukka vähenemään päästä. Nyt vettä ei ole anturan päällä, eikä salaojissa, mutta kellarin lattialla sitä on taas kyllä.

Vaihtoehdot lienevät:
1. maasta nousevia vesiä --> pitäisi mennä salaojaan ja vettä pitäisi esiintyä koko pohjan alalla --> epätodennäköisempää
2. pintavesiä jotka tulevat sisään jostain reiästä.

Vaihtoehto 2 olisi omalla arvauksella todennäköisempi. Eli vesi vuotaisi jostain patolevyn reiästä, luultavimmin pohjaviemärin reiästä (menevät anturan läpi).

Eikai siinä.. Kaivetaan pihaa auki, tilkitään reiät ja laitetaan pihan kaadot uusiksi. Toinen vaihtoehto lienee laittaa tuolle seinälle sisäpuolinen salaoja, sille kaivo ja pumppu. Tai sitten molemmat. Voi kilin vekotin.

Ville

[RTMPekka]

Tuo vesihomma on ihmeellinen juttu. Se kulkee omia polkujaan siellä maassa. Mulla on ihan samanlainen ilmiö. Kun syksyllä maa oli tosi märkää niin joissain kohtia vesi tuli ihan pintaan vaikka ulkopuolella uudet salaojat (kellarin lattia on siis auki ja eristeille kaiveltu tilaa se 20 senttiä). Alkoi kuivua vasta joulun jälkeen ja nyt ei vettä enään ole näkyvissä. Kaivelen so -putket vielä sisäpuolelle (Pumppu ja kaivo on sisäpuolella jo valmiina, kaikki salaojavedet menee pumpulla kaupungin hulevesiin kun padotuskorkeus on 10 senttiä kadunpinnasta ylöspäin...).

Jos laitat salaojittavaa eristettä niin ei tuo vesi haitanne pohjassa. Oman mielenrauhan vuoksi ne salaojat sisään voi vetää. Myöhemmin niitä ei sinne saa.