Finnfoam lattiaeristeenä

[PanuP]

Jouduin tuossa taannoin funtsimaan, kun eräs oli laittanut yhden huoneen lattian urkkulevyillä. Eli vanhat eristeet pois ja kunnossa olevan vanhan aluslaudoituksen päälle uretaanilevyt. Rakennuspaikka oli peltomaata, ryömintätila liian matala ja tuuletusaukkoja aivan liian vähän.

Kovasti jäi mietityttämään, pisaroiko uretaanilevyjen alapintaan kosteus -> aluslaudoitus lahoaa.
En tiedä mutta en itselle ainakaan kokeilisi tuolla edellä mainitulla systeemillä.

[Nihan]

SPU ja FF on väärässä paikassa kylmällä puolella. Sitä ei siis pidä laittaa alapohjassa alimmaiseksi, esim tuulensuojalevyn korvikkeeksi ja villat päälle. Jos kuitenkin koko eristekerros on ko. tavaraa on rakenne ihan toimiva sekä teoriassa että käytännössä imo.

[PanuP]

SPU ja FF on väärässä paikassa kylmällä puolella. Sitä ei siis pidä laittaa alapohjassa alimmaiseksi, esim tuulensuojalevyn korvikkeeksi ja villat päälle. Jos kuitenkin koko eristekerros on ko. tavaraa on rakenne ihan toimiva sekä teoriassa että käytännössä imo.

Onpa ff:a joku tuulensuojalevyn/aluskatteen virkaakin hoitamaan laittanut

[juha1]

mutta jos sen laittaa noin, että alla ilmaa tms, niin mistä sinne sitä kosteutta voisi muodostua? foamiin ei pitäisi muodostua kosteutta ja jos sitä muualle lattiaan muodostuu eli niskoihin, niin senhän pitäisi kuivua pois niistä niskoista, kun ilma niitä kuivattelee alapohjassa.. ja vielä jos kyllästetystä, kuivasta tekisi net niskatkin..

muutenkin välillä ihmetyttää, kun kaikki lehdet sanoo, ettei vanha rintsikka kestä nykyajan ihmisen ja koneiden kosteusrasituksia. jos ilmanvaihto on ok ja uuneissa tulta pitelee, niin kyllä kait siellä pitäisi kosteudenkin haihtua ilmanvaihdon mukana suht nopeasti, eikä imeytyä seiniin ja lahottaa koko mökkiä.. hieman yliampuvaa minusta tuo lehtien vanhojen talojen riepottelu..

[PanuP]

Monessa vanhassa (ja uudemmassakin) rossipohjassa maasta nousee ajoittain enemmän kosteutta kuin tuuletus hoitaa pois. Samoin ulkoilma itsessäänkin on välillä erittäin kosteata. Vanha eristeenä ollut purukerros, tai mitä liekin, on voinut varata tätä kosteutta pahimpina aikoina ilman että varsinaista kosteuden tiivistymistä on päässyt tapahtumaan ja rakenne kuivanut sitten kun olosuhteet ovat muuttuneet. Jos eristeenä onkin uretaanilevy, se torppaa kosteuden heti siihen, eli levyn alapintaan saattaa kosteutta pisaroitua.

Tämä on vaan omaa ajatusleikkiäni, mutta luulen etten ole aivan hakoteilläkään. Riski on olemassa ja sen realisoituminen riippuu rakennuspaikasta ja monesta muustakin asiasta.

[Nihan]

Kyseessähän on siis perinteinen tiivis pinta uloimpana -riski. Jos FF laittaa rossipohjassa alimmaiseksi ja sen päälle villaa, tiivistyy asuintiloista ulospäin siirtyvä kosteus tuohon FF muodostamaan höyrynsulkuun. Kun koko rakenne on FF:ää ei kosteutta pääse rakenteen sisään eikä tiivistymistäkään tapahdu. Myöskin se toimii että FF on päällimmäisenä ja sen alla muuta.

[PetteriKivimäki]

Lainaan Juhan topiccia, kun mulla on mielessäni kanssa kylmien (liian kylmien siis) kahden tuulikaappi&eteinen -kokonaisuuden lattiaeristeen tiiviyden syynääminen ja uuden lautalattian tekeminen. En ala poistelemaan kun purua/turvetta on vähintään 40 cm ja tiloissa ei ole vesipisteitä eikä putkia. Minä voisi tuota Vesan tekemää soveltaa itselleni silleen, että vetäisis niskojen väliin rimat ja niiden varaan 25 millisen tuulileijonan hujuestoksi ja sen päälle x5 ja sitten lattialauta. Mitäs siihen sanotte?

Ja sananen arvaamattomasta kosteuskäyttäytymisestä, siitä on karvas kokemus: talossa käyttämäni homekoirat merkkas alakerran vessan valurautaputken juuren ja putken vierestä lähtevän kuitulevytetyn ja muovitapisteeratun seinän. Minä kun sen ikäisekseen hyväkuntoisen kasarivessan purin, niin löytyi (rakennusmestarin mukaan) valurautaputken hikoilusta lähtenyt laho, joka oli syönyt yhden lattianiskan olemattomiin ja seinää noin puoli metriä putkesta oikealle, vasemmalle ei ollut mennyt kun putki on kulmassa.

Tämän ilmiön tulkitsin niin, että kosteutta saava puu ei ihan niin vaan itsekseen kuivakaan ellei huju sitä kuivata..

[vesahy]

Verannan seinissä on sama rakenne. Ulkosivuremonttia tehdessä huomasin, että runko on lyöty kakkosnelosesta ja panelit kummmallekin puolen, sisusta oli jätetty tyhjäksi. Vaahdotin siihen väliin finfoamain ja veranta lämppeni aivan selvästi.

[PetteriKivimäki]

^Kyllä. Minäkin suhtaudun polyuretaaniin myönteisesti, ohutkin levy eristää mainiosti. Teimme raksapoikain kanssa yläkerran sivukais-kylppärin katon lämpöeristyksen 30 millisestä alumiinipäällystetystä SPUsta, kunnon ilmaraolla sekä paneelin että aluskatteen puolella. Katolla ei näy märkää läiskää kovallakaan talvipakkasella, joten ainakaan kamalaa lämpövuotoa ei ole.

Miinuksena voinee pitää sitä, että jos puutalon rakenteet jonninverran elelee vuosikymmenien mittaan, niin mitäs tapahtuu urtsikan tiukoille saumoille.. Ja on kaiken rakennusmateriaalin kanssa tarkkana ja huolellisena oltava, niin kuin täällä forumilla joku on kuvia katon kondenssista laitellut.

Onko olemassakaan huoletonta rakennusmateriaalia, minun mielestäni ei vaikka mainokset muuta mainostaa!

[PanuP]

Kyseessähän on siis perinteinen tiivis pinta uloimpana -riski.

Ei ole koska itseäsi lainaten

...koko rakenne on FF:ää

jolloin

ei kosteutta pääse rakenteen sisään eikä tiivistymistäkään tapahdu. Myöskin se toimii että FF on päällimmäisenä ja sen alla muuta.

Kyllä mutta kyse onkin ryömintätilan ilmassa olevasta kosteudesta, joka ei ole peräisin sisäilmasta, vaan maasta. Se voi tiivistyä siihen urkkulevyn alapintaan melkein samalla tavalla kuin se tiettynä vuodenaikana tiivistyy esimerkiksi kivijalan sisäpintoihin, jos rakennuspaikan ominaisuudet ovat sellaiset, että maakosteutta riittää.

Mitään ongelmaa ei ole eikä tule, jos rakennuspaikka on riittävän kuiva. Kunnon soraharjun tai kallion päälle kun talon laittaa niin ei tarvi edes tuuletusaukkoja.

[Nihan]

Kyllä mutta kyse onkin ryömintätilan ilmassa olevasta kosteudesta, joka ei ole peräisin sisäilmasta, vaan maasta. Se voi tiivistyä siihen urkkulevyn alapintaan

Joo luin kyllä tuon teoriasi mutta pysyn 100% aikaasemmas kertomuksesnani ;)

[PanuP]

Joo luin kyllä tuon teoriasi mutta pysyn 100% aikaasemmas kertomuksesnani ;)

Som miehen puhetta. http://www.youtube.com/watch?v=TeyrBheKHJA @4:38

[Matti Alander]

Finnfoam on epäorgaanista ainetta ja oikein asennettuna rossipermannon eristykseen aivan käypä tuote. Tärkeää on ilmatiiveys ja parasta on tehdä koko eristyskerros samasta tavarasta. Tulee kerralla lämmöneristys, höyrynsulku ja ilmasulku.
Tuote ei sido tai ime käytännössä kosteutta lainkaan. Lämmöneristyskyky on samaa luokkaa kuin villalla, eikä sitä keltaisen värinsä puolesta tule sekoittaa uretaaniin, jonka eristyskyky on merkittävästi parempi.
Rossipermannon ovat yleisesti kosteusteknisesti ongelmallisia rakenteita ja ongelmat yleensä yleistyvät kun lattiaa runsaasti eristetään. Kuivaavan lämmön määrä tuuletustilassa vähenee ja helposti ilmenee kondenssia.
Kaikki perusasiat on hyvä olla samalla kunnossa: Salaojitukset, rännivesien ohjaus, maakallistukset tiiviillä materiaalilla, rossipermannon maaperä puhdas orgaanisesta aineesta, jota purujen muodossa helposti remontin yhteydessä sinne kulkeutuu.
Maaperästä nousee kosteutta tuuletustilaan runsaasti ja tuuletuksesta on varmistuttava. Mahdollisesti maaperää myös lämmöneristämällä voidaan kosteudennousua vähentää lämpötilaerojen avulla.
Varsinaisesti eristeen laadulla ei rossipohjan toimivuuteen ole vaikutusta, ainoastaan ilmatiiveydellä, sekä eristyskyvyllä.
Pahimmissa ongelma tapauksissa ylimääräistä kosteutta on jouduttu vähentämään ilmankuivaajalla tuuletustilassa, mutta ratkaisu siihen kyllä löytyy.
Remonttien jälkeen rakenteita muutettaessa jälkiseuranta on suositeltavaa. Vanhat rossipermannot kuivuivat enemmänkin lämmön vaikutuksesta, joka tuli lattian läpi, sekä piipun perustuksista. Yleinen kivenjärkäleistä tehty perustus oli myös kapillaariton, eikä ongelmia kapillaarisen kosteuden nousun kanssa ollut.
Lattiaa paremmin eristettäessä, kannattaa myös perustusten routaeristystä ajatella uusiksi, koska sulana pitävää lämpöä tulee rakenteesta mitä ilmeisemmin huomattavasti vähemmin.
Myös viemäreiden ja vesijohtojen jäätyminen tai kondenssi tulee huomioda rakenteita muutettaessa.

[samsara67]

Tässä amerikkalainen malli rossipohjan "finnfoam" eristyksestä. 50mm alapohjaan ja vaneri päälle. Vanerin pintaan tuli 3/4 tuuman tammiparketti. Teimme talon Japaniin Kioton liepeille, jossa on talvella pikkupakkasia. Talo on amerikkalaista tuotantoa, ja tehtiin pre cut tavarasta.

[Matti Alander]

Maailmasta löytyy mitä ihmeellisimpiä talonrakennustyylejä, ohjeita ja viranomaismääräyksiä. Amerikassa vanhempia kerrostaloja on tehty jopa valuraudasta.
Jonkinmoista eristystä yleensä löytyy kaikista, mutta yllättävän heppoisia. Myös rakenteet varsinkin omakotitaloissa voivat olla jopa käsittämättömän keveitä, Amerikan elokuvissa ovikin potkaistaan auki helpon näköisesti.
Hometta löytyy lähes kaikkialta ja ongelmaa myös kosteuden kanssa, lattiakaivo kokolattiamatossakin on tullut nähtyä.
Euroopassa Kioton ilmastosopimuksella on jo jonkin aikaa pyritty energian kulutusta vähentämään ja ilmaston muutosta torjumaan ja eristyspaksuutemme onkin lyhyessä ajassa paksentunut merkittävästi.
50 mm suulakepuristettua solupolystyreeniä ei ole oikein mitään, sama kuin 50 mm villaa.
Japanissa ei ole tullut käytyä, varmasti mielenkiintoinen maa, joka rakentaa ainakin maailman toimivimpia autoja. Joten varmaankin talonrakentaminenkin on täsmällistä. Keveitä rakenteita varmaankin voidaan toteuttaa monestakin syystä, jopa maanjäristysten vuoksi. Kaikissa maissa olen kuitenkin huomannut, että kustannukset ovat keskeisessä asemassa.
Suulakepuristettu solupolystyreeni on jo vanha keksintö, kuten paisutetut versiotkin ja käytetään ilman suurempia ongelmia maailman laajuisesti. Tuotteet käyvät moniin käyttötarkoituksiin, eivät lahoa tai mätäne ja saadaan helposti ilmatiiveyttä.
Keveyskin on omalta osaltaan pääsääntöisesti eduksi, ellei sitten suunnitella hurrikaaneja vastaan.
Uudisrakennuksissa on käytetty jonkin verran Finnfoamin valmiita rossipohja elementtejä ja näyttävät varsin käteviltä, sekä kantavilta. Huonoja puolia on mielestäni vaikeahkoa löytää suulakepuristetuista eristeistä, kunhan kokonaisuus on hallinnassa ja työ huolellista.
Eristyksien yhä parantuessa ovat monet korkeasti koulutetut epäilleet tulevia kosteusongelmia, ulkopuolen viilentyessä, mutta käytännön esimerkkejä ei pahemmin ole tullut vastaan. VTT on toteuttanut Suomen ensimmäisen passiivitalon jo vuonna 94 ja toimii edelleen moitteetta, en kuitenkaan suosittele välttämättä muuttamaan rintamamiestaloa passiivi taloksi. Jos sellaisen haluaa niin kannattaa tehdä uusi.
Höpinä meni vähän yli aiheen, mutta tulipa kirjoiteltua ja seuraavaksi taas paremmin aiheeseen.