IVLP vai pelletti?

[Olliver]

Hei,

Kellariremontti on edessä ja sen lämmitysmuoto tuottaa harmaita hiuksia. Tällä hetkellä kellarissa on vain muutama pieni sähköpatteri, joten lähinnä kylmää tilaa on ollut. Nyt olisi tarkoitus saada vähän mukavammat suihkuttelu olosuhteet ja samalla rakentaa kodinhoitohuone.

Muuten torppa lämpiää suorasähköllä, ilp:lla ja varaavalla takalla, mutta kellariin olisi suunnitelmissa laittaa vesikiertoinen lattialämmitys.
IVLP ollaan mietitty tämän kaveriksi, mutta arveluttaa kannattaako semmoiseen sijoittaa vain kellarin lämmityksen takia?
Toinen vaihtoehto, mitä ollaan mietitty on pelletti. Kattilahuonetta ei löydy, joten pellettikattilalle semmoinen pitäisi rakentaa. Periaatteessa tilaa kellarissa olisi ja tyhjä hormipaikkakin löytyy, mutta jotenkin tämä vaihtoehto ei houkuta. Pellettitakkakin kävi mielessä. Tämä vaihtoehtohan ei käsitääkseni kattilahuonetta tarvitse, joten voisi sijoittaa esim. tuonne kodinhoitohuoneeseen? Onko kokemuksia/näkemyksiä näistä eri lämmitysmuodoista?

Tarkoitus siis olisi saada pesutilat ja kodinhoitohuone (n. 20m²) lämpimäksi tilaksi. Loppu tilaan (n.30m²) ajateltiin myös lattialämmitys laittaa. Jää kuitenkin verstaaksi, joten pieni lämpö riittää, jotta sormet eivät ihan jäädy kun siellä talvella puuhailee.

[pähkäilijä]

Tarve on alle 1 kW luokkaa ja maksimissaankin ehkä 3 kW? Jotenkin tuntus pellettitakka liian suurelle kun se kuitenkin säteilee lämpöä ympärilleenkin ja joutus palamaan ylläpitoliekillä/ sytyttelemään yhtenään.

Vilp lattialämmitykseen pääsee helpolla kun ei tarvitse niin kuumaa tehdä, saatko käyttöveden lämmityksen/ esilämmityksen rakennettua samalle vilpille tai tulevaisuudessa seuraavaa kerrosta myös käyttöön? Jotenkin pelkästään noin pienen tilan josta viel suurin osa "puolilämmintä" lämmittäminen onnistus yksinkertaisemmin tuollein

http://www.hemeltron.fi/h-s%C3%A4hkokattilat

[kakkaroolari]

Verstaassa vois patterit olla paremmat. Talvikengät alkaa äkkiä hautomaan lämpimällä lattialla seisoskellessa. Varauksena kantsii putket ehkä silti laittaa, jos lattian tekee uusiksi ylipäätään.

[pvalila]

Onko sulla lattian alla sellainen rakenne, mitä lattialämmitys edellyttää?

Jos sulla on vanhanaikainen sisäänpäin kuivuva rakenne ilman kapillaarikatkoa ja kunnon eristeitä ei sinne kostean päällä makaavaan laattaan parane pumpata lämpöä: lämpöhukka on valtava ja homeongelmat pukkaavat päälle.

Lämpö ei kuivata lattiaa, vaikka niin voisi luulla: se saa kapillaarisen kosteudennousun vain kiihtymään eli märkää nousee maasta sisäilmaan entistä enemmän.

Kysele tästä puolesta tuolta kellariosastolta tarkemmin, Alander ja kumppanit valistavat kyllä.

***************

Eli jos sulla on tullainen perinteinen rintsikan lattiarakenne niin sen päivittäminen on niin älyttömän työläs (kallis...) projekti, ettei sillä sitten ole enää mitään merkitystä, onko sen rempatun lattian lämmitystapa A vai B.

**************

Jos sulla on perinteinen rintsikan sisäänpäin kuivuva lattia kellarissa, etkä ole innostunut valtavasta lattiarempasta, niin sitten kannattanee harkita kompromissia: lattialämmitys vain aivan kriittisimmille aluille ja niillekin vain mukavuuslämpö (sen verran lämpöä ettei jalat jäädy, huoneilman lämmitys radiaattorein tms.). Tämä tie on täysin mahdollinen, mutta se edellyttää sitä, että ennen remppaa opiskelee niin paljon sisäänpäin kuivuvan kellarin hengenelämää ettei tee rempassa elämänsä suurinta munausta.

***************

Anteeksi saarna, se oli ihan hyväntahtoinen ja siltä varalta, että olet onnistunut välttämään Alanderin madonluvut.

Pelletin iso ongelma on se, että papuja on tilattava tosi isoissa erissä jos haluaa niitä oikeasti edukkaasti saada. Ja silti tekee tiukkaa päästä samaan kilowattituntihintaan, johon lämpöpumput pääsevät ilman dramatiikkaa ja tuhkan kanssa sähläämistä.

Radiaattorien lisäksi ilpin jatkona saattaa olla puhallinkonverttereja: ne ovat niitä ilpin sisäyksikön näköisiä vehkeitä, jotka puhkuvat kunnolla lämpöä sisäilmaan vaikka kiertovesi olisi varsin haaleaakin. Ja haalea lämpötila kierrossa tarkoittaa sitä, että lämpöpumppu toimii hyvällä hyötysuhteella: kyllähän hyvä pumppu tekee yli 60-asteista kiertovettä mutta hyväkin pumppu tekee sen paljon huonommalla hyötysuhteella kuin 45-asteisen veden.

Pellettitakka kellarissa on ylimitoitettu ratkaisu pelkkää kellaria varten, mutta se saattaisi olla kova sana kovilla pakkasilla koko talon varalämpösysteeminä: tulevaisuudessa tulemme näkemään todella hurjia sähkön hintoja kovimpien pakkasien aikana. Noiden tuntien aikana sähkö on niin kallista, että ylihintainenkin pellettipapu alkaa tuntua halvalta.

Niin, pellettitakkaa eivät koske pannuhuonemääräykset, siinä sen paras puoli. Huonoin puoli on se, että takat ovat lähinnä perinteistä italialaista laatua ja varaosien saatavuus tulevaisuudessa on iso kysymysmerkki: mallit vaihtuvat aika usein.

[Olliver]

Vilp lattialämmitykseen pääsee helpolla kun ei tarvitse niin kuumaa tehdä, saatko käyttöveden lämmityksen/ esilämmityksen rakennettua samalle vilpille tai tulevaisuudessa seuraavaa kerrosta myös käyttöön? Jotenkin pelkästään noin pienen tilan josta viel suurin osa "puolilämmintä" lämmittäminen onnistus yksinkertaisemmin tuollein

Tuo Vilp kiinnostaa juurikin helppoudellaan. Oltiin jo siihen melkein päädytty, kunnes kaikilla tutuilla tuntui olevan joku tutun tutun tuttu, joka oli kyseisen laitteen asentanut, mutta ei ollut tyytyväinen. Toisaalta meidän tarkoitukseen saattaisi juurikin olla passeli kun kyseessä lattialämmitys. Nykyisestä käyttövesivaraajasta löytyy kierukka lämpöpumpulle, joten voisi tosiaan käyttää myös käyttöveden esilämmittämiseen.

Kyllähän sitä voisi harkita, että ajan kanssa tuon vesikiertoisen lämmityksen laajentaisi ainakin joiltakin osin yläkertaankin. Mutta ei nyt ainakaan kamalan ajankohtainen asia ole. Sähköpatterit on asuinkerroksissa vaihdettu juurikin muutama vuosi sitten.

[Olliver]

Anteeksi saarna, se oli ihan hyväntahtoinen ja siltä varalta, että olet onnistunut välttämään Alanderin madonluvut.

Kiitoksia näkemyksistä ja saarnat ovat aina tervetulleita Tekevät vain hyvää, ettei omat suunnitelmat lähde aivan lapasesta. Niillä kun on aina tapana kasvaa ja kasvaa.

Kellari on tosiaan kokonaisuudessaan menossa remonttiin ja tarkkaa on sivustoa luettu juurikin tuohon lattiarakenteeseen liittyen. Eli tarkoitus on piikata lattiat auki ja laittaa lisäeristystä (Funktisoli+EPS) . Alkujaan mietittiin tuota lattialämmitystä vain tuonne suihkutiloihin ja kodinhoitohuoneeseen, jossa lattia pitää auki kaivaa jo putkien vaihdon takia. Sieltä aloitammekin projektin. Mutta tuo verstaan lattia on aika pahoin halkeillut, joten tarkoitus olisi sekin jossain vaiheessa uusia. Saa nähdä milloin käytännössä tähän intoa riittää, kunhan olemme ensin nuo muut tilat kuntoon saaneet. Mutta eihän tässä pikkuhiljaa puuhastellessa mikään kiire ole, joten ei sen puoleen tuo työmäärä haittaa. Ikuisuusprojekti tämä talo muutenkin on kun itse koittaa kaiken mahdollisimman tehdä Mutta jos tuon verstaan lattian ylös jossain vaiheessa kaivaa, niin samalla vaivalla tuon lisäeristyksen sinnekin lisäisi. Tosiaan meidän tämän hetkiseen tarkoitukseen, ei tuo lattialämmitys verstastilassa välttämätön olisi. Lähinnä mietityttää että harmittaako myöhemmin, jos ei sitä sinne remontin yhteydessä laita. Ikinä kun ei tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Mutta pitää nyt vielä tarkkaa harkita, miten paljon on valmis tuohon verstaaseen sijoittamaan. Jos sinne ei tuota lattialämmitystä laita, niin sitten IVLP lämmitäisi vain tuon suihkutilan+kodinhoitohuoneen+esilämmittäisi käyttöveden.