Liiteri/sauna purkuun vaiko varastoksi?

[harmaahukka]

Asuintaloon Porvoossa pitänee lähivuosina vaihtaa alimmat hirsikerrat kahdelta sivulta ja rakentaa yläkertaan 1-2 huonetta. Mutta kiireisempää ratkaisua kaivattaisiin piharakennuksen suhteen.

Kaksi hirsialan korjausammattilaista kävi pikakatsastamassa noin 40 neliön sauna/liiteri -yhdistelmän ja totesi, että "Uuden vastaavan tekeminen tulisi jonkin verran halvemmaksi". Että se siitä. Mutta haluaisin kuitenkin pelastaa rakennuksen - en enää alkuperäiseen käyttöön projektin hinnan takia, mutta vakauttaa rakennuksen välttävään kuntoon muutamillla hankalilla hirsitöillä ja uudella vesikatolla.

Ortodoksinen korjaus maksaisi hunajaa, koska en osaa hirsitöitä tarpeeksi hyvin. Katot sun muut pienemmät työt kyllä luonnistuvat alusta loppuun. Mitähän tuon kanssa nyt tekisi? Rakennus on kolmesta osasta koostuva, vanhin osa noin 100-vuotias. Kaavaan rakennus on merkitty purkukuntoisena, mutta alueelle on tulossa suojelumerkinnöin varustettu tiukka asemakaava. Kyseisen piharakennuksen kohdalle on merkitty 120 neliön rakennusoikeus.

Korjaaminen onnistuisi muuten, mutta puoliksi hirrestä tehdyn rakennuksen hirsikerroista osa on läpilahoja, hankalimpana ylin tasakerran varvi. Myös alakertoja menee vaihtoon kahdelta sivulta sekä kolme kerrosta keskeltä rakennusta saunan ja pukuhuoneen välistä.

Onko olemassa menetelmää, joka säilyttäisi vanhan hirsirakenteen kuta kuinkin ennallaan? Siis ei restaurointia eikä purkua, vaan nykytilan säilyttäminen. Useita följareita pysäyttämään pullitstumat ja kallistumat, kakkosvitosia palkkikengillä hirrestä hirteen kadonneiden vasahirsien kohdalle, nelonelosia pystyyn seinää vasten vesikaton vuoliaisten kohdalle pulteilla kiinni hirsikertoihin, osalahojen vuoliaisten kyliin kakkosnelosia ja niin edelleen... Rakennus olisi melkeinpä pystyrakenteinen sekasikiö sen jälkeen. Tosin kattorakenne ja puolet koko rakennuksesta on jo pystymallia.

Rakennus muuttuisi lämpimästä kylmäksi. Uusia sähköjä ei vedettäisi. Hormista pois 10 ylintä kerrosta ja huovasta kolmiorimakate uusien ruoteiden avulla suojaksi. Saunaosiossa on hirsiin kiinni valettu betonilattia (useiden vuosikymmenten takaa), jonka voisi tarvittaessa piikata pois (tosin loppusijoituspaikkaa ei oikein ole). Päälle päin rakennus jäisi ennalleen, mutta siistinä.

Laitan tähän kuvia josta saanee käsityksen rakennuksen kunnosta. Budjetti olisi noin 2 000 euroa, josta vesikatto syö jo puolet. Valmiina olisi kelpo purkuhirsiä riihestä noin 25 metriä. Följareita kierretangosta ja pintakuorituista riihen purkuhirsistä, lankkua ja tarvikkeita noin 1 000 eurolla. Päälle punamulta.

Tuleeko mitään mieleen? Purkaisitteko mieluummin?


Jari Ikävalko, Porvoo

Edit: hmm.. vaihdankin nuo kuvat urleiksi


https://lh4.googleusercontent.com/-wKSv ... G_2735.JPG
https://lh3.googleusercontent.com/-0roa ... G_2734.JPG
https://lh5.googleusercontent.com/-P0Ge ... G_2732.JPG
https://lh4.googleusercontent.com/-Wd0p ... G_2736.JPG
https://lh3.googleusercontent.com/-UBrh ... G_2737.JPG
https://lh3.googleusercontent.com/-UBrh ... G_2737.JPG
https://lh6.googleusercontent.com/-6unL ... G_2730.JPG
https://lh6.googleusercontent.com/-GASz ... G_2729.JPG
https://lh4.googleusercontent.com/-OYtJ ... G_2728.JPG
https://lh3.googleusercontent.com/-N3T0 ... G_2725.JPG
https://lh3.googleusercontent.com/-PsCg ... G_2726.JPG
https://lh4.googleusercontent.com/-tffC ... G_2724.JPG
https://lh4.googleusercontent.com/-qwTs ... G_2723.JPG
https://lh6.googleusercontent.com/-D6mv ... G_2722.JPG

[Limes]

Kovin lohduttoman näköisiä detaljikuvia. Monta.
Minun päässä niistä rakentuu yhteenlaskettua summaansa vielä lohduttomampi kokonaiskuva.

Itse laittaisin purkuun. Etenkin jos palkinnoksi saa 120 m² rakennusoikeutta,joka muuten saattaa olla (?) vaikea saada.
Ja sitten keskittyisin säästyneillä voimavaroilla asuinrakennuksen remonttiin ja se huolelliseen suunnitteluun.

Olen pahoillani.

[KariFS]

Jos noista ehjistä hirsistä saisi vaikka pienen saunan veisteltyä? Aika pahalta kyllä näyttää. Saisiko tuosta kengityshirsiä taloosi? Itse varmaan pitäisin tuon sadesuojana remontin ajan ja sitten purkaisin...

[listuri]

Yleensä olen aina vanhojen korjaamista puolustanut, mutta kyllähän se raja jossain vaiheessa tulee vastaan, että on armollisempaa päästää rakennus kärsimyksistään. Tässä ollaan varmaan sillä rajalla, jos erityisen suurta tunnearvoa rakennuksella ei ole korjaamisen tueksi. Tee uusi piharakennus nykyisen käyttötarpeen mukaan (pihasaunahan on aina kiva varaston lisäksi) ja käytä tästä vanhasta joitakin osia uudessa rakennuksessa vanhan muistoksi?

[Pekka Huhta]

Ortodoksinen korjaus maksaisi hunajaa, koska en osaa hirsitöitä tarpeeksi hyvin. Katot sun muut pienemmät työt kyllä luonnistuvat alusta loppuun.

Tässä on oikeastaan kysymyksen keskeisin kohta. Jos osaat tehdä katon, niin osaat kyllä varmasti vaihtaa myös nuo hirret. Tuohan on suorastaan ihanan helppo vaihtaa hirsiä kehikon päälle: tukee rakenteen, sahailee huonot pois ja laittaa uudet palikat paikalleen. Paljon ronkelimpaa se on keskelle seinää niitä korjauksia tehdä.

Erityisesti jos tila jää kylmäksi, niin paikkapaloihin ei ole välttämätöntä edes veistää varauksia ja tehdä riveämistiukkaa rakennetta, jos nyt kokee että ei osaa. Kunhan nyt uudet palat on sidottu vanhaan rakenteeseen kyllin hyvin.

Noissa tukemisissa, pönkäämisissä ja muissa filunkihommissa on se ikävä puoli että vaikka rakennus säilyy niin sen interiöörit on jo pilalla kun joka seinällä on jotain rivolookisen näköistä paikkausta ja viritystä. Väitän että jos saat jonkun asiansa osaavan hirsiammattilaisen näyttämään sulle hommia niin opit tarpeelliset taidot kahdessa päivässä. Itse opettelemalla voi mennä viikkokin, jos nyt jonkunlaista pohjaa puutöistä on.

Ulospäinhän tuo näyttää aika karun kuntoiselta. Väittäisin kyllä että jos sitä tunkataan kunnolla ylöspäin tarpeellinen määrä (arviolta 40 cm) ja oikaistaan samalla sekä sitten vaihdetaan nuo lahot paikat, niin siitä saisi kyllä vielä ihan hyvän saunankin.

Lähtisin siitä ettei niiden hirsitöiden opettelu kovin vaikeaa ole. Vaikka paikkauksen tekisi huonostikin, niin sen voi tehdä myös uudestaan myöhemmin. Sen sijaan jos sinne kairaillee seinät täyteen reikiä erilaisten fööjarihässäköiden ja hätäkorjausten nimissä, niin niiden jäljet näkyy sitten maailman tappiin asti hirsissä.

Voi sanoa, että eipähän tuo tietysti hirveän hääviltä tönöltä näytä. Mutta jos sen ottaa oppimiskokemuksena, niin tuosta on kyllä mahdollista tehdä ihan sievä sauna tai varasto, jossa on kivasti luonnetta. Ihan rehellisyyden nimissä on todettava, että tuota ei missään tapauksessa kannata ostotyöllä ruveta teettämään, mutta omana projektina ihan kiva kesän askare. Kymmenkunta paikkahirttä jostain, uusi katto päälle ja seiniin punamullat niin siitä tulee aika vähällä vaivalla ihan kiva varasto.

Voisihan sitä miettiä sellaistakin vaihtoehtoa, että hankkisi jostain purettavan kehikon ja tekisi tuohon tilalle siirtohirisaunana. Toisaalta tuossa on kyllä niin paljon ehjääkin, että muutama kymmenen metriä hirttä nyt ei siinä hirveästi tunnu verrattuna koko kehikon purkuun ja uuden kasaamiseen tilalle.

Pekka

[harmaahukka]

Kiitos hyvistä vastauksista. Antavat hieman perspektiiviä päätökseteon pohjaksi. Eiköhän se tässä keväällä ratkea.

Tuossa on niin monta eri kuviota matkassa, että työtuntimäärä vaikuttaa huikealta suhteessa kaikkiin muihin vaihtoehtoihin. Kolmesta eri osasta (joista yksi on oikeastaan jo kaatunut kahtia) koostuvan rakenteen takia on kengitys+ eli alhaalta päin proggiksen aloittaminen hankalaa - toisaalta olisi parempi aloittaakin vuoliaisia kannattavan hirsikerran vaihdolla, ja vasta sitten siirtyä alas. Kengityspuuhassa tunkkauspisteitä tulisi olla ainakin noin 4-12 kpl, ja silti pitäisi katto ensin purkaa, koska yläkolmiot ovat lautaa, eli yhtenäinen kurkihirsi lepää varsin huteran oloisena kahdesta osasta koostuvan hirsikerran päältä lähtevän kolmen pystyparrun varassa ilman reevuja. Kattorakenne myös olisi tihennettävä uudelleen noin 900 vasajaolla (tai sitten lisätä ruodepaksuutta tuntuvasti, 32->), koska asemakaava ei salli aaltopeltikattoa, vain konesaumaa tai sitten jompi kumpi huoparatkaisu (sileä/kolmiorima)- eli joko k300-400 x 22x100 tai raakapontti. Konesauma on liian hintava ja vaatii ammattilaisen. Alkuperäisen version mukaan tehtävä pärekatto on sekin kallis ja vaatii myöskin erikoisosaamista.

Jaa-a...

Jos olisi aikomus opiskella lisää rakennnustaitoja, niin ehkä olisi jo vastaus valmiina. Ei enää tän ikäisenä vaan jaksais


Jari, Porvoo

[Pekka Huhta]

Noista kuvista tosiaan ei saanut selkoa kokonaisuudesta: voi olla että paikalla käydessä mielikuva olisi toinen. Yksittäisinä detaljikuvina nuo ei kuitenkaan näyttäneet mitenkään mahdottomilta yksittäisiltä paikoilta.

En ole varma että onko sinulla oikea mielikuva tunkkauksesta: Tommoinen tönö on kuin pärekoppa jota voi nostella vähän nurkkka kerrallaan ja se nousee siitä kyllä nätisti. Ei taloa ole tarkoitus kerralla nostaa, vaan kiertämällä, eli ensin tunkataan yhtä nurkkaa vähän ja sitten siitä taloa useampaan kertaan kiertämällä pieni nosto kerrallaan. Eli ei tuohon tarvitse kuin pari kolme tunkkia joilla nostetaan helmaa aina yhdestä paikasta pikkuisen kerrallaan ja jätetään sitten tukien varaan odottamaan seuraavaa kierrosta. Se on totta että nostopisteitä voi joutua tekemään vaikka sen tusinan verran ja tietysti myös rakennusten sisällä olevat kehikot täytyy luonnollisesti nostaa samaan aikaan kuin ulkokehäkin. Mutta tommoisen talon nostaa vaikka yksi mies, jos vaan jaksaa tehdä hyvät tunkkauspaikat ja kiertää taloa pari päivää tunkin kanssa ympäri. Yksin mä pääasiassa meidänkin hirsitalon pohjan nostelin, parhaimmillaan joutui nostamaan vajonnutta alapohjaa jonkun kolmisenkymmentä senttiä.

Hirsikehikon nosto on helppoa, mutta jos siellä on pelkkää lautarakenteista seinää, niin niihin joutuu yleensä tekemään uuden alajuoksun heti samantien nostoa varten.

Samaten katon purkaminen tunkkaamista varten on ihan turhaa hommaa: jos haluat hommaa parantaa niin naulaa sinne päätykolmioiden sisään sopivat reevut ja tuet jotka tukee kurkihirttä noston aikana ja tietysti noston jälkeen. Tue rakenne, mutta miksikäs sen nyt kokonaan purkaisi. Jokaisen niskan väliin voi lisätä uudet kakkosvitoset ja sitten vaan 22 mm raakaponttia kattoon ja huopa päälle. Ainahan niitä laskelmia saa esittää siitä että mitä pidetään nykykäsityksen mukaan minimikattotuoleina, mutta aina nuo vanhatkin on tavanneet kestää, joustavat vaan sitten vähän enemmän. Jos tuonne hakisi nykymääräysten mukaiset kattotuolit tehtaalta, niin siellä saisi unohtaa ihan kokonaan sen vanhan interiöörin avaruuden.


En ehkä jossain maaseudulla pellon laidassa seisovaa vastaavaa hökkeliä kehottaisi säästämään, mutta Porvoon tyyppisessä kulttuuriympäristössä jokaisen vanhan rakennuksen säästäminen on hyvästä. Ja tuossa on kuitenkin merkittävästi ihan hyvää kamaa tallellakin.

Pekka

[harmaahukka]

On edelleen päättämättä... Siis seiniä on tavallaan 10 kpl, kun kokonaisuudesta puolet muodostavat 2500 x 3000 hirsiset "mökit" yhdellä yhteisellä seinällä sekä 1/2 rakennusta eli niiden kokoinen lautarakenne 2500x6000. Viidestä seinästä on vaihdettava 1-4 kpl alahirsiä ja kahdesta ylimmät hirsikerrat, osa vuoliaisita on osalahoja. Kantavia on neljä ulkohirsiseinää, kolme hirsisisäseinää ja tietenkin lautarakenteen yläjuoksut ja sen välityksellä pystykannattimet/alajuoksut.

Tuo "sokkeloisuus" vai miten sen sanoisi on ollut yksi syy päätöksen hitaudelle. Jos rakennuksessa olisi vain neljä hirsiseinää, olisi päätös tuntuvasti helpompi. Vaikea miettiä mikä antaa missäkin periksi, kun alkaa nostaa. Kurkihirren tukireevujen paikkaa olisi kait syytä vaihtaa sitä mukaan kun nostaa, ellei sitten ajattelisi asiaa siten, että puolikkaan rakennuksen ollessa pystytavaraa, niin se osuus pysyisi paikoillaan, kun nostaa kahta hirrestä koostuvaa palaa ylemmäksi nurkka kerrallaan.

Olen näitä "epäsikiö" -metodeja miettiessä tuumaillut myös harkkokerrosten vaihtamista lahonneiden alaosien tilalle, jolloin harkon/bitumikaistan päälle naputtelisi kiilat tervettä puuta vasten. Tällöin nostoa ei tarvittaisi. Kesäistä painoahan tuolla rakennukselle ei ole kuin jokunen tonni, talvi sitten toinen juttu.

Luultavaa on myös myös, että 1/4 rakennuksesta ei nouse ilman betonilattian piikkausta pois/sivuilta auki. Myös Kota-kiukaan aloaosan jäänteet ja muuripata sekä noin 5 metrin piippu lepäävät lattian päällä - ja mikä hankalinta, ne on muurattu (tiili) kiinni kahteen hirsiseinään.


Jari, Porvoo

[ajl]

Ehdottaisin kompromissia vanhaa rakennusta kunnioittaen: purat tuon kehikon, pelastat siitä ehjät hirret joista teet uuteen piharakennukseen hirsiseinäisen saunan, muu osuus uudesta 120 m2 piharakennuksesta sitten lautarakenteisena. Noin on tehty entisinäkin aikoina ja nykyinen piharakennus saa kunniallisen uuden elämän osana uutta rakennusta.

Mitenkunten kunnostamalla saat kelvottoman rakennuksen joka sitten vielä päätyy suojeltavaksi ja siitä tulee olemaan melkoinen harmi vuosikymmeniä.

[harmaahukka]

Ihan varteenotettava ajatus pelastaaakin vain pelastuskuntoiset osat. Tosin 120 neliötä ei tule koskaan näillä varoilla toteutumaan Lupapiirrustus ja luvitus vaan menee todella vaikeaksi, jos ei rakenna stardardin mukaista. Esimerkiksi pitkänurkkasalvos ei käy, vain lyhytnurkkainen - ja tässä ko. rakennuksessa on pitkän nurkat. Toisaalta onneksi tänne ei saa mitään Ultimatemarketin tönöjäkään sentään pystyttää.

Onhan tuossa ollut taka-ajatuksena se, ettei joutuisi nykybyrokratian uskomatonta lupaprosessia käymään läpi. En haluaisi olla missään tekemisissä rakennusviraston kanssa, joten pitää yrittää keksiä mahdollisimman paljon näitä väistömenetelmiä. Liian hyvin muistissa muutaman vuoden takainen vääntö koneellisesta ilmanvaihdosta rakennustarkastajan kanssa. Voitin se lopulta, mutta sen on jo toinen tarina.


Jari, Porvoo

[ajl]

Ihan varteenotettava ajatus pelastaaakin vain pelastuskuntoiset osat. Tosin 120 neliötä ei tule koskaan näillä varoilla toteutumaan Lupapiirrustus ja luvitus vaan menee todella vaikeaksi, jos ei rakenna stardardin mukaista. Esimerkiksi pitkänurkkasalvos ei käy, vain lyhytnurkkainen - ja tässä ko. rakennuksessa on pitkän nurkat.

Pitkänurkkasalvos tuskin muutenkaan sopisi uuden rakennuksen muiden osien kanssa yhteen ja salvokset voi muutenkin tuon näköisessä rakennuksessa olla huonossa kunnossa. Eli hirret poikki salvoksen kohdalta ja uudet lyhytnurkkaiset salvokset.

Talousrakennus ja sauna on niin yksinkertaista tekniikkaa ettei kyllä pitäisi tulla jonkun koneellisen ilmanvaihdon tyyppisiä ongemia. Ellei sitten satu olemaan suomenkielisenä perinteisellä ruotsinkielisellä paikkakunnalla esim porgå /porvoo, jolloin saattaa tulla aivan käsittämättömässä mittakaavassa olevia ongelmia ihan mistä tahansa..

[TaloVM26]

Jos ei tuolle varastoa kummempaa käyttöä tule, niin vaihtaa vaan kantavat osat, ja piikkailee pois betonit jotka on suoraan hirttä vasten. Jos se ei kestäisi, niin olisi jo romahtanut.

Itse tuli tehtyä juuri vierashuone vanhaan hirsisaunaan, ylimmissä hirsissä olin puolet pehmeetä, mutta puolet kovaa puuta, eli vastaa noin kakkoslnelosta, joten en nähnyt mitään syytä noita korjata, kattotuoli kyllä kestä 2x4sen päällä, laho oli vanhaa, kuivunutta, joten ei siitä muutu...

Sen takia kaikki vanhat rakennukset kannattaa säilyttää, että niitä voi aina jatkojalostaa/ tehdä täysin uusiksi sisältä ja vaikka myöhemmin ulkoa, ja ei tarvii maksaa hirveitä lupamaksuja ja huuhaaukkojen palkkioita...