Vielä kellarin lattiasta...

Kaipaatko vinkkiä ikkunoiden kunnostukseen? Mitä tehdä pinkopahveille?
Avatar
Hower
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1866
Liittynyt: To Elo 25, 2005 13:00

Vielä kellarin lattiasta...

Viesti Kirjoittaja Hower »

Kysymyksessä on v. 54 kostealle savimaalle rakennettu talo. Kellari on alkuperäiskunnossaan, viemärit kuitenkin uusittu. Salaojat asennettu edellisen asukkaan toimesta, tosin hieman turhan korkealle (anturan puoleen väliin). Kellari seinissä ulkopuolella patolevy ja tiivis savi. Seinissä rivinteerattu rakenne (tiili + ilmarako + betoni) Kellarin katto on betonirakenteinen.
Lattiarakenne ylhäältä päin: pintalaatta 4cm...10cm (vaihtelee lattiakaatojen mukaan), sepelikerrros n.6cm, pohjalaatta n.7cm ja sen alla märkää (savensekaista) hiekkaa, kiviä...
Tarkoitus on uusia kellarin pesuhuone ja rakentaa mahdollisesti samaan tilaan myöhemmin sauna. Kellarissa olevat muut tilat (työhuone, varasto) jäävät ennalleen.
Olen nyt päättänyt että kellari on kellari ja jatkossakin se tulee toimimaan sisäänpäin kuivuvana. Eli seinille ei tehdä mitään muuta paitsi panelointi. Kosteus hoidetaan kunnollisella ilmanvaihdolla ja ilmankuivaimella. Samoin lattiakin saa kuivua sisäänpäin. Tilaa on tarkoitus lämmittää tulevaisuudessakin vesipattereilla, ei siis varsinaista lattialämmitystä. Korkeintaan laattojen alle ohut lämmitysmatto mukavuutta lisäämään
Pintalaatan voisi purkaa pois ja lapioida samalla sepelit ulos. Pohjalaatan purkamista pidän turhana..tietysti jos viimeisen päälle haluaa tehdä niin miksei, mutta kuten sanoin; kellari olkoon kellari.
Eli mitä sen kostean pohjalaatan päälle? Korkeutta pohjalaatan pinnasta betoniholviin on 2metriä. Huonekorkeudeksi riittä meille vaikka vajaakin.190cm, eli 10-12cm olisi käytettävissä. Olennaista on kai estää kapilläärinen kosteuden nousu uuteen pintalaattaan. Toisaalta, eikös sen pohjalaatassa olevan kosteuden tulisi kuitenkin päästä haihtumaan?? Eli onkohan ne entisajan rakentajat olleetkin fiksuja ja lapioin sepelit takaisin laatan päälle ja siihen uusi pintalaatta?
Avatar
Hower
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1866
Liittynyt: To Elo 25, 2005 13:00

lisäys

Viesti Kirjoittaja Hower »

...edelliseen viestiin. Pesuhuoneessa ei ole tarkoitus läträtä veden kanssa latialla vaan peseytyminen tapahtuu kylpyammeessa tms. Ei vesieristettä lattiaan, ei edes saunassa.
Avatar
Hower
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1866
Liittynyt: To Elo 25, 2005 13:00

Viesti Kirjoittaja Hower »

:shock: Ihan oikeasti....mitä laitan sen pohjalaatan päälle eristeeksi?
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Sauna ja pesuhuone ovat kooltaan varsin pieniä, joten melko pienillä kustannuksilla saataisiin purettua molemmat laatat. Tällöin olisi mahdollista rakentaa lattiarakenne oikeaoppisesti yhdellä laatalla ja ulkopuolisella lämmöneristeellä.
Käyttämällä 100 mm Fuktisol eristettä, saadaan lattiarakenteesta vähällä työmäärällä ulospäin kuivuva. Fuktisol levy toimii myös kapillaarikatkona, jolloin erillistä kapillaarikatkokerrosta eristeen alla ei tarvita. Tämä säästää kaivuutöitä ja riskiä vesialtaan muodostumiseen kapillaarikatkokerrokseen tuskin syntyy, vaikka varsinainen salaojitus on hieman ylhäällä.
Rakenne saunassa ja pesuhuoneessa olisi alhaalta ylöspäin: Savi, sepeli 8-16 mm tasaus 2-3 cm, tarvittaessa alle suodatinkangas lk 2, 100 mm Fuktisol 19Kg/m3, suodatinkangas ja pintavalu vähintään 6 cm, vesieristys ja lopuksi sauna- ja pesuhuonerakenteet.
Muut lattiat voit jättää sisäänpäin kuivuviksi, mikäli haluat pinnoittaa suosittelen rakenteeksi: Vanha betonilaatta, perusmuurilevy, tarvittaessa lämmöneristys ja pinnoite esim. lautaparketti, jalkalistoihin parin millin rako, josta ylimääräinen kosteus voi siirtyä sisäilmaan.
Kuivauskoneet ovat tulossa ja ovat mitä ilmeisimmin käyttökelpoisia ratkaisuja kellarin kosteuden alentamiseen.
Koska rakennuksen kellarinseinät on eristetty patolevyllä ja lisäksi virheellisesti täytetty savella, suosittelen seinärakenteen sisäänpäinkuivumisen sallivia ratkaisuja, ongelmien välttämiseksi.
Avatar
Hower
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1866
Liittynyt: To Elo 25, 2005 13:00

Viesti Kirjoittaja Hower »

Kiitos Matti ohjeistasi
Jäi hieman mietityttämään tuo mainintasi siitä, että patolevyn takana on virheellisesti savi....
Mitäs väliä sillä oikeastaan on mitä ulkopuolella on koska seinä ei kuitenkaan kuivu ulospäin. Ajattelin jopa, että tuo tiivis savikerros pitää pintavedet loitolla kellarin seinästä. Siis: miksi kellarin seinä pitäisi vuorata soralla tms. joka takuuvarmasti päästää vedet valumaan alaspäin kun ne voi tiiviillä savella ohjata valumaan kauemmas seinästä...
En tiedä, johtuuko tuosta savesta, että salaojissamme ei ilmeisesti liiku vettä juuri ollenkaan....tai sitten ne ovat vain muuten huonosti asennettu. Tarkkailen tilannetta...

Vielä yksi ajatus pesuhuoneen lattiasta: Pintalaatta ja sepelit pois, pohjalaatan oikaisu. Pohjalaatan päälle esim alumiiniputkista koolaus (tuulettuva ilmatila) ja lankkulattia teakistä! Ilman lämpöeristeitä..?
Järkeä vai ei?

Ehdottamasi rakenne muihin tiloihin: patolevy ja parketti. Miten se kuivuminen tapahtuu patolevyn avulla kun oikeastaan ei ole mitään ilmanpaine-eroa joka ilman saisi liikkelle patolevyssä?
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Patolevyn takana oleva savikerros on rakennustapaohjeiden ja valmistajan asennusohjeiden vastainen. Tämä taas johtaa sinut hyvin heikkoon tilanteeseen, jos rakennusta kohtaa kosteusvaurio, mahdollisesti myydessäsi rakennusta. Kosteusvaurion ei välttämättä tarvitse johtua asennuksestasi, mutta salaojituksessa voidaan toteennäyttää virhe, joka voi johtaa korvausvastuuseen.
Pystysalaojituskerroksen tarkoituksena on poistaa vedenpaineen mahdollisuus kellarinseinässä. Tiiviin 200 mm paksun vaakakerroksen ulospäin luiskattuna taas pitäisi johtaa pintavedet pois perustuksista.
Kymmenien vuosien kokemuksella voin kertoa, että hyvin harvojen talojen salaojituksessa liikkuu koskaan vettä, mutta salaojitus tehdään muuttuvien pohjavesien korkeuksien mahdollisesti aiheuttavien riskien välttämiseksi.
Lisäksi jos salaojitus tehdään oikeaoppisesti 50 mm paksun salaojituskerroksen päälle, virtaavat vedet putken alapuolella. Myös sepelillä täytetyissä salaojituksissa 6 mm sepelinreijissä virtaa vesi tehokkaammin kuin 1 mm reijistä salaojaputkessa.
Perusvesikaivossa sitten jo pitäisi näkyä vettä ja perusvesikaivosta pois johtavassa kaivannossa on syytä käyttää savisulkua, jotta padotusventtiili perusvesikaivossa voisi toimia suunnitellulla tavalla, eikä salaojitus- tai rännivesi pääsisi takaisinpäin kaivannon sorastuksessa.
Pesuhuoneen lattiarakenteessa pysyn edellisessä ehdotuksessa, se on oleellisesti yksinkertaisin ja vähiten riskejä sisältävä.
Lattian kuivuminen perustuu vesihöyryn tasaantumispyrkimykseen tiheämmästä vesihöyryn osapaineesta harvempaan. Siis sisäilman tulisi olla kuivempaa, kuin lattian, niin ylimääräinen kosteus siirtyisi pois lattiasta vesihöyrynä. Kuivuminen näin on melko hidasta, mutta perusmuurilevyllä ei tiivistetä koko lattian pintaa. Kauttaaltaan tiiviillä pinnoitteella kosteus helposti kertyy pinnan alle ja jatkaa matkaansa kapillaarisesti ulko- ja väliseiniin.
Rakenteessa voidaan myös käyttää imuria, joka siirtäisi kosteutta suoraan ulos.
Ilmaraot sisäpuolella rakennusta, joihin johdetaan lämmintä paljon kosteutta sitovaa sisäilmaa, saattavat aiheuttaa kondensoitumisongelmia, kohdatessaa viileän lämpöeristämättömän lattian tai kellarinseinän.
MM
Jäsen
Jäsen
Viestit: 900
Liittynyt: Ma Elo 15, 2005 12:28

Viesti Kirjoittaja MM »

Alander, mitä eristystä/pintamateriaalia ehdotat patolevyllä varustettuun, kevytsoraharkoista rakennettuun maakellariin?
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Mikäli maakellarilla tarkoitetaan juureskellaria, lämmöneristettä tarvitaan ainoastaan katossa, samoin vesieristeitä. Lattiana maapohja, josta viileää maanlämpöä pääsee nousemaan kellariin.
Jos taas kyseessä on rakennuksen kellariperustus, sisältää patolevyrakenteessa ongelmia useasti sisäpuolinen lämmöneristys, mikäli kapillaarikatko ei ole kunnossa. Kaksi höyrytiivistä kerrosta molemminpuolin kellarinseinää nostaa rakenteen huokoisalipainetta ja kosteus useasti on noussut kattoon asti, muuten pienen kapillaarisuuden omaavassa kevytsoraharkkoseinässä.
Myös patolevyn päällä sijaitseva lämmöneristys saattaa aiheuttaa ongelmia liian korkeana lämpötilana patolevyn ja seinän välissä, jolloin höyrynä ulos tuleva kosteus ei pysty kondensoitumaan patolevyn pintaan suunnitellun mukaisesti. Tällöin kosteusvirta kääntyy kohti huonetilaa ja yleisesti irroittaa sisäpuolisen maalipinnan kellarin seinän alaosassa.
Jos sisäpuolella on vastassa eristekerroksia ja puukoolauksia ovat nämä varsin yleisesti tuhoutuneet ja usein myös homeessa.
Mikäli kellarinseinä on eristetty patolevyllä, pidän turvallisimpana rakenteena rivinteerausta kivimateriaalilla, joka on ilmatiivis. Rivinteerauksen välissä voisi olla myös lämmöneriste, mutta mielestäni tämä on myös riskirakenne.
Kapillaarikatkoon on syytä paneutua huolellisesti, silloin kun rakennellaan uusia seinärakenteita, koska näiden puute vaikuttaa varsin yleisesti kosteusongelmien syntyyn.
MM
Jäsen
Jäsen
Viestit: 900
Liittynyt: Ma Elo 15, 2005 12:28

Viesti Kirjoittaja MM »

Kyseessä on rakennuksen kellariperustus. Lienee joka tapauksessa parasta antaa rakenteen kuivua rauhassa ennen eristämistä/sisustusratkaisuja? (voisimme sijoittaa sinne sienikuivurin...)

Olisiko hyvä, että rakenne pääsee jatkossakin kuivumaan sisään päin, eli kipsilevy + selluvilla vai mikä?
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Näitä aiheita on käsitelty tällä palstalla melko runsaasti, kannattaa kahlata ne ensin läpi, niin melko paljon alkaa jo selvitä.
Selluvilla ei ole mitenkään lempieristettäni, eikä varsinkaan kellarinseinän sisäpuolella. Puupohjaisia materiaaleja ei yleensäkään pidä kinnittää suoraan betoniin, josta kosteus vapaasti pääsee siirtymään rakenteeseen.
Sisäpuolinen eristys kellariin selluvillalla sisältää suuren kosteusriskin ja sienikuivurin sijasta käyttöön tarvitaan helposti sienipoimuri.
Vähiten riskejä sisältävä tapa on edelleen lämmöneristää betonirakenne ulkopuolelta, hyvin vesihöyryä läpäisevillä eristeillä.
Tällöin kuivumissuunta muuttuu ulospäin kuivuvaksi, lämpötilaerojen ansiosta.
Toistan edelleen, jopa jankutan, ettei kellarinseinällä ja lattialla ole rakenteellisesti muuta eroa, kuin että toinen on vaakatasossa ja toinen pystytasossa. Molemissa lämmöneriste ulonmaiseksi, vesihöyryä läpäisevänä ja tiivis pinta lämpimälle puolelle !
MM
Jäsen
Jäsen
Viestit: 900
Liittynyt: Ma Elo 15, 2005 12:28

Viesti Kirjoittaja MM »

Kuitenkin kirjoitit, että patolevyn ulkopuolelle ei saisi eristettä laittaa? Olemme nyt päätymässä siihen, että emme laita tässä vaiheessa yhtään mitään, vaan katsomme ensimmäisen talven mihin lämpötilaan asettuu pelkällä soraharkolla ja samalla rakenne saa rauhassa kuivua. Tarpeen mukaan sitten harkitsemme tuota rivinteerausta eli ilmeisesti toista verhousharkkokerrosta tai polyuretaanikipsilevyä, jos luovumme hengittävyydestä. Mitä hengittäviä eristeitä on muita?
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Muita hyvin vesihöyryä läpäiseviä eristeitä ovat kevytsora ja kivivilla.
Rakenne johon pitäisi pyrkiä on tiivis sisältä ja ulospäin harveneva ja pääosa lämmöneristeestä ulkopuolelle.
Kellarin lämpötila riippuu siitä, kuinka paljon sitä lämmitetään, eli armeijan telttakin on hyvin lämmin vaikka ei ole eristeitä lainkaan.
Rivinteerausrakenteet ovat olleet yleensä toimivia. Kapillaarikatkon toimivuus on varsin tärkeää, todellisuudessa salaojasora on melko huono kapillaarikatko, eikä käytännössä toimi. Salaojasora on hyvää peltosalaojituksessa, jossa se nostaa kosteutta kapillaarisesti pellon pintaan. Pestyt sepelit ja singeli on parempaa, mutta hyvällä lämmöneristeellä saadaan kosteus pysymään maaperässä parhaiten.
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Muita hyvin vesihöyryä läpäiseviä eristeitä ovat kevytsora ja kivivilla.
Rakenne johon pitäisi pyrkiä on tiivis sisältä ja ulospäin harveneva ja pääosa lämmöneristeestä ulkopuolelle.
Kellarin lämpötila riippuu siitä, kuinka paljon sitä lämmitetään, eli armeijan telttakin on hyvin lämmin vaikka ei ole eristeitä lainkaan.
Rivinteerausrakenteet ovat olleet yleensä toimivia. Kapillaarikatkon toimivuus on varsin tärkeää, todellisuudessa salaojasora on melko huono kapillaarikatko, eikä käytännössä toimi. Salaojasora on hyvää peltosalaojituksessa, jossa se nostaa kosteutta kapillaarisesti pellon pintaan. Pestyt sepelit ja singeli on parempaa, mutta hyvällä lämmöneristeellä saadaan kosteus pysymään maaperässä parhaiten.
MM
Jäsen
Jäsen
Viestit: 900
Liittynyt: Ma Elo 15, 2005 12:28

Viesti Kirjoittaja MM »

Kiitos kärsivällisyydestäsi. Kellarin lämpötilaksi meille riittänee + 10 astetta talvella. Mutta, siis kannattaako patolevyn ulkopuolelle laittaa esim. kivivillaa ennen montun täyttämistä, vai jättää sinälleen?
Matti Alander
Jäsen
Jäsen
Viestit: 2256
Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36

Viesti Kirjoittaja Matti Alander »

Kivivilla patolevyn päällä ei paranna tilannetta. Patolevy kivivillan päällä saattaisi olla parempi ratkaisu. Mutta näin päivittäin sokkelieristyksiä tekevänä, olen nähnyt aivan liiaksi ongelmallisia patolevyseiniä. Omana mielipiteenäni en asentaisi patolevyjä lainkaan, vaan käyttäisin salaojittavia lämmöneristeitä, jotka toimivat myös automaattisesti kuivaajina.
Mielipiteeni on varmaan selvinnyt tällä palstalla ja uskoisin, että olen perustellut ne varsin hyvin.
Uskoisin näistä monista artikkeleista olevan varsin paljon informatiivista hyötyä palstan käyttäjille.
Vastaa Viestiin